Suomalaisten etujen puolesta

Tänään eduskunnassa EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa käsiteltiin jälleen Pankkiunioniin liittyen pankkien suoraa pääomittamista EVM:n kautta. Pääministeri Katainen kävi hakemassa itselleen neuvottelumandaatin Eurooppa-neuvoston kokousta varten.

Perussuomalaisten ehdoton kanta kokouksessa oli, että Suomen ei pidä hyväksyä pankkien suoraa pääomittamista EVM:n kautta, koska se on sopimuksen vastaista. Ja mikäli EVM-sopimukseen tehtäisiin muutoksia, asia olisi ehdottomasti tuotava eduskunnan suureen saliin päätettäväksi! Kansallisvaltioiden on itse vastattava omien pankkisektoreidensa mahdollisesta pääomittamisesta, sillä myös valvonta on ollut kansallisvaltioiden vastuulla silloin kun kriisiin johtaneet virheet on tehty.

Teimme valiokunnassa lausumaehdotuksen, mutta hävisimme äänestyksen äänin 21-4. Jälleen kerran. Noh, taistelu suomalaisten etujen puolesta jatkuu!

Takaisin eduskunnan hektisessä rytmissä

Maanpuolustuskurssilla mentiin minuuttiaikataululla ja kaikki tapahtui aina suunnitelman mukaisesti. Eduskunnassa on toista kun asioiden käsittelyaikoja ja puhujien määrää on istunnoissa vaikea ennustaa. Varsinkin eduskunnan joulukuun viikkorytmi on sanalla sanoen hektinen ja kollegoista huomaa, että moni odottelee jo pientä hengähdystaukoa.

Keskiviikkona täysistunnossa käsiteltiin hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Hallitus antoi asiasta tiedonannon sen jälkeen kun me Perussuomalaiset olimme ilmoittaneet tekevämme aiheesta välikysymyksen. Onneksi tiedonanto tuli, joten välikysymystä ei tarvinnut tehdä. Tärkeintä oli, että asia saatiin saliin käsiteltäväksi ja kaiken kansan kuultavaksi. Debatissa pääsin ottamaan esille rakennepoliittisen ohjelman aikeet vanhusten laitospaikkojen karsimiseen. Tällä keinoin aiotaan hakea 300 miljoonan euron säästöt. Ministeri Urpilainen oli Helsingin Sanomien mukaan STTK:n edustajiston kokouksessa peräänkuuluttanut joulukuun alussa asennemuutosta vanhustenhuoltoon. Olisinkin halunnut häneltä kysyä, kenen asenteita pitäisi muuttaa, vanhusten, päättäjien vai omaishoitajien? Kysymykseni aikaan ministeri oli kuitenkin jo poistunut keskustelusta.

Nostin esille sen, että vanhusten laitospaikkojen karsiminen tulevaisuudessa vaatii onnistuakseen korvaavien hoitomuotojen perinpohjaista kehittämistä, ja kattavien palvelujen toteuttaminen vaatii sekin rahaa. Kenenköhän pussista tuo raha löytyy? Kotihoidon tarve tulee lisääntymään, ja vanhukset joutuvat ostamaan yksityiseltä sektorilta erilaisia palveluita voidakseen asua kotona. Palveluasumistakin on aivan liian vähän tarjolla, mutta se on selvää, että joku tämän muutoksen kulut kuitenkin maksaa.

Ja toinen tärkeä asia, jonka halusin nostaa jälleen esille, on omaishoitajat ja heidän asemansa tässä kuviossa. Minä ja useat muut edustajat saamme paljon huolestunutta postia omaishoitajilta.

Omaishoidon määrä tulee väistämättä lisääntymään, kun laitospaikkoja vähennetään. Suomalaiset ovat erittäin sitoutuneita auttamaan läheisiään. Vaikka omaishoitajille ilmoitetaan, että omaishoitajien palkkioihin budjetoidut rahat ovat loppu, jatkavat omaiset läheisen hoitamista, ja tämä tiedetään kunnissa, ja joissakin kunnissa tätä käytetään törkeästi hyväksi. Omaishoitajien kunnasta riippuvainen eriarvoinen asema olisi jo aika korjata.

Perussuomalaiset siirtäisivät omaishoidon tuen Kelan maksettavaksi, jotta omaishoitajat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Omaishoitajille ei myöskään tuputeta säännöllisiä terveystarkastuksia, kuntoutusta tai lomapäiviä. Lomalle pääsee vain noin 30 prosenttia. Tämän jälkeen paukahtaakin vuoden karenssi. Loma- ja kuntoutusjaksoja tulisikin lisätä, samoin kuin tulisi olla oikeus siihen, ettei loma-ajalta menettäisi omaishoidon tukea. Omaishoitajat jäävät hallituksen rakenneuudistuksessa tylysti vaille huomiota, vaikka omaishoito on nimenomaan niin valtiolle kuin kunnillekin se kustannustehokkain hoitomuoto.

Myös Suomen EU-politiikka vaatisi hieman rakennemuutosta. Eurooppa-politiikan päätavoitteena tulisi olla kaikissa tilanteissa kansallisen edun puolustaminen. EU-komissio sai nyt ensimmäistä kertaa oikeuden kommentoida jäsenvaltioiden ensi vuoden budjetteja. EU-komissio arvioi myös Suomen talouspolitiikkaa ja antoi toimenpidesuosituksia. Merkittävää on, että komissio totesi, että Suomen velka-aste ei ensi vuonna ylittäisi 60 prosentin rajaa, ellei Suomi olisi osallistunut muiden euroalueiden maiden rahoitusapuun…

Esitimme keskustelussa epäluottamuslausetta hallitukselle ja tästä vielä perjantaina äänestettiin. Hallituspuolueet voittivat äänestyksen odotetusti äänin 102–70.

Ensi viikolla vuorossa onkin koko viikon mittainen budjettikäsittely, jonka päätteeksi hyväksytään (tai hylätään) hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi. Tämän jälkeen eduskunta jää yli kuukauden mittaiselle istuntotauolle, joten joulun pyhien jälkeen alkaakin taas merkittävä työ omassa maakunnassa ja ainakin omalla kohdallani valmistautuminen kevään suureen ja tärkeään koitokseen eli eurovaaleihin.

Kirjallisia kysymyksiä kurssin ohessa

Tällä viikolla jätin kaksi kirjallista kysymystä jälleen hallitukselle vastattavaksi.

On selkeästi havaittavissa, että Suomi koetaan sosiaalietuuksiltaan houkuttelevana maana. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jota Suomessa hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus, on aikaisempina vuosina vastaanottanut noin 50 ihmiskaupan uhria. Ennuste tälle vuodelle oli 60, mutta tällä hetkellä järjestelmässä on jo 117 henkilöä. Niistä selkeästi suurin ryhmä on nigerialaisnaiset, joita on järjestelmään hakeutunut tänä vuonna 29 henkilöä. Näistä 17 hakemusta on hyväksytty ja 11 on saanut kielteisen päätöksen. Järjestelmään hyväksytyt eivät automaattisesti saa oleskelulupaa Suomeen, vaan siitä päättä maahanmuuttovirasto erikseen. Tyypillistä Nigeriasta saapuneille naisille on ollut se, että heillä on mukanaan ollut joko pieniä lapsia, tai he ovat olleet viimeisillään raskaana.

Viranomaisilla ei ainakaan julkisuudessa esitettyjen kommenttien mukaan ole tietoa siitä, mikä taho ohjaa raskaana olevia naisia nimenomaan hakeutumaan Suomeen. Houkuttelevana lienee ollut ajatus siitä, että täällä syntyvä lapsi automaattisesti saisi Suomen kansalaisuuden. Näin ei kuitenkaan lain mukaan ainakaan ensisijaisesti tapahdu, vaan kansalaisuus pyritään kaikissa tapauksissa määrittämään äidin kansalaisuuden mukaan. Mutta miten toimitaan tilanteissa, joissa äidin kansalaisuus ei ole selvillä ja hän saapuu Suomeen ns. paperittomana? Noudatetaanko tuolloin toissijaista periaatetta kansalaisuuden määräytymisessä ja lapsi saa automaattisesti kansalaisuuden syntyessään Suomessa?

Kysymyksessäni tiedustelin hallitukselta miten se on selvittänyt, onko kyseessä järjestelmällinen kansainvälinen taho, jonka kautta ihmisiä Suomeen välitetään? Entä miten hallitus aikoo toimia, että mahdollisen ihmiskaupan uhreja autetaan ilman, että suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää väärinkäytetään erityisesti paperittomien henkilöiden tapauksissa?

Maanpuolustusasioiden innoittamana jätin kirjallisen kysymyksen myös siitä, miten väestönsuojelun näkökulma on otettu huomioon, kun laajoja kuntien ja valtion säästötoimenpiteitä toteutetaan. Turvallisuudelle merkittävät tekijät, kuten poliisi, puolustusvoimat ja pelastuslaitos ovat olleet läpi vaalikauden mittavien säästöjen kohteena.

 

Sisäministeriö on ehdotuksessaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi esittänyt, että vähentämällä pelastuslaitosten määrää nykyisestä 22 puoleen eli 11 pelastuslaitokseen, voitaisiin saavuttaa 13 miljoonan euron säästöt. Suurin osa, lähes 9 miljoonaa, säästöistä syntyisi henkilötyövuosien vähentämisellä.

Saamani tiedon mukaan hätäkeskuslaitoksella Eerika-järjestelmän käyttöönoton myötä tulee vuonna 2017 kaikilla 22 pelastuslaitoksella olla 24 h tilannekeskus. Sisäministeriön ehdotuksen mukaan 3,3 miljoonaa euroa säästettäisiinkin näiden pelastuslaitoksen yhteyteen perustettavien tilannekeskusten tietoliikennejärjestelmien integrointikustannuksista, kun niitä perustettaisiin 22 sijasta vain 11. Tällä hetkellä tilannekeskuksia on ilmeisesti 5–7 määrittelystä riippuen.
Kysyin hallitukselta, miten se on ottanut laajoissa kuntiin, puolustusvoimiin ja poliisiin  kohdistuvissa säästötoimissaan huomioon väestönsuojelun kokonaisnäkökulman ja miten varmistetaan, ettei vielä lisäksi tehtävän pelastustoimen uudistuksen myötä väestön turvallisuus vaarannu? Lisäksi tiedustelin, miten hallitus aikoo selvittää resurssien riittävyyden ja pelastustoimen todellisen tilanteen koko valtakunnan tasolla ja miten pelastustoimen mitoitukseen vaikuttavat uhkatekijät on kartoitettu?

Maanpuolustuskurssi jatkuu ensi viikolla vielä kolme päivää. Sen jälkeen palataan normaaliin päivärytmiin. Jos eduskuntatyössä normaalista päivärytmistä nyt edes voi puhua...

Kurssi 207 on paras!

Maanpuolustuskurssia on nyt takana kaksi viikkoa. Päivät ovat pitkiä, mutta mielenkiintoisia. Yhteishenki kurssilla on todella hyvä ja olen saanut tavata useita uusia ihmisiä.

Maanpuolustuskurssilla myös meille siviilihenkilöille pyritään antamaan kokonaisnäkemys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta myös silloin, kun kriisi on päällä. Ja tuota tietoahan riittää, asiantuntijaluennot ovat antoisia ja olemme tehneet useita vierailuja yksiköihin, joiden vastuulla nämä asiat pääasiassa ovat, kuten esimerkiksi pelastuslaitos ja poliisi. Vierailimme myös YLE:ssä ja MTV3:lla, sillä kriisitilanteessa tiedonvälityksen rooli on erityisen merkittävä.

Maanpuolustuskurssi vie viikosta aina neljä päivää ja perjantaisin ehtii eduskuntaan ja suuren valiokunnan kokoukseen. Näiden viikkojen aikana suuressa valiokunnassa on ollut esillä muun muassa pankkiunioniin liittyvä kriisinratkaisumekanismi, EU:n budjetti ja tuleva talouskehitys.

Perjantaisin olen pystynyt jättämään eduskunnassa kirjallisia kysymyksiä. Viime viikolla jätin hallitukselle vastattavaksi kysymyksen valtionhallinnon tulkkikustannuksista. Tulkkauspalveluiden määrä ja niiden kustannukset ovat useilla valtion hallinnonaloilla merkittävän suuria. Sisäasiainministeriössä tulkkauspalveluihin käytetään vuosittain noin 3,6 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyvät poliisin, rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttohallinnon käyttämistä tulkkipalveluista. Poliisin osuus kuluista on suurin ja tänä vuonna on arvioitu, että poliisin määrärahoista 2,2 miljoonaa euroa menee tulkkauksen järjestämiseen.

Kaikilta hallinnonaloilta en ole kuitenkaan selvittelyistä huolimatta saanut yhtä tarkkoja lukuja ja tietoja kustannusten jakautumisesta kuin tuolta sisäministeriöstä, joten kirjallisessa kysymyksessäni halusin tiedustella sitä, kuinka paljon euromääräisesti valtionhallinnossa on ministeriöittäin tulkkikustannuksia vuositasolla? Lisäksi kysyin, miten EU:n tulkkausdirektiivin aiheuttamaan eri hallinnonalojen yhä nouseviin tulkkikustannuksiin on varauduttu, sillä useat asiantuntijat ovat arvioineet niiden merkittävästi myös tulevaisuudessa kasvavan.

Tällä viikolla on jonkin verran uutisoitu aiheesta, josta aikaisemmin olenkin jo kirjoittanut, eli EU:n yhdistelmälupadirektiivin voimaantulosta, joka mahdollistaa Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan myös EU:n ulkopuolelta saapuville työntekijöille. Jos sosiaaliturvaa halutaan kohdistaa erityisesti työn tekemisen edellytyksiin, olisi ehdottomasti pohdittava mitkä Suomen sosiaaliturvaetuudet linkittyvät nimenomaan työllisyyteen.

Esimerkkinä vaikkapa lapsilisäetuus, johon tämä direktiivi oikeuttaa jopa EU:n ulkopuolelta töihin tulevat. Lapsilisähän tarkoittaa lapsiperheille maksettavaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Nyt kuitenkin ulkomailla Suomen työllisyysmarkkinoita mainostetaan mm. lapsilisä-houkuttimella. On aiheellista kysyä, mikä taho selvittää ulkomailta tulevan työntekijän vanhemmuuden ja lapsen välisen oikeellisuuden. Houkutus tuoda väärillä papereilla mukanaan useampi lapsi on myös taloudellinen kysymys, sillä lapsilisän määrähän kasvaa lapsiluvun mukaan. Määrään vaikuttavat ne lapset, joista on oikeus saada lapsilisää ja korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle.

Viikonloppuna Päijät-Hämeen perusnaiset kokoontuvat syyskokoukseensa ja maanantaina jatkuukin sitten jälleen maanpuolustuskurssi..

Ei kahta samanlaista päivää

Maanantaina vierailimme Hämeen vaalipiirin kansanedustajien kanssa Iskun tehtailla. Vierailu teki vaikutuksen! Hallituksen pj. Seppo Vikström kertoi realistisesti mitä yrittämisen haasteet tänä päivänä ovat. Yritystuissa ja verotuksessa riittää työnsarkaa. Tehdaskierroksella saimme hyvän kuvan, miten kotimaiset kalusteet valmistuvat. Olin hämmästynyt, miten järjestelmällinen ja siisti tehdas oli! Ilmapiirikin tuntui mukavalta: hymyileviä ja iloisen oloisia ihmisiä niin konttorin kuin tehtaankin puolella.

Tiistaina eduskunnassa käsiteltiin tämän vuoden neljättä lisätalousarviota. Valtion velanotto sen myötä jälleen lisääntyy 141 000 miljoonalla ja tämän vuoden kokonaisvelka nousee 9,2 miljardiin euroon. Merkittävin huomio lisätalousarviossa on se, että EU:n lisätalousarvioiden menojen kattamiseen suuntautuu 90 miljoonaa euroa lisää. Myös kehitysapuvaroja kasvatetaan 15 miljoonalla. Yhteensä kehitysapua onkin sitten jo kasvatettu tämän vuoden lisätalousarvioissa 50 miljoonalla…

Käsittelyssä oli myös hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista, vuoden 2014 alkuun saakka voimassa olevaa, kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annettua kokeilulakia siten, että lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin viidellä vuodella vuoden 2018 loppuun saakka. Lain alueellista soveltamisalaa laajennettaisiin poikkeamistoimivallan siirtämisen kokeilun osalta koskemaan kymmentä asukasluvultaan suurinta kuntaa, näin ollen myös Lahtea. Olinkin saman tien yhteydessä paikallisiin asiantuntijoihin kuullakseni heidän mielipiteensä asiasta. Pääasiassa esitys otetaan vastaan positiivisesti.

Viikkoon mahtui jälleen myös runsaasti puhetta EU:sta. Suuressa valiokunnassa kuultiin viikon aikana sekä ministeri Kataista että Urpilaista tuleviin EU-kokouksiin liittyen. Perjantaina MEP Sampo Terho oli jälleen kertomassa eduskuntaryhmällemme ajankohtaisia asioita EU:sta.

Torstaina suuri valiokunta vieraili Eurooppa-ministeri Stubbin isännöimässä tilaisuudessa Valtioneuvoston juhlasalissa, Smolnassa. Mukana oli myös suomalaisia europarlamentaarikkoja. Keskustelimme muun muassa EU-lainsäädännön tarkoituksenmukaisuudesta sekä niistä aihealueista ja hankkeista, joihin Suomi pyrkii seuraavan komission ohjelmassa vaikuttamaan.

Perjantaina minua ja kansanedustajakollega Miapetra Kumpula-Natria haastateltiin ammattiliitto Pron lehteen. Jutun ideana on esitellä kahden Pron jäsenen tyypillistä työpäivää. Täällähän ei kahta samanlaista päivää näe, mutta valitsimme yhden esimerkkipäivän ja toivottavasti lukijat saavat jotain irti siitä, minkälaista työ kansanedustajana on.

Kysymyksiä vastattavaksi

Jätin keskiviikkona eduskunnassa kaksi kirjallista kysymystä. Halusin saada ministeriltä vielä kirjallisen vastauksen koskien Hollolassa sijaitsevan Hälvälän harjoitusalueen puhdistustöiden aloittamista ja kustannusten jakautumista. Olen myös budjettikeskusteluissa tiedustellut tätä asiaa ja tuolloin ministeri Haglund vakuutti, että puolustusvoimat hoitaa kyllä lakisääteiset velvoitteensa. Hälvälän kohdalla alueen puhdistuskustannusten on kuitenkin arvioitu kohoavan kymmeniin miljooniin. Useiden asiantuntijoiden mukaan puolustusvoimat eivät pysty nykyisellä määrärahojen tasolla perustoimintojensa toteuttamiseen ja ylläpitoon, joten jääkö varoja poistuvien alueiden asianmukaiseen puhdistukseen?

Toinen kysymykseni koski kehitysyhteistyötä. Tapaamisessani World Visionin Anne Pönnin kanssa keskustelimme järjestön Weconomy start -hankkeesta, jonka tavoitteena on yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa kehittää köyhille alueille soveltuvia tuote- ja palveluideoita sekä vastuullisia liiketoimintamalleja yhdessä loppukäyttäjien, vähävaraisten ihmisten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että voittajia ovat sekä yritykset että köyhät yhteisöt. Weconomy start -hankkeessa on lukuisia samanlaisia tavoitteita kuin ulkoministeriön Team Finland kokonaisuudessa, jonka tavoitteena on tuoda yhteen keskeisiä toimijoita kotimaassa ja ulkomailla ja sen avulla edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Kirjallisessa kysymyksessäni tiedustelin olisiko mahdollista, että Team Finland kokonaisuuteen otettaisiin mukaan myös kehitysyhteistyönäkökulmaa Weconomy start -ohjelman avulla. Panostamalla yritysten ja köyhien maiden yhteistyöhön, voitaisiin myös valtion kehitysyhteistyövaroja suunnata tehokkaammin ja toimenpiteillä voitaisiin saada enemmän konkreettista hyötyä aikaan. Voisiko toimiva yritysyhteistyö olla siis yksi väylä kehitysapurahojen tehokkaampaan käyttöön?

Maanpuolustuskurssille

Ensi viikolla aloitan neljän viikon mittaisen maanpuolustuskurssin. Kurssille osallistuu myös muita kansanedustajia ja useat kollegat, jotka ovat kurssin jo käyneet, ovat kehuneet sen asiantuntevaa ja hyödyllistä antia. Maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, parantaa yhteiskunnan eri sektoreiden yhteistoimintaa sekä edistää kokonaisturvallisuuden eri aloilla työskentelevien henkilöiden verkostoitumista. Päiväohjelma seuraaville neljälle viikolle onkin hyvin tiivis ja tarkasti määritelty. Eduskuntatyöhön pystyn osallistumaan ainoastaan perjantaisin.

Viikonloppuna nähdään Mäntsälässä Uudenmaan Perusnaisten teltalla. Tulkaa jututtamaan!

EU säätelee jo Suomen sosiaaliturvaa!

Viimeiset vuodet on puhuttu EU:n taloudellisista ongelmista ja sosiaaliset ongelmat ovat jääneet taustalle. Nyt EU on herännyt Etelä-Euroopan sosiaalisiin ongelmiin ja niinpä se pyrkii lähentämään Etelä- ja Pohjois-Euroopan sosiaaliturvaverkostoja lähemmäksi toisiaan - unohtamatta EU:n ulkopuolisia maita! Suomen kannalta erittäin huono asia!

Tästä esimerkkinä uusi yhdistelmälupadirektiivi, jonka pitäisi olla voimassa 25.12.2013. Tavoitteena on yhdenmukaistaa sosiaaliturvan perusteita. Suomen sosiaalietuudet ovat tällä hetkellä asumisperusteisia. EU:n yhdistelmälupadirektiivi vaatii, että EU-jäsenvaltioiden sosiaalietuudet voi saada myös työperusteisesti. Lisäksi EU haluaa turvata jopa kolmansista maista tuleville työntekijöille EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisen kohtelun työelämän, koulutuksen ja sosiaaliturvan alueilla.

Jotta nämä asiat voitaisiin sisäänkirjata suomalaiseen lainsäädäntöön, tulee muutoksia tehdä mm. ulkomaalaislakiin, ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin, aravarajoituslakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilakiin, kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin, lasten kotihoidon lakiin ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin. Eli kymmeneen voimassa olevaan lakiin!

Jo nyt maksamme yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi esimerkiksi lapsilisää ulkomailla asuvalla henkilölle; jos vanhemmista vain toinen käy töissä, ensisijainen maksajavaltio on se, jossa vanhempi työskentelee. Tämä valtio maksaa lapsilisän ja perhe-etuuksien määrän kokonaisuudessaan. Lapsilisää maksetaan siis myös Suomen ulkopuolella asuville lapsiperheille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ehdoksi on riittänyt, että perheen vanhemmista toinen käy Suomessa töissä. Nyt EU haluaa laajentaa näitä oikeuksia myös EU:n ulkopuolisille maille. Suomesta maksettiin vuonna 2011 ulkomaille 4826 lapselle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa lapsilisiä. Ylen 14.10.2013 uutisen mukaan "Julkinen terveydenhuolto ja perhe-etuudet avataan vuoden alusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville työntekijöille. Muutaman vuoden kuluttua sosiaaliturvan piiriin pääsevät myös viisumilla työskentelevät kausityöntekijät, kuten marjanpoimijat."

Ensi vuoden budjettiin hallitus on jo kirjannut edellä mainittuun yhdistelmälupadirektiiviin liittyen: "Direktiivin täytäntöönpanon arvioidaan lisäävän maksettavien lapsilisien määrää noin 1 000 000 eurolla." EU on siis ulottanut säätelynsä jo syvälle Suomen sosiaaliturvaan ja edellä mainittu direktiivi ja ensi vuoden alussa voimaan tuleva potilasdirektiivi tuovat meille miljoonien eurojen lisäkustannukset. Suomi ottaa tänäkin vuonna velkaa yli 9 mrd euroa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa EU:n idealismiin!

 

Mielipidekirjoitus julkaistu Etelä-Suomen sanomissa 5.11.2013.

Paikallista painavaa asiaa

Eduskunta vietti tämän viikon syksyn istuntotaukoa. Oma viikkoni on kulunut aktiivisesti kunnan asioiden kimpussa. Maanantaina kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltiin ensi vuoden budjettia sekä pelastuslaitoksen palvelusuunnitelmaa.

Sisäministeriö on ehdottanut esityksessään kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi, että Pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnilla voitaisiin saavuttaa 13 miljoonan euron säästöt. Käytännössä säästöt kohdistuvat yksiköiden vähentämiseen ja sisäministeriön esityksessä onkin todettu, että tarkoitus on vähentää nykyisten 22 pelastuslaitoksen määrää puolella eli jäljelle jäisi vain 11 pelastuslaitosta.

Mielestäni tämä on todella huolestuttavaa. Ehdotus on pelottava ja monilta osin myös epärealistinen. Pelastuslaitoksia yhdistämällä vapautuisi 11 alueelta suoraan 33 päällystövirkaa uudenlaisiin tehtäviin. Herää kysymys, mitä nämä uudet tehtävät olisivat, ja miten sitä kautta saataisiin säästöjä. Ainakin Päijät-Hämeessä saadaan eläköitymisen kautta jo säästöjä. Hankintojen osalta tehdään jo yhteistyötä, joten nämä seikat eivät ole mitään uusia viisasten kiviä, joiden avulla toivottuihin säästöihin todella päästäisiin.

Omasta näkökulmastani kuulostaa pelottavalta karsia alueelliset pelastuslaitokset puoleen. Tullaankohan tulevaisuudessa myös I riskiluokat määrittelemään alempiin luokkiin säästöjen nimissä? Tässä on kyse meidän kaikkien turvallisuudesta, joten aihe vaatii laajaa keskustelua.

Tiistaina osallistuin VM:n järjestämään kuntauudistuksen seututilaisuuteen, jossa kuuntelimme ministeri Virkkusta Lahden seudun kuntaselvitysasioista. Tuohon liitosselvitykseenhän nyt Hollolakin on pakotettu mukaan.

Viikon aikana kokoontui myös Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry ja minut valittiin syyskokouksessa yhdistyksen johtokunnan jäseneksi. Olen todella iloinen päästessäni mukaan tämän tärkeän yhdistyksen toimintaan ensi vuoden alusta. Aloitamme hommat jo tänään perjantaina tapaamalla yhdistyksen toimistolla toimihenkilöitä ja muita johtokunnan jäseniä. Omaishoitajien asema on jo pitkään ollut heikoissa kantimissa yhteiskunnassamme eikä vieläkään parempaa ole valtion puolelta luvassa, sillä tämän hallituskauden aikana omaishoidon tuen maksatusta ei saada siirrettyä KELA:lle. Ehkäpä sitten ensi vaalikaudella… sillä välin onkin hyvä olla mukana yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa ja nähdä, miten paljon arvokasta työtä tehdään rakkaudesta omaisiin.

Suomalaisille lentoemännille sittenkin töitä?

Tein syksyllä kirjallisen kysymyksen liittyen Finnairin aikeisiin rekrytoida matkustamoihin työvoimaa USA:sta, vaikka Suomessa on samaan aikaan lukuisia työkykyisiä ja ammattitaitoisia lentoemäntiä ja stuertteja työttöminä. Ministeri vastasi kysymykseeni tuolloin, että asia on TE-toimistoissa käsittelyssä ja että luotetaan siihen, että siellä osataan tehdä oikeat päätökset asian suhteen. Näin sitten onneksi kävikin, sillä torstaina MTV3 uutisoi, että työlupia yhdysvaltaisille ei ollut myönnetty. Lupien kumoamisen perusteena oli, että vastaavaa osaamista ja ammattitaitoa löytyy Suomestakin, eikä rekrytoinnille nähdä perustetta. Tämä oli hyvä uutinen ja toivottavasti tuossa päätöksessä pysytään kun asia vielä lopullisesti maahanmuuttovirastossa käsitellään.

Vastauksia ministeriöistä

Viikolla sain myös vastauksia tekemiini kirjallisiin kysymyksiin. Vastauksessaan kysymykseeni koskien ikääntyvien lisääntyneitä maksuhäiriöitä ja yksityisten terveyspalveluiden tarjoamia kulutusluottoja oikeusministeri Henriksson totesi, että luotonantajalla on lakisääteinen velvollisuus arvioida lainaa hakevan kuluttajan luottokelpoisuus. Ja mikäli luotonantajana toimii palveluntarjoaja kuten vaikkapa yksityinen terveysasema itse, niin velvollisuus kelpoisuuden arvioimiseen on palveluntarjoajalla itsellään. Ministeri myös totesi, että kulutusluottoja koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina kiristetty useaan otteeseen ja nyt sen nähdään olevan tarvittavalla tasolla.

Kysymykseeni koskien tietojärjestelmien hajanaisuutta sain pitkän vastauksen, jossa lueteltiin lukuisia toimia, joihin hallitus on jo ryhtynyt ongelmien poistamiseksi. Annoin kysymyksessäni esimerkiksi tietojärjestelmien toimimattomuudesta sen, että vaikkapa terveyspalveluista saatetaan tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi lähettää asiakkaalle lasku kahteen kertaan ja joskus tämä voi jäädä helposti itse huomaamatta. Ministeri totesi vastauksessaan, että ongelma on tunnistettu ja että esimerkiksi hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää mm. ICT:n hyödyntämistä koskevia ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta tukevia hankkeita.

Helsinki-Hollola-Heinola

Maanantai-ilta vierähti Alankomaiden suurlähettilään illallisella, jossa keskustelun aiheena oli "The Dutch subsidiarity review" eli pääsääntöisesti keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta ja sen toimivaltakysymyksistä. Alankomailta tuli kesäkuussa 54-kohdan ehdotuslista, miten he haluaisivat EU:ta kehittää.

Tiistaina suuri valiokunta järjesti yhteistyössä ulkopoliittisen instituutin kanssa seminaarin ”Suomen EU-politiikka muuttuvassa maailmassa ja Euroopassa”. Seminaari toimi myös virallisena julkisena kuulemistilaisuutena suurelle valiokunnalle koskien Valtioneuvoston selontekoa Suomen EU-politiikasta. Näkökulmia ja ajatuksia kuultiin lukuisilta tutkijoilta ja professoreilta niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Aiheina olivat globaalit ja eurooppalaiset kehitystrendit sekä Suomi ja EU ja joukkoon mahtui paljon kritiikkiäkin. Suomi vaatii monissa asioissa EU:lta ja sen toimielimiltä avoimuutta. Kuitenkin samaan aikaan EU-asioiden käsittely eduskunnassa on asiantuntijan mukaan kaikkea muuta kuin avointa, kun suurin osa asioista käsitellään suuressa valiokunnassa suljettujen ovien takana ja vain harvoin asiat etenevät täysistunnon käsiteltäviksi: useimmiten vain opposition tekemien välikysymysten muodossa.

Keskiviikkona vierailimme lakivaliokunnan kanssa Pasilassa, Helsingin poliisilaitoksella. Vierailu oli todella mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Saimme kuulla poliisityöstä oikeiden tapauksien siivittämänä ja esille tuli useita mielenkiintoisia asioita. Helsingin poliisilla menee tulkkikustannuksiin vuodessa 2–3 miljoonaa euroa. Melkoinen summa. Nykyään on myös yleistä, ettei eksoottisten ja erikoisten kielten taitavia tulkkeja löydy Suomesta, vaan niitä joudutaan hakemaan kauempaa. Esimerkiksi nigerian kielen tulkki jouduttiin lennättämään paikalle Norjasta asti.

PS:llä ON vaihtoehto

Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin myös opposition vaihtoehtobudjeteista. Istunto jatkui myöhään ja puheenvuoroja pidettiin lukuisia. Valtiovarainministeri oli sitä mieltä, ettei kumpikaan oppositiopuolue tuonut esille mitään uusia avauksia. Kummasti on kuitenkin aina joitain esityksiä eksynyt myös hallituksen esityksiin seuraavina vuosina. Toivottavaa vain olisi, että hallitus voisi saman tien ottaa ehdotuksiamme huomioon eikä vasta vuoden päästä, kuten viime aikoina on joissain asioissa tapahtunut. Ja ministeri oli hieman väärässä, sillä Perussuomalaiset tarjosivat myös uusia erityisesti työllistämispolitiikkaan liittyviä suunnitelmia.

Kuten edellisinäkin vuosina, olimme tehneet realistisen ja toimivan kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka toimii vaihtoehtona hallituksen esitykselle ensi vuoden budjetista. Kun rahaa on vähän, on kyse arvovalinnoista, mihin niitä yhteisiä rahoja suunnataan. Ja hallituksen arvothan onkin jo tiedossa…

Otin omassa puheenvuorossani esille jälleen maassa laahaavan kuntatalouden. Se on huonossa jamassa. Totesin, että ymmärrämme yleisen taloustilanteen vaikeuden, joten myös kuntasektori osallistuu säästötalkoisiin, mutta hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat menneet jo aivan liian pitkälle. Tilanne on se, että vain lakisääteiset palvelut yritetään kuntatasolla toteuttaa; ennakoivista (ja samalla äärimmäisen tärkeistä) toimista voidaan vain haaveilla.

On tärkeää, että kuntien tehtäviä selkeytetään ja määritellään, kuten hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut. Tuo määrittely ja tehtävien karsiminen ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, vaan edelleen kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää hoidettavanaan, ja ensi vuonna on luvassa lisää velvoitteita, mutta rahoitus ja tehtävät eivät kohtaa.

Ehdotamme vaihtoehtobudjetissamme 300 miljoonaa lisää kunnille. Tuon saman summan ehdotamme leikattavaksi kehitysavusta. Kehitysapu on nykyisellään pirstaloitunutta, ja sen rakenteita uudistamalla voitaisiin varmasti saavuttaa merkittäviä säästöjä ja ennen kaikkea varmistaa, että apu menee sinne ruohonjuuritasolle, jossa sitä kipeästi tarvitaan. Taloustilanteemme on viimeksi ollut näin huono 90-luvulla, jolloin kehitysavusta leikattiin muutamassa vuodessa huomattavasti. Bruttokansantuotteemme on tällä hetkellä vuoden 2006 tasolla, joten tuskin on aivan kohtuutonta vaatia, että palauttaisimme kehitysavun edes vuosien 2007-2008 tasolle.

Nyt on aika tehdä leikkauksia sinne, missä ne vähiten vaikuttavat suomalaisten hyvinvointiin ja maamme talouskasvuun.

Hallitus arvioi ensi vuoden budjettikirjassaan, että valtion velkamäärä hipoo ensi vuoden lopulla jo 100 miljardin euron rajaa. Eduskunnan istuntosalin seinällä on Väinö Aaltosen patsas nimeltään Tulevaisuus. Patsaan ideana oli se, että kansanedustajat muistaisivat patsasta katsoessaan, että he tekevät päätöksiä lastemme ja nuortemme tulevaisuutta varten. Nyt tuntuu, että patsaan Eero-poika katsoo seinältä äitinsä sylistä hyvin hyvin huolissaan nykyhallituksen toimia.

Viikonloppuna jatkuu jälleen paikallisyhdistysten syyskokoukset. Nähdään tällä kertaa Heinolassa!

Ensi viikolla eduskunta viettää syysistuntotaukoansa, joten istuntoja ja valiokuntia ei ole. Kuntapuolella vääntö jatkuu maanantaisella valtuuston kokouksella.

Joululahja EU:lta – avoimet ovet Suomen sosiaaliturvaan

EU-direktiivit vaikuttavat suomalaiseen lainsäädäntöön ja suomalaisten hyvinvointipalveluiden saatavuuteen yhä syvemmin ja laajemmin. Julkista keskustelua direktiivien vaikutuksista pitäisi käydä ehdottomasti enemmän! Usein keskustelu jää vain eduskunnan valiokuntiin ja täysistuntoihin.

Ensi vuonna suomalaisten olohuoneisiin astuu kaksi suurta elefanttia EU-direktiivien siivittäminä. Ne vaikuttavat meidän kaikkien sosiaaliturvaan ja -palveluiden laajuuteen. Toinen on potilasdirektiivin mahdollistama rajat ylittävä terveydenhuolto, jossa potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- ja ETA-valtiosta.

Toinen on EU:n yhdistelmälupadirektiivi, jolla laajennetaan merkittävästi suomalaisen sosiaaliturvan saannin mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomen sosiaalietuudet ovat asumisperusteisia. Nyt EU:n Komissio vaatii, että sosiaalietuudet pitää saada myös työperusteisesti, vaikka asuisi esimerkiksi Virossa. Direktiivillä kun halutaan turvata kolmansista maista tuleville työntekijöille jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa yhdenvertainen kohtelu mm. työelämän, koulutuksen ja sosiaaliturvan alueilla.

Direktiivi edellyttää muutoksia kymmeneen Suomessa jo voimassa olevaan lakiin: ulkomaalaislakiin, ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin, aravarajoituslakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin, kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin.

Käytännössä lakimuutos avaa suomalaisen sosiaaliturvan kaikille EU-kansalaisille sekä lisäksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen töihin saapuville. Lisäksi viisumin perusteella tai viisumivapaasti täällä työskentelevät pääsevät uutena ryhmänä sosiaaliturvan piiriin. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa myös viisumilla työskentelevät kausityöntekijät, vaikkapa marjanpoimijat, pääsevät Suomessa sosiaaliturvan piiriin.

Eduskunnassa syntyi lakiesityksen lähetekeskustelussa puoluerajat ylittävä huoli siitä, että muutos voi lisätä sosiaaliturvan väärinkäytön mahdollisuutta. Jopa hallitus on esityksessään myöntänyt, että riski väärinkäytösten kasvamiseen on. Niiden estämiseksi ehdotetaan tarkkaa poikkihallinnollista seurantaa. Ei kuitenkaan ole seurantajärjestelmää esim. siitä, kuinka pitkäksi ajaksi keskimäärin kolmannen maan kansalaiset jäävät Suomeen.

Suomessa suuri osa sosiaalietuuksista ja -palveluista on maksuihin perustumattomia ja palveluita rahoitetaan verovaroin. Lyhytaikaisesti maassa työskennellyt ulkomaalainen ei siis ole vielä juurikaan osallistunut järjestelmän rahoitukseen, mutta hänelle voi yhdenvertaisen kohtelun myötä syntyä nopeasti oikeus etuuksiin ja palveluihin.

Asumisperusteinen sosiaaliturva Suomessa on ollut hyvinvointivaltiomme perusta ja kansalaisten turva. Hyvinvointivaltiomme rakenteet murenevat jo ilman EU:sta tulevia uusia direktiivejäkin, sillä niin kunnat kuin valtiokin elävät nyt velanotolla. Ensi vuoden lopussa valtion velan osuus kasvaa jo noin 100 miljardiin euroon.

Komissio haluaa yhdistelmädirektiivin voimaan jo 25.12.2013.

Hyvää joulua Suomi! Toivoo EU-komissio!

 

Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä 18.10.2013.

Radiossa ja ainakin leikisti televisiossa

Viikko alkoi maanantaiaamuna suoralla radiohaastattelulla Yle Lahden radiossa. Mukavaa porukkaa tuolla radiossa ja sain hyvin tuotua esille itselleni tärkeitä teemoja. EU direktiivien vaikutuksista pitäisi mielestäni ehdottomasti puhua enemmän julkisuudessa. Ensi vuonna on tulossa voimaan sekä EU:n potilasdirektiivi että yhdistelmälupadirektiivi, jotka muokkaavat merkittävästi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaamme ja erityisesti sosiaalipalveluiden saamisen perusteita. Näistä olenkin jo kirjoittanut aikaisemmissa kirjoituksissa ja myös Itä-Hämeen kolumnissa, joka julkaistiin tänään perjantaina 18.10.

Maanantaina Hollolan kunnan hallitus käsitteli kunnan ensi vuoden budjettia yli kuusi tuntia. Säästöjä kun pitää edelleen löytää ja toimintaa tehostaa.

Tiistaina vietimme isäni, Mikko Vainion 90-vuotisjuhlia Lahdessa. Maanantain 14.10. ESS:ssa oli juttu Mikosta ja avoin kutsu kaikille.Vieraita kävi koko päivän aikana reilut 150. Juhlat olivat rennot ja lämminhenkiset, sellaiset kuin juhlien kohde itsekin on! Myös PS-lehden toimittaja kävi paikalla ja juttu löytyy tänään 18.10. ilmestyneestä Perussuomalainen-lehdestä.

Keskiviikkoaamu alkoi jännittävästi kun pääsin koehaastatteluun YLE:n aamutelevisioon. TV-kokemusta ei ole juurikaan kansanedustajana kertynyt. Oli kiva päästä harjoittelemaan kahden muun kansanedustajan kanssa. Ylen aamutv:n porukka oli mukavaa ja asiansa osaavaa. 

Keskiviikkona täysistunnossa käsiteltiin Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomusta vuodelta 2012. Pohjoismaiden neuvosto täytti viime vuonna 60 vuotta ja juhlaistunto pidettiin syksyllä Helsingissä. Halusin omassa puheenvuorossani korostaa pohjoismaiden yhteistyön tärkeyttä. Hyvien käytäntöjen vaihtaminen pohjoismaiden kesken on erittäin tärkeää. Pohjoismainen yhteistyö kumpuaa samankaltaisista kulttuuritaustoista pohjalta, jossa meidän on helppo tehdä yhteistyötä ja viedä kaikille Pohjoismaiden asukkaille tärkeitä asioita eteenpäin. Eläkeläisten kaksoisverotuksen korjaamisessa tarvitaan aitoja korjaustoimenpiteitä, nämä terveiset menivät ministereille!

Seuraava Pohjoismaiden neuvoston kokous pidetään eduskunnan syysistuntotauolla Oslossa. Hyvinvointivaliokunnassa etsitään tänä vuonna hyviksi havaittuja käytännön toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden hoitoon ja siihen, miten nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä jo ennalta.

Viikolla elinkeinoministeri Vapaavuori vastasi kirjalliseen kysymykseeni Pohjoismaisten energiamarkkinavalvojien suositusten täytäntöönpanosta Suomessa. Ministeri otti vastauksessaan esille paljon puhutun yhden laskun mallin, jota pohjoismaisten energiamarkkinoita valvovien viranomaisten yhteistyöfoorumi NordREG on kaikille pohjoismaille suositellut. Ministeri kuitenkin totesi, ettei näin isoon uudistukseen olla Suomessa vielä valmiita, mutta asiaa arvioitaneen uudestaan tulevaisuudessa.

Perjantai-iltana käyn tutustumassa Hollolan kirkon seudulla olevan aikuisten kehitysvammaisten asumisyksikkö Wilhelmiinan toimintaan. Siellä vietetään tänään 6-vuotissynttäreitä ja tunnelma on katossa vaikka tummat pilvet pilkottavat myös tämän toiminnan yläpuolella.

Viikonloppu täyttyy jälleen paikallisyhdistysten syyskokouksista. Lauantaina Hollolan PS järjestää toritapahtuman klo 11–13, mukana myös Teuvo Hakkarainen. Syyskokous alkaa klo 13.30!

Sunnuntaina osallistun Sysmän syyskokoukseen ja juttelemaan voi tulla ennen sitä klo 17 Ravintola Uotin kabinettiin.

Viikonloppuun on tarkoitus mahduttaa myös hieman omaa sydäntä lähellä olevaa toimintaa eli noutajakoiratoimintaa: hieman riistaharjoituksia, tottelevaisuutta ja sunnuntaina Lahdessa on koiranäyttely.

Sitä sun tätä

Lahden ensi- ja turvakoti järjesti viime lauantaina hienon tapahtuman. Oli ilo olla mukana! Triossa jaettiin yli 400 esitettä ja uusia jäseniäkin saatiin lisää. Kasi-salissa kuultiin Marko Haaviston sykähdyttävää laulua sekä Salpauksen oppilaiden hienoja esityksiä! Totesin paikanpäälläkin, että olen iloinen saadessani kuulua tähän porukkaan. Toivotan myös kaikki muut innolla mukaan tähän vapaaehtoistyöhön, siinä tarvitaan meitä kaikkia, tule Sinäkin!

Viikon aikana eduskunnassa sain ministeri Ihalaiselta vastauksia kirjallisiin kysymyksiini. Vastauksessaan kysymykseen, jossa kysyin työosuuskuntien kautta työllistymisestä sekä TE-toimistojen vaihtelevista käytännöistä asiaan suhtautumisessa, ministeri tyytyi toteamaan, että jos työntekijä kokee, ettei TE-toimiston soveltamiskäytäntö vastaa lainsäädäntöä tai ministeriön ohjetta, hän voi olla yhteydessä kyseisen alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työttömyysturva-asiamieheen. Tämän ministeri oli kirjannut vastauksen loppuun, kun ensin oli vain toistanut faktoja, jotka itsekin olin kysymyksessäni tuonut esille. Mitään muutoksia vallitsevaan tilanteeseen ei siis ainakaan lainsäädännön osalta ole odotettavissa. Harmittavan usein ministerien vastaukset kirjallisiin kysymyksiin ovat juuri tämän kaltaisia…

Toisessa kysymyksessäni olin tiedustellut paljon julkisuudessakin puhututtaneesta Finnairin lentoemäntien tilanteesta. Ihmetyttää, miten valtionyhtiö voi palkata työvoimaa ulkomailta ja käyttää muiden maiden huonompia työehtosopimuksia kun se samalla irtisanoo ja lomauttaa suomalaisia työntekijöitä. Vastauksessaan ministeri toteaa, että esille ottamani tilanne, jossa Finnair on palkkaamassa ulkomaalaista työvoimaa muun muassa USA:sta, on selvityksen alla Uudenmaan TE-toimistossa. Ministeri toteaa olevansa varma siitä, että kyseessä olevat tapauksetkin tulevat käsitellyiksi asiantuntevasti sekä lain ja hyvän hallinnon mukaisesti. Lopputulema taitaa kuitenkin joka tapauksessa olla se, että suomalaisia stuertteja ja lentoemäntiä on edelleen hurja määrä työttömänä…

Kehitysyhteistyö puhuttaa

Torstaina tapasin Suomen World Visionin yhteiskuntasuhteista vastaavan varatoiminnanjohtaja Anne Pönnin. Kehitysavusta paljon käydään keskustelua ja olisiko siitä syytä supistaa tässä taloudellisessa tilanteessa? Tässä keskustelussa on syytä perata ja käyttää niitä toimenpiteitä, joilla tehokkaimmin voidaan auttaa köyhyydessä eläviä ihmisiä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 % määrärahataso BKTL:stä ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Ensi vuoden budjetissa hallitus joutui kuitenkin lähentymään Perussuomalaisen linjaa, sillä kehitysyhteistyövaroista leikataan ja vuonna 2014 kehitysyhteistyömäärärahat vastaavat tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,55 prosenttia bruttokansantulosta. Kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2014 olevan yhteensä 1 102,7 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset tulevat ehdottamaan omassa varjobudjetissaan vielä rajumpaa leikkausta, jo viime vuonna ehdotimme, että kehitysyhteistyövaroja leikattaisiin 270 miljoonalla eurolla.

World Visionin tavoite on auttaa ihmisiä omassa maassaan ja muun muassa kansalaistaitoja opettamalla pitämään puolensa oikeuksien ymmärtämisessä ja puolustamisessa. World Vision korostaa toiminnassaan myös lasten oikeuksia, jotka usein jäävät muun keskustelun varjoon.

Energiatodistuslaki tulossa uudelleen eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta

Lisäksi edelleen olen saanut paljon palautetta rakennusten energiatodistuksista. Viime vuoden lopulla eduskunta hyväksyi lain, jonka myötä energiatodistus tuli pakolliseksi kaikille rakennuksille. Uuden lain ensimmäinen osa tuli voimaan tämän vuoden kesäkuussa. Sen mukaan energiatodistus vaaditaan vuokraus- ja myyntitilanteessa nyt vuonna 1980 tai sen jälkeen rakennetuilta omakotitaloilta. Kesällä 2017 laki laajenee edelleen niin, että omakotitalon omistaja velvoitetaan teettämään vuokraus- tai myyntitilanteessa energiatodistus myös ennen vuotta 1980 rakennetuista omakotitaloista.

Perussuomalaiset jättivät lain käsittelyn aikana eriävän mielipiteen ja äänestimme täysistunnossa lakiesityksen hylkäämisen puolesta. Vastustamme tätä lakia edelleen myös nyt, kun asia saapuu uudelleen eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta. Suomen Omakotiliiton kansalaisaloite on nimittäin kerännyt jo yli 50 000 allekirjoitusta. Omakotiliitto ehdottaa, että energian todellinen kulutus eli ostoenergia olisi aina ilmoitettava todistuksessa laskennallisen luvun lisäksi. Lisäksi kansalaisaloitteella esitetään muutettavaksi sitä, että ennen vuotta 2008 rakennettujen pientalojen kohdalla energiamuoto-kerrointa ei huomioitaisi.

Tällä hetkellä energiatodistuslaki asettaa kansalaiset energiamuotokertoimen kautta eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, mikä on heidän lämmitysmuotonsa. Laskennallinen, energiamuotokertoimella painotettu kulutus on epäoikeudenmukainen vanhoille pientaloille. Mahdollinen ero todelliseen kulutukseen voi olla huomattava ja jopa moninkertainen.

Laki rankaisee siis erityisesti niitä, jotka ovat aikoinaan noudattaneet valtiovallan suosituksia sähkölämmitteisistä taloista, sillä nyt sähkölämmitys tulee vaikuttamaan E-lukuun negatiivisesti ja asunnon arvoa alentavasti. Kaiken lisäksi tuon asian selvittämisestä joutuu pulittamaan arvioiden mukaan yli 500 euroa. Kuulostaa mielestäni melko kohtuuttomalta vanhojen omakotitalojen kohdalla. Kiinteistövälittäjät ovatkin minulle todenneet, ettei vanhemmille taloille ole mitään järkeä teettää tätä todistusta, sillä kaikki tietävät ilman todistustakin, etteivät silloiset rakennusmääräykset täytä nykyisiä kriteereitä. Jos esim. 50-luvun rintamiestalot peruskorjattaisiin näiden kriteerien mittoihin, korjauskustannuksia ei pystyttäisi saamaan takaisin energian säästökuluina vuosikymmeniin.

Viikonloppuna lauantaina Perussuomalaisten Hämeen piirillä on syyskokous ja sunnuntaina tapaan Perussuomalaisia nuoria Lahdessa. Eli varsin perussuomalainen viikonloppu jälleen edessä!

Viikossa riitti vipinää

Tiistaina täysistunnossa käsiteltiin ulkomaalaislain muuttamista (HE 139/2013). Aiheesta enemmän aikaisemmassa blogi-kirjoituksessani, mutta koska kyseessä on tärkeä asia, on siihen syytä vielä palata. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on ainutlaatuinen. Nyt tämä kyseinen EU-direktiivi vaatii, että kaikkien jäsenmaiden kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti maan omien kansalaisten kanssa sosiaaliturvan piiriin pääsyn osalta. Suomessa suuri osa etuuksista ja palveluista on maksuihin perustumattomia ja niitä rahoitetaan verovaroin. Lyhytaikaisesti maassa oleskellut ulkomaalainen ei ole vielä juurikaan osallistunut järjestelmän rahoitukseen, mutta hänelle voi yhdenvertaisen kohtelun myötä syntyä nopeasti oikeus etuuksiin ja palveluihin. Hallituksen esityksessä myös myönnettiin kasvava väärinkäytösten mahdollisuus.

Jätin perjantaina eduskunnassa kaksi kirjallista kysymystä. Halusin kysyä hallitukselta minkälaisiin toimenpiteisiin se ryhtyy että ikääntyneiden maksuhäiriömerkinnät eivät kasva niin voimakkaasti kuin viime vuonna on tapahtunut ja miten varmistetaan, ettei terveyspalveluja tarjoavien yritysten antamasta mahdollisuudesta maksaa luotolla kalliita toimenpiteitä, synny lisää maksuvaikeuksia ikäihmisille.

Osamaksumahdollisuuksien lisääntymistä terveydenhuollossa voidaan pitää osittain hyvänä, sillä jotkut välttämättömien toimenpiteiden kustannukset voivat nousta hyvinkin korkealle. Luottomahdollisuuksien lisääntyminen voi kuitenkin samalla myös lisätä maksuhäiriömerkintöjä, kun otetut kulutusluotot jäävät maksamatta. On tärkeää huomioida, antavatko terveyspalveluja tarjoavat yhtiöt hoitotilanteessa asiakkaalle kaiken tarpeellisen tiedon luotosta ja sen todellisista kustannuksista ja miten näitä yrityksiä valvotaan.

Toinen kysymykseni liittyi tietojärjestelmien hajanaisuuteen. Ongelmia on ilmennyt esimerkiksi kuntien laskutusjärjestelmissä, jotka eivät toimi aina kuten pitäisi. Sama lasku voi tulla asiakkaalle kahteen kertaan. Varsinkin ikääntyneen väestön kohdalla virhe voi jäädä asiakkaalta itseltään huomaamatta. Useat tietojärjestelmät vaatisivat lisäpanostuksia ja lisäksi myös sovellusten kehittämiseen ja päivittämiseen pitäisi varata nykyistä enemmän rahaa. Hajanaiset ja puutteelliset tietojärjestelmät aiheuttavat ongelmia niin kuntasektorilla, sote-puolella kuin myös kuluttajasektorilla. Ongelmana on, että järjestelmät eivät keskustele keskenään.

Viikon kohutuin uutinen oli torstaina julkistettu tieto Perussuomalaisten puoluehallituksen työvaliokunnan päätöksestä erottaa kansanedustaja James Hirvisaari puolueen vastaisen toiminnan vuoksi. Muun muassa Etelä-Suomen sanomat kysyivät myös minun mielipidettäni asiaan. Torstaina ESS.fi ja perjantaina Etelä-Suomen sanomat uutisoivat kommenttini siten, että lukijalle saattoi jäädä vaikutelma, että olisin valmis pistämään viimeisimmänkin tempauksen huumorin piikkiin. Näin ei kuitenkaan ole enkä ole sitä missään vaiheessa tarkoittanut.

Kansanedustajan on harkittava tarkkaan miten itseään ilmaisee. Tämänkaltainen tapaus ei missään nimessä kuulu arvokkaaseen käytökseen. Kohut ja erilaiset tempaukset vievät huomion pois niistä tärkeistä asioista, joita pyrimme eduskunnassa edistämään. Annan tukeni puoluejohdon tekemälle päätökselle.

Kansanedustajan työtä tehdään vastuullisesti. Olen harmissani, jos jollekulle jäi uutisesta käsitys, että suhtautuisin työhöni kevyesti.

Lauantaina osallistun Lahden ensi- ja turvakoti ry:n järjestämään ”En ainakaan minä” -tapahtumapäivään. Päivän tavoitteena on jakaa tietoa yhdistyksen tekemästä tärkeästä työstä sekä innostaa toimintaan mukaan uusia vapaaehtoisia.

Joululahja EU:lta

Eduskunnassa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys HE139, jossa EU-direktiivin mukaisesti ulkomaalaislakia yksinkertaistettaisiin. Esityksen mukaan tänne tulevat kolmansien maiden kansalaisia tulisi kohdella tasavertaisesti jäsenvaltion kansalaisten kanssa.

Suomessa sosiaaliturva on asumisperusteinen eli sitä maksetaan Suomessa asuville.

Nyt Eu haluaa direktiivein muuttaa sosiaaliturvaa työssäkäyntiin perustuvaksi.

Niinpä muutoksia tulee kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin. Jo nyt Suomessa on tänne töihin tulleita ihmisiä, jotka ovat työttömiksi jäätyään siirtyneet nauttimaan sosiaaliturvaa! Syynä usein se, että sosiaaliviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaisten kädet on sidottu tietosuoja-asioiden takia, eikä tietoja voi vaihtaa!

Ja tämä direktiivi pitää olla täytännössä 25.12.2013

Että semmonen joululahja Eu:lta!

Tässä mun puheenvuoroni:

Arvoisa puhemies

Pääministeri Katainen totesi 17.9. istunnossa, suora lainaus alkaa: " Esimerkiksi ulkomaalaisen väestön tulo Suomeen keskipitkällä aikavälillä lisää talouskasvua ja sitä kautta työpaikkoja" lainaus päättyy.

Tällä hallituksen esityksellä toimeenpannaan EU:n yhdistelmälupadirektiivi, joka helpottaa ulkomaisen työntekijän pääsyä myös suomalaisen aiemmin pelkästään asumisperustaisen sosiaaliturvan piiriin.

On oletettavissa, että maassa lyhytaikaisesti työskenteleville työntekijöille kuuluva oikeus asumisperusteisiin etuuksiin ja terveyspalveluihin lisää Suomessa työskentelyn vetovoimaisuutta jossain määrin. Esityksessä myös todetaan, että on perusteltua arvioida, että direktiivin mukaisten oikeuksien piiriin tulevien määrä voi joidenkin vuosien aikavälillä lisääntyä joillakin tuhansilla henkilöillä vuodessa. Tältä osin on huomioitava, että myös mahdollisuudet ja motivaatio järjestelmän väärinkäytöksiin voivat lisääntyä sosiaaliturvaan pääsyn helpottuessa.

Sosiaaliturva Suomessa on ollut hyvinvointivaltiomme perusta ja kansalaisten turva. Toivonkin, että meillä on mahdollisuus ylläpitää sosiaaliturvamme jatkossakin.

Se todellakin vaatii sitä, että Suomeen töihin halajat ymmärtävät myös vastuunsa eikä heitä houkuttele vain toimiva sosiaaliturva.

Arvoisa puhemies

Onkin erikoista, että tässä hallituksen esityksessä myönnetään, että myös varsin vähäinen ja lyhytaikainen työskentely voi avata pääsyn sosiaaliturvaan, mikä saattaa pitkällä aikavälillä lisätä sellaisten maahantulijoiden määrää, joiden tavoitteena on hyötyä Suomen korkeatasoisista sosiaalietuuksista ja -palveluista.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan esitetään tarkkaa poikkihallinnosta seurantaa. Onko kuitenkaan realistisesti mahdollista, että tällaista seurantaa pystyttäisiin toteuttamaan?

Onko hallituksella mitään konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla järjestelmämme väärinkäyttöä pystyttäisiin estämään ja miten varmistetaan, että sosiaaliturvamme kestää nämä paineet, jotka erityisesti lyhytaikaisista ulkomaalaisten työntekijöiden määrän lisääntymisestä aiheutuvat?

Varsinkin kun esityksessä todetaan, ettei varsinaista seurantajärjestelmää ole sen tilastoimiseksi, kuinka pitkäksi ajaksi kolmannen maan kansalaiset keskimäärin jäävät maahan. Väestötietojärjestelmän mukaan Suomessa asui vuoden 2012 lopussa vakinaisesti 195 538 ulkomaan kansalaista.

Maahanmuuttovirasto on vuosina 2011 ja 2012 myöntänyt muita kuin turvapaikkahakemukseen liittyviä ensimmäisiä oleskelulupia 17 000—18 000 henkilölle vuodessa. Osa näistä henkilöistä jää pysyvämmin hakeakseen jatko-oleskelulupaa ja aikanaan mahdollisesti pysyvää lupaa ja Suomen kansalaisuutta.

Lisäksi esityksessä todetaan, että tilapäisillä ja lyhytkestoisilla luvilla maassa oleskelevat henkilöt ovat tyypillisimmin sellaisia, joiden pääsy asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin laajenee direktiivin myötä verrattuna nykyiseen sääntelyyn.

Arvoisa puhemies

Direktiivin yhdenvertaisen kohtelun piiriin kuuluvat oleskeluluvan haltijoiden lisäksi muutkin henkilöt, joille on myönnetty pääsy jäsenvaltioon työntekoa varten. Kysymykseen tulevat siis viisumin tai viisumivapauden nojalla maassa oleskelevat silloin, kun heidän maahantulonsa tarkoitus on ollut työnteko. Jälleen huolestuttavaa on, että Viisumitilastoista ei ole kuitenkaan mahdollista erottaa niitä tapauksia, joissa viisumi on myönnetty työntekoa varten.

Vuonna 2012 TE-toimistot tekivät yhteensä 3 827 ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua; eniten lupia haettiin puutarha- ja maataloustyöhön, hitsaajaksi ja keittiöhenkilökunnaksi. Jatkoluparatkaisuja tehtiin puolestaan 4 851 kappaletta. Tärkeimmät ammattialat olivat kuljetus ja siivous.

Tähän liittyen on pakko ottaa esille harmaa talous ja viitata kuljetusalaan, sillä

Suurin yksittäinen viisumin nojalla työtä tekevien ryhmä on venäläiset kuljetusalan työntekijät, joiden työnantajalla ei kuitenkaan tavallisesti ole toimipaikkaa Suomessa. Heidän lukumääränsä olisi ulkoasiainministeriön arvion mukaan 5 000—6 000 henkilöä vuodessa.

Viisumivapaasti maahan tulevien osalta ongelmana on se, että maahantulon edellytykset tutkitaan vain rajatarkastuksessa, eikä maahantulon tarkoitus ole jälkikäteen yksinkertaisesti todettavissa samalla tavalla kuin viisumin tai oleskeluluvan haltijoiden kohdalla.

Lisäksi osa viisumivapaussopimuksista sulkee pois työntekoa varten tapahtuvan maahantulon. Rajavartiolaitos tilastoi ulkorajan ylitykset kansalaisuuksittain lukumääräisesti, mutta maahantulon tarkoituksesta ei ole saatavissa tilastoajoa.

Jos viisumivapaus EU:n ja Venäjän välillä toteutuu, tilannetta on yhdenvertaisen kohtelun toteuttamisesta siihen mennessä saatujen kokemusten valossa arvioitava uudelleen.sitä olisi syytä arvioida jo nyt valiokunnissa.

Arvoisa puhemies

Joten tässä esityksessä on todellakin vakavasti otettavia ja selvitettäviä asioita.

Jaan edustaja Myllykosken toiveen siitä,mettä tämä esitys käsitellään valiokunnissa erityisellä tarkkuudella!

Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää

Pohjoismainen yhteistyö on arvokasta, onhan meillä pitkä yhteinen kulttuuritausta. On tärkeää käydä yhteisiä keskusteluja ja kuulla muiden maiden kokemuksista ja ratkaisuista, joista voidaan ottaa opiksi.

Tämä viikko käynnistyikin Pohjoismaiden neuvoston kokouksella, joka pidettiin eksoottisesti Färsaarilla. Mielenkiintoista on, että Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta ne eivät kuitenkaan kuulu EU:hun. Tällä hetkellä Färsaarten ja EU:n välillä onkin kiistaa sillin ja makrillin kalastuksesta.

PN:n hyvinvointivaliokunnassa käsiteltävinä teemoina oli muun muassa se miten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus haja-asutusalueilla on järjestetty ja miten hyviä esimerkkejä ja kokemuksia voitaisiin hyödyntää myös muissa pohjoismaissa. Tämän aiheen käsittelyä jatketaan kun Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu jälleen eduskunnan viikon mittaisen syysistuntotauon aikana lokakuun lopussa. Lisäksi valiokunnassa käsiteltiin sitä, miten nuorten syrjäytymiseen voitaisiin tarttua jo varhaisessa vaiheessa. Myös tämän aiheen tiimoilta etsitään hyväksi havaittuja esimerkkejä eri pohjoismaissa. Hyvinvointivaliokunta ehdottaakin ministerineuvostolle erityisen tietopankin perustamista näistä asioista

Torstaiksi saavuin jälleen eduskuntaan. Suullisella kyselytunnilla pääkysymyksenämme oli vanhustenhoito ja vanhuspalvelulain toteutuminen. Pääsin esittämään kysymykseni peruspalveluministeri Huoviselle, olipas hienoa saada puheenvuoro. Edellisestä kyselytunnin puheenvuorosta taitaakin olla jo vuosi!  Kysyin ministeriltä vanhusten syrjäytymisestä: olen saanut huolestuneita yhteydenottoja, miten pärjätä, kun elinkustannukset ja kotiin saatavat palvelut koko ajan kallistuvat?

Totesin, että nykyään puhutaan paljon nuorten syrjäytymisestä, mutta pitäisi puhua myös ikääntyneiden syrjäytymisestä ja sosiaalisesta turvattomuudesta. Useat ikääntyneet ihmiset käyttävät kotipalveluita kodissa asumisen mahdollistamiseksi. Kotipalvelu koostuu kodinhoitoavusta ja tukipalveluista, kuten vaikkapa ateria-, vaatehuolto-, kuljetus-, siivous-, saattaja- tai kauppapalveluista, mutta kustannusten nousun vuoksi monet tällaiset pienyrittäjät ovat joutuneet nostamaan palveluidensa hintoja. Myös elinkustannukset ovat viime vuosina nousseet, joten monet ikääntyneet kotona asuvat ihmiset ovatkin jo luopuneet tai luopumassa näiden tukipalveluiden käytöstä, sillä mahdolliset palvelusetelit eivät riitä kattamaan edellä mainittujen palveluiden kuluja.

Ministeri totesi, että kysymys on tärkeä ja että tosiaan myös vanhusten syrjäytymisestä tulisi puhua enemmän. Hän sanoi kuitenkin luottavansa vahvasti siihen, että vanhuspalvelulakia noudattamalla tilanne vielä paranee. Nähtäväksi jää ja melko huonolta näyttää, sillä ensi vuonna kuntien tehtävät taas vain lisääntyvät ja rahoitus vähenee…

Budjetin käsittely siirtyi tällä viikolla valiokuntiin ja varajäsenen ominaisuudessa osallistuin perjantaiaamuna lakivaliokunnan kokoukseen. Käsittelyssä oli ensi vuoden budjetista oikeusministeriön hallinnonala. Asiantuntijakuulemisesta syntyi paljon ajatuksia. Rahaa on vähän, joten on tehtävä tarkkoja valintoja sen suhteen mihin määrärahoja osoitetaan.

On käyty esimerkiksi paljon keskustelua siitä, ottaako Suomi ensi vuonna vastaan syyrialaispakolaisia ja jos, niin mistä rahat? Lisäkiintiön aiheuttamat kustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2014.

Jos rahhoo ei oo, niin silloin pitää miettiä mistä raha otetaan. Kysymys on asioiden priorisoinneista: ensi vuonna valtion budjetissa on Suomessa paljusellien poistoon varattu 1,4 miljoona euroa. Joutuvathan vanhuksetkin tekemään usein tarpeensa portatiiveihin, eli niihin "siirrettäviin rollaattoripyttyihin", jotka hoitajat tyhjentävät sitten kun on aikaa…

Perjantaina jätin myös seitsemän talousarvioaloitetta vuoden 2014 budjettiin. Kaikki aloitteet koskettavat läheisesti Päijät-Hämeen seutua. Aloitteissa ehdotin lisämäärärahaa Hälvälän harjoitusalueen puhdistustöiden aloittamiseen, Lahden KesäMäsä tapahtumaan, Lahden ensi- ja turvakoti ry:n, Päijät-Hämeen omaishoitajat ja läheiset ry:n, Päijät-Hämeen näkövammaiset ry:n ja Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen toimintojen turvaamiseen sekä Vesijärven tilanteen parantamiseen. Lisäksi osallistuin Hämeen vaalipiirin kansanedustajien yhteisiin talousarvioaloitteisiin. Olin ensimmäisenä allekirjoittajana vaalipiirin yhteisessä aloitteessa, jossa ehdotettiin määrärahaa vuoden 2017 Lahden MM-kilpailuiden kisapaikan rakentamista varten.

Kataisen hallituksen arvot - välittävä ja menestyvä Suomi?

Viikko alkoi kiihkeätunnelmaisella Hollolan kunnanvaltuuston kokouksella maanantaina. Asialistalla oli kuntarakennelaki ja valtiovarainministeriön lausuntopyyntö Hollolan kunnan osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen. Omassa puheenvuorossani korostin Hollolan kuntalaisten tahtoa säilyä itsenäisenä. Vasta kesäkuussa teimme luihin ja ytimiin menneitä kipeitä säästöpäätöksiä tavoitteena säilyttää Hollola itsenäisenä ja talous tasapainossa!

Vaikutti kuitenkin, että vimma kuntaliitosselvitykseen on talouden tasapainottamistoimien jälkeen vallannut osan valtuutetuista. Miksi? Hallitukselta ei ole tullut mitään uutta, jolla voisimme liittymisselvitystä perustella. Kuntalaiset ovat muutama vuosi sitten kantansa Hollolassa kertoneet.

Valtuuston äänestyksessä annettiin lopulta 29 jaa -ääntä ja 14 ei -ääntä. Näin ollen Hollolan kunta ei näe uuden erityisen kuntajakoselvityksen toteutukselle perusteita.

Maanantaina julkaistiin myös Hollolan historiateos IV ”Monikasvoinen Hollola - Maalaiskylistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan 1939–2010”. Kuten tuon teoksen kirjoittaja Jarmo Peltolakin totesi: Mitä enemmän asukkaita, sitä enemmän haasteita palveluiden järjestämisessä!

Lähipalveluille ei saa käydä samoin kun yhteispalvelupisteelle on nyt käymässä! Asiakaspalvelu 2014 hanke on määritellyt, että asukkaiden etäisyys palvelupisteeseen jäisi pääsääntöisesti alle 40 km ja palveluverkon pisteet sijoittuisivat mahdollisuuksien mukaan paikkoihin, joissa muukin asiointi tai työssäkäynti suuntautuu.

Hollolassa on toiminut mm. Kelan ja poliisin yhteispalvelupiste 20 vuotta, mutta nyt se joutunee hallituksen uudistus toimissa lopetettavien listalle.

Eduskunnassa aloitettiin tämän viikon tiistaina vuoden 2014 talousarvion käsittely. Noin 1000-sivuinen räikeän keltainen budjettikirja julkaistiin maanantaina. Tuota opusta onkin tullut sitten kanniskeltua mukana läpi viikon. Tiistaina käsittely alkoi valtiovarainministeri Urpilaisen avaamalla yleiskeskustelulla, jota seurasi työ- ja elinkeinoministeriön sekä oikeusministeriön hallinnonalojen yksityiskohtaisempi käsittely. Istuntoa jatkettiin noin puoli kymmeneen asti illalla ja viimeisten joukossa pääsin pitämään oman varsinaisen puheenvuoroni.

Keskiviikkona budjetin käsittelyssä oli tauko, kun eduskunnassa juhlittiin 150-vuotista säännöllistä valtiopäivätoimintaa. Ohjelmaan kuului arvokas juhlaistunto sekä muuta ohjelmaa. Kiva yksityiskohta oli, kun tiistaina eduskunnan postissa oli mahdollista saada korttiin tai kirjeeseen ainutlaatuinen ”ensipäivän” leima. Sattuikin sopivasti, sillä vieraanani kävi mukava joukkio Lahdesta ja kaikki saivat lähettää eduskunnasta kortin oikein ainutkertaisella postileimalla varustettuna.

Kirjalliseen kysymykseen ministerin on pakko vastata

Osallistuin tiistaina debattiin ja pääsinkin kysymään työministeri Ihalaiselta työosuuskunnista. Olen saanut erityisesti Päijät-Hämeestä viestiä, että TE-toimiston käytännöt työosuuskuntalaisten työttömyysturvasta ovat ministeriön viime vuoden lopussa antaman ohjeistuksen myötä muuttuneet ja eroavat tällä hetkellä toisistaan. Työosuuskunnat ovat aikaisemmin toimineet työttömille hyvänä väylänä kohti työllistymistä, ja niiden kautta onkin onnistuttu luomaan työpaikkoja. Osuuskunnassa työtön on voinut aikaisemmin kokeilla yrittämistä säilyttäen silti palkansaajan aseman, jolloin työttömyysturva pienenee itse ansaittua euroa kohden, mutta ei lopu kokonaan, kuten käy, jos henkilö määritellään yrittäjäksi.

Kysyin ministeriltä, voiko työtön edelleen tehdä työtä osuuskunnan kautta ilman, että asema palkansaajana vaarantuu ja oikeus työttömyysturvaan silti säilyy, ja miten varmistetaan, ettei TE-toimistoissa tulkita lakia ja ministeriön ohjeistusta eri tavoin, jolloin kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Vastausta en valitettavasti sillä kertaa saanut, mutta onneksi kysymyksen voi jättää myös kirjallisena ja siihen ministeri ei voi jättää vastaamatta. Jätin työosuuskunnista kirjallisen kysymyksen eduskunnassa perjantaina.

Lisäksi jätin kirjalliset kysymykset pohjoismaiden yhteisistä sähkömarkkinoista sekä siitä, miksi Alkot sijoittuvat useimmiten S-ryhmän kauppojen yhteyteen.

Kreikalle 78 miljoonaa kahden vuoden aikana

Budjettikirjasta löytyy kohta 28.01.69 "Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle". Viime syksynä tuo summa oli 400 000 euroa, tämän kevään lisäbudjetissa noin 42 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 35 miljoonaa euroa. Yhteensä Kreikan valtiolle maksetaan siis jo lähes 78 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana. Samassa ajassa omaishoitajille tarjotaan kuntien valtionosuuksien yhteydessä 20 miljoonaa. Summaa ei edes voida korvamerkitä niin, että kaikkien kuntien olisi se pakko omaishoitajien palveluihin suunnata. Aikamoista arvopeliä tuo hallituksen politiikka…

Hallitusohjelman ensimmäinen lause on: "Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi." Menestystä ei juurikaan ole ollut havaittavissa, sen me olemme havainneet päivittäisiä irtisanomisilmoituksia lukiessamme. Entä sitten välittävä Suomi?

Torstaina pääsinkin kysymään asiasta pääministeriltä. Toin esille jälleen kerran, että omaishoito on inhimillisin ja valtiolle kustannustehokkain hoitomuoto, mutta sitä ei edelleenkään arvosteta tarpeeksi. Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä on arvioinut, että omaishoitajien tekemä hoitotyö säästää kuntien menoja noin 1,1 miljardia euroa. Omaishoitajat siis tukevat työllään valtiontaloutta.

Budjettikirjan mukaan omaishoidontuen saajia on ensi vuonna 4000 enemmän. Kysyinkin Kataiselta, miksi budjettikirjassa ei ole omaishoitajille omaa korvamerkittyä kohtaa, mutta sieltä löytyy kohta, jossa kerrotaan Suomen maksamista rahoista Kreikalle? Katainen ei kommentoinut.

Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu Färsaarilla

Eduskunta jatkaa budjetin käsittelyä vielä ensi tiistaina. Sen jälkeen esitys siirtyy valiokuntiin ja palaa jälleen täysistuntoon joulukuussa. Omalta osaltani budjettipuheet on kuitenkin tämän perjantain ja puolustusministeri Haglundin hiillostamisen jälkeen pidetty, sillä pohjoismaiden neuvosto kokoustaa ensi viikolla Färsaarilla ja matka alkaa jo sunnuntaina.

Yritysuutisia ja pohjoismaista talouspolitiikkaa

Miten estetään yritysverojen valuminen ulkomaille?

Torstaina Suomen yritysmaailmasta kuului huonoja uutisia. Kaleva nimittäin uutisoi, että Nordea Pankki siirsi konsernin järjestelyillä Suomen riskejä viime joulukuussa 24 miljardin arvosta Ruotsiin Nordea Bank Ab:lle. Nordea onnistui näin pienentämään pankkiverotaakkaansa 30 miljoonalla eurolla.

Valitettavasti toimenpide vaikuttaa pankkiveron lisäksi myös Nordean maksaman yhteisöveron määrään. Nordea Pankki Suomi maksaa riskien siirrosta sisaryhtiölleen korvauksen. Tämä takauspalkkio pienentää jatkossa pankin tulosta ja sitä kautta Nordean maksettavaksi jäävää yhteisöveroa Suomessa. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin mukaan Nordean järjestely voi kokonaisuudessaan pienentää yritysverojen kertymää Suomessa 150 miljoonalla eurolla. Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaper oli Kalevan artikkelin mukaan myös myöntänyt, että järjestelyllä on merkittävä vaikutus veroihin. Nordea oli vuonna 2011 Suomen suurin yhteisöveron maksaja 126 miljoonan euron verran, joten tämä huolestuttaa.

Suomen valtiohan ei suoraan omista Nordeaa. Suomalainen Sampo Oyj kuitenkin omistaa 21,4 % Nordeasta ja Solidium Oy, joka on Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö, puolestaan omistaa Sampo Oyj:stä 14 prosenttia. Eli välillisesti Suomen valtio omistaa myös Nordeaa.

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina aiheena oli valtion omistajaohjaus ja mietin, että vaikka Suomi ei suoranaisesti omista Nordeaa, niin olisiko se Sampo- ja Solidium-kytkösten kautta voinut jollain tavalla vaikuttaa yhtiön toimiin ja olikohan omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala täysin valveilla tämän asian suhteen? En saanut kyselytunnilla asiassa puheenvuoroa, mutta jätin heti istunnon jälkeen aiheesta kirjallisen kysymyksen. Halusin kysyä ministeriltä, olisiko Nordean päätökseen pystytty Solidiumin Sampo omistusten kautta vaikuttamaan ja tehtiinkö tilanteessa kaikki voitava näiden tärkeiden veroeurojen pitämiseksi Suomessa? Tärkeää on myös pohtia, miten tällaiset tilanteet voitaisiin jatkossa estää ja varmistaa ettei niin enää tapahdu. Yhteisöverot eivät saa karata Suomesta pois!

Onko eurolle vaihtoehtoja?

Perjantaina puolueryhmäni Pohjoismaiden neuvostossa eli Nordisk frihed, suomeksi Vapaa Pohjola -ryhmä, järjesti asiantuntijaseminaarin, jossa pohdittiin Pohjoismaista talouspolitiikkaa, euroalueen tulevaisuutta ja Suomen vaihtoehtoja, mikäli euroalue ei kriisistään selviydy. Asiantuntijoita seminaarissa oli mukana laajasti MEP:eistä suomalaisiin taloustieteilijöihin.

Seminaarin kieli oli englanti ja itselleni tilanne oli siinä mielessä ihan uusi, että en ole paneelikeskustelua koskaan vetänyt edes suomeksi ja nyt se tuli hoidettua englanniksi! Panelisteina ja tilaisuuden asiantuntijoina olivat Perussuomalainen MEP Sampo Terho, Tanskan parlamentin jäsen Pia Adelsteen, Pellervon taloustutkimuksen Pasi Holm, talousasiantuntija Heikki Koskenkylä, Michael Greaves EU-parlamentin EFD ryhmästä sekä Stefan Törnqvist Helmet Capitalista.

Törnqvist yritti omassa puheenvuorossaan ennustaa tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän. Minkälainen on Suomen ja Pohjoismaiden talouspolitiikka vuonna 2023? Onko Pohjoismailla kenties yhteinen valuutta vai onko euro selviytynyt pahimman yli?

Törnqvist totesi että vaikkei euroaluetta ole pidetty kovin optimaalisena talousalueena, ei sellainen ole myöskään Pohjoismaat. Vaikka jaammekin samanlaisen historian ja arvopohjan, on Pohjoismailla merkittäviä eroavaisuuksia, kuten esimerkiksi kuuluminen EU:hun tai NATO:on. Lisäksi yhdeksi varmaksi riidanaiheeksi tulisi se, että mikä ja kenen valuuttaa otettaisiin käyttöön. Yhteistä kieltäkin on skandinaavisista kielistä vaikea löytää.

Kysymykseen siitä, miten eurosta voisi vielä tulla hyvä valuutta, Törnqvist kuten useat muutkin seminaarin asiantuntijat vastasivat sen vaativan fiskaaliunionia. Eli yhteistä talouspolitiikkaa, EU:n valtiovarainministeriä ja Brysselin entistä suurempaa budjettivaltaa. Suht yksimielisiä oltiin kuitenkin myös samalla siitä, että niin suureen yhdentymiseen talouspolitiikan osalta ei tällä hetkellä löydy poliittista tahtoa.

Voi myös olla, että joku maa joutuu vielä lähtemään eurosta. Onko se jokin kriisiytynyt heikko maa vai jokin hieman vahvempi, sitä on vaikea ennustaa eikä seurauksistakaan ole varmoja tietoja. Jos heikko maa lähtee, euro vahvistuu, mutta pysyvätkö muut maat silloin enää Saksan kilpailukyvyssä mukana? Jos joku vahva maa, kuten Saksa, lähtisi, ei euroa luultavasti enää sen jälkeen olisi. Suomen tai Itävallan kaltaisen maan lähtö ei välttämättä juurikaan euron kurssia heilauttaisi. Ennen sitä on luultavasti kuitenkin edessä vielä kriisitoimia, joilla kaikki maat yritetään pitää eurossa. Tullaanko yrittämään kriisimaiden pelastamista painamalla lisää rahaa, niin kuin EKP on luvannut tehdä jos siihen pisteeseen joudutaan? Vaikuttaako markkinoiden luottamukseen parin viikon päästä pidettävien Saksan vaalien tulos?

Jos euroalue hajoaa, on Suomelle todennäköisin vaihtoehto Törnqvistin mukaan oma kelluva valuutta. Se ei välttämättä olisi edes kovin huono vaihtoehto, vaan vahvistuisi pikku hiljaa.

Törnqvist kuitenkin päätti esityksensä toteamalla, että seuraavan kymmenen vuoden aikana EU-alueella ja euromaissa käydään 200 vaalit, joten lähes mitä tahansa voi tapahtua.

Ensimmäinen askel kohti EU:n tulevaisuutta tullaan näkemään jo ensi keväänä kun maat äänestävät edustajansa EU-parlamenttiin. Äänestämällä EU-vaaleissa voi vaikuttaa yhä enemmän myös Suomen tulevaisuuteen ja siihen säilytämmekö kovalla työllä hankkimamme itsenäisyyden jatkossakin vai tuleeko Bryssel sanelemaan sen, kuinka paljon ja keneltä veroja kerätään ja mihin varoja käytetään? Mihin kuuluu kansalaisten ääni enää silloin?

Syyskausi eduskunnassa on siis täydessä tohinassaan

Ensi viikolla alkaa ensi vuoden talousarvion käsittely. Keskustelua budjetista kestääkin sitten koko viikon ja vähän ylikin. Myöhemmin syksyllä paneudutaan yhden täysistunnon verran myös opposition varjobudjetteihin. Myös PS tulee tuolloin esittämään oman kattavan vaihtoehtonsa hallituksen esitykselle.

Oppositio aloitti myös yhteisen taistelun hallituksen suunnittelemaa kotihoidontuen leikkausta vastaan jättämällä aiheesta välikysymyksen. Hallituksen on vastattava siihen kymmenen päivän kuluessa.

Viikonloppu vierähtää PerusNaisten tapahtumassa Helsingissä Kampin narinkkatorilla, nähdään siellä!!

Syyskausi käyntiin Eduskunnassa – kotihoidontuen leikkaus puhuttaa

Eduskunnan syysistuntokausi käynnistyi keskiviikkona pääministerin ilmoituksella hallituksen rakenteellisista uudistuksista. Keskustelua hallituksen 18-sivuisesta rakennepoliittisesta ohjelmasta käytiin kolme tuntia, jonka jälkeen puhemies totesi, että vielä 50 puheenvuoroa jäi käyttämättä. Itsekään en saanut puheenvuoroa ja mietitytti taas, että onkohan tämä nyt ihan demokratian kaikkien ihanteiden mukaista kun niin suuri osa puhujista jäi kuulematta?

Hallituksen rakennemuutokset eivät sisältäneet vielä juurikaan konkreettisia esityksiä, vaan lähinnä suunnitelmia, jotka viedään vielä syksyn aikana ministeriöihin valmisteluun. Silti hallitus kovaan ääneen vaati oppositiolta konkretiaa omiin puheenvuoroihin. Perussuomalaiset ovat esittäneet oman vaihtoehtonsa kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi jo keväällä kehysten käsittelyn yhteydessä ja tulemme jälleen tänä syksynä esittämään myös oman vaihtoehtobudjetin ensi vuodelle.

Yksi hallituksen rakennepoliittisen ohjelman puhuttavimmista muutoksista on muutos kotihoidontukeen. Keskiviikkoisen keskustelun lisäksi myös syyskauden ensimmäinen kyselytunti torstaina käytettiin aiheen käsittelyyn. Jälleen jäin yrityksestä huolimatta ilman puheenvuoroa.

Hallituksen kaavailemalla muutoksella kohdennetaan nykyinen kotihoidontuki puoliksi molemmille vanhemmille. Jos toinen vanhemmista ei hänelle kohdennettua vapaata pidä, perhe menettää sen. Muutosta on perusteltu muun muassa tasa-arvon lisäämisellä. Tähän mennessä kumpikin vanhemmista on yhtälailla voinut jäädä kotiin, mikäli perhe niin päättää.

Todellisuudessa kyseessä on kuitenkin ainoastaan leikkaus. Kotihoidontuen puolittaminen tasa-arvon lisäämisperusteena on todella ontuva. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla olevan Euroopan tasa-arvoinstituutin kesäkuussa julkaiseman tiedon mukaan Suomi oli työelämäkysymyksissä Euroopan tasa-arvoisin maa. Työtä sen eteen on tietysti edelleen tehtävä, mutta ei kotihoidontuen puolittaminen ratkaise mitään. Uudistus ei tule parantamaan naisten asemaa työmarkkinoilla.

Toinen peruste uudistukselle on luonnollisesti säästöt ja suuremmat verotulot valtiolle. Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisen kuukausipalkkaisen miehen ansio yksityisellä sektorilla on noin 850 euroa kuukaudessa suurempi kuin naisilla. Kotihoidontuen puolittamisella hallitus haluaa ohjata isät kotiin ja pienempituloiset äidit komennetaan töihin. Miten ihmeessä tällä yhtälöllä saataisiin enemmän verotuloja?

Ja mikäli isät eivät kotiin jää ja naiset todella saataisiin aikaisemmin töihin, tarvittaisiin huomattavasti lisää päivähoitopaikkoja. Yksi päivähoitopaikka maksaa lähes 2 kertaa enemmän kuin se, että lasta hoidettaisiin kotona. Siirtääkö valtio siis vain kustannuksia jo nyt ylikuormitetuille kunnille? Useissa kunnissa päiväkodeissa on kosteusvauroita ja korjausinvestointeihin on tässä taloustilanteessa vaikea löytää varoja.

Uusi malli ei myöskään suosi yrittäjäperheitä ja ratkaisematta on myös yksinhuoltajien ja esimerkiksi isovanhempien asema uudistuksen jälkeen.

Lisäksi vaarana on naisten jääminen kotihoidontuen jälkeen muun sosiaaliturvan kuten työttömyyskorvauksien ja toimeentulotuen varaan, sillä paluu työmarkkinoille ei helpotu. Työmarkkinoille palaavien naisten työmahdollisuuksia tulisi muilla keinoin edistää, jotta voisimme todella puhua tasa-arvosta ja sen parantumisesta. Viime aikoina on keskusteltu paljon joustavasta hoitorahasta ja olisikin kestävämpää kehittää edelleen näitä jouston ja osa-aikatyön mahdollisuuksia työelämässä.

Päättääkö hallitus jatkossa sen, kuka perheessä leivän hankkii ja kuka sen pöytään kattaa? Herää kysymys, ohjaako tämän hallituksen päätöksentekoa ainoastaan raha? Mihin on unohtunut pieni ihminen?

Lauantaina nähdään Hämeenlinnan Elomessuilla ja Anianpellon markkinoilla

 

MIKSI SE ETELÄN LIKKA HUITOO?

Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 5718 iältään 15–84-vuotiasta suomalaista. 4.6.2013 julkaistun tutkimuksen mukaan tämän vuoden tammi-huhtikuun aikana suomalaiset tekivät koti- ja ulkomailla lähes 12 miljoonaa vapaa-ajan-, työ- ja kokousmatkaa.

Ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa 2,3 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa. Kotimaan yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin noin 7,4 miljoonaa. Näistä oli ilmaismajoitusmatkoja 5,5 miljoonaa ja maksullisessa majoituksessa yövyttiin 1,9 miljoonaa kertaa.

Itse olen löytänyt kotimaan matkailun oikeastaan vasta muutamia vuosia sitten. Etelän likkana olin aina ajatellut, ettei Lapissa ole kuin Offin hyttysmyrkky -mainoksessa esiteltyjä hyttysiä.  Joten mitäpä sinne etelän likka huitomaan? Vuoden 2009 kesänä päätin kuitenkin kohdata yhden ennakkoluuloistani ja lähdimme Saariselälle. Kävimme Nuorgamissa saakka – siellä EU:n pohjoisimmassa pisteessä. Olin innoissani eksoottisista poroista ja maisemista. Reissusta jäi pieni Lapin hulluus itämään.

Tänä kesänä lähdimme katsomaan maailmaa Suomi-neidon käsivarressa. Ensin Kittilään ja Levi-tunturin maisemiin. Yllätyin hiljaista menoa; useat paikat olivat kiinni ja avautuisivat vasta elokuussa. Mitäh - eikö heinäkuu ollutkaan suomalaisten lomakuukausi? Noh, jos kuitenkin joku lappilainen matkamuisto? Avoinna olevat kaupat pursusivat hämmästyksekseni persoonatonta sisustuskrääsää – sitä samaa jota saan kotona Robbarista. Ilokseni löysin vihdoin paikallisten yrittäjien tuotteita. Ostin puukon ja muutamia muita tuotteita tuliaisiksi - vieläpä ihan kohtuulliseen hintaan. Sitten halusimme paikallista ruokaa. Poronkäristystä ehkä? Ei löytynyt. Pitsaa ja kanansiipiä olisi sen sijaan ollut tarjolla. Siis niissä ravintoloissa, jotka huomasin olevan auki.

Halusimme myös lähettää postikortteja paikallisista Kittilän tai Levin maisemista. Niitä ei myyty paikallisessa postikonttorissakaan. Lopulta K-kaupasta löytyi Levi-aiheisia kortteja. Entä Lappi-aiheisia postimerkkejä? Jälleen vaikea tehtävä. Etsintä tuotti tulosta: noitarumpu-aiheinen postimerkki oli huitovasta etelän likasta varsin eksoottinen.

Kävimme myös Levi-tunturilla ja löysimme parikin kahvila-ravintolaa. Suljettuina. Istuimme kahvilan tyhjällä terassilla, söimme omia eväitä ja nautimme maisemista. Kahvi ja pulla olisi maistunut.

Seuraavaksi Saana-tunturille. Olimme varmoja, että siellä nauttisimme vihdoin poronkäristystä ja Haltin häiden tunnelmasta. En tiennyt itkeäkö vai nauraa, kun Kilpisjärvellä ensimmäiset kyltit kirkuivat pitsaa ja hampurilaisia! Noh, söimme siis jälleen omia eväitä tyhjällä levähdysalueella. Kastoimme varpaat raikkaaseen Kilpisjärveen. Sielu nautti unohtumattoman kauniista maisemasta;  tunturit piirtyivät  kristallinkirkkaan järven pintaan, aurinko leiskui loihtien Kilpisjärven pohjan kivet ja oksat lähes eläviksi. Tunnelma oli lähes täydellinen. (Kahvi ja pulla olisivat jälleen maistuneet).

Kävimme tietysti Saana-tunturilla. Huikeat maisemat veivät etelän likan ajatukset Haltin häihin, joiden tarinasta olisi ollut kiva lukea, mutta valitettavasti rinteen info-kyltit olivat vettyneet ja tippuneet maahan. Palasimme janoisina takaisin autolle. Lienee turha mainita, ettei parkkialueilla ollut minkäänlaista matkamuistomyymälää tai kahvilayrittäjää. Kahvihammasta kolotti taas.

Kilpisjärveltä löytyi kuitenkin Retkeilykeskus, josta ostin Kilpisjärvi- ja Saana-tunturi -aiheisia kortteja etelän huitojille lähetettäviksi. Kysyin Lappi-aiheisia postimerkkejäkin. No ihme: ei ollut. Esittelin Kittilästä ostamiani noitarumpu-merkkejä ja sain lapin likaltakin ihastuneita kommentteja: ei ollut aiemmin sellaisia nähnyt!

Sitten huomasin pienen ilmoituksen veneretkestä Kolmen valtakunnan yhteiselle rajalle. Sinne siis! Puolen tunnin venematka ja kolmen kilometrin patikointi. Kaunis paikka – ei tungosta. Kahville ja pullalle olisi ollut tilausta ja olisin voinut sen postikortinkin ostaa… Oli vain autiot penkit ja pöytä. Siis omat eväät esiin. Jälleen kerran.

Tämän reissun kokemuksella meillä suomalaisilla on mielestäni vielä paljon tehtävää, jos haluamme piristää matkailualaa ja lisätä työpaikkoja. Ja sitä kautta pitää myös syrjäseutuja asuttuina. Jokaisessa maakunnassa on varmasti jotain omaperäistä ja eksoottista, joka kiehtoo muualta tulevia. Omia vahvuuksia ei ehkä itse huomata tai arvosteta, joten ne jäävät käyttämättä. Meillä on oikeus olla ylpeitä suomalaisesta kulttuurista ja sen tuotteista. Nyt jos koskaan tarvitaan elvyttäviä ideoita, niitä pieniäkin. Niin kotimaan kuin ulkomaankin matkailijoille on tarjottava paikallisia palveluita ja tuotteita.

Saana poroineen, Malla hoitamassa askareitaan kodassa - ehkäpä hieman joikaustakin ja nokipannukahvia kuksasta. Eli ripaus salaperäisyyttä, ropsaus todellisuutta ja ennen kaikkea aimo annos aitoa tunnetta; niistä ne mieliin painuvat muistot matkailijoille syntyvät.

Etelän likka huitoi ilmaa, sillä hyttyset ja mäkäräiset kuuluvat Lapin(kin) luontoon ja aitoon tunnelmaan. Huolimatta edellä esitetystä kritiikistä, suosittelen kotimaan matkailua läpi vuoden meille kaikille!

 

Kolumni julkaistu perjantaina 9. elokuuta Itä-Häme -lehdessä.