Helsinki-Hollola-Heinola

Maanantai-ilta vierähti Alankomaiden suurlähettilään illallisella, jossa keskustelun aiheena oli "The Dutch subsidiarity review" eli pääsääntöisesti keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta ja sen toimivaltakysymyksistä. Alankomailta tuli kesäkuussa 54-kohdan ehdotuslista, miten he haluaisivat EU:ta kehittää.

Tiistaina suuri valiokunta järjesti yhteistyössä ulkopoliittisen instituutin kanssa seminaarin ”Suomen EU-politiikka muuttuvassa maailmassa ja Euroopassa”. Seminaari toimi myös virallisena julkisena kuulemistilaisuutena suurelle valiokunnalle koskien Valtioneuvoston selontekoa Suomen EU-politiikasta. Näkökulmia ja ajatuksia kuultiin lukuisilta tutkijoilta ja professoreilta niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Aiheina olivat globaalit ja eurooppalaiset kehitystrendit sekä Suomi ja EU ja joukkoon mahtui paljon kritiikkiäkin. Suomi vaatii monissa asioissa EU:lta ja sen toimielimiltä avoimuutta. Kuitenkin samaan aikaan EU-asioiden käsittely eduskunnassa on asiantuntijan mukaan kaikkea muuta kuin avointa, kun suurin osa asioista käsitellään suuressa valiokunnassa suljettujen ovien takana ja vain harvoin asiat etenevät täysistunnon käsiteltäviksi: useimmiten vain opposition tekemien välikysymysten muodossa.

Keskiviikkona vierailimme lakivaliokunnan kanssa Pasilassa, Helsingin poliisilaitoksella. Vierailu oli todella mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Saimme kuulla poliisityöstä oikeiden tapauksien siivittämänä ja esille tuli useita mielenkiintoisia asioita. Helsingin poliisilla menee tulkkikustannuksiin vuodessa 2–3 miljoonaa euroa. Melkoinen summa. Nykyään on myös yleistä, ettei eksoottisten ja erikoisten kielten taitavia tulkkeja löydy Suomesta, vaan niitä joudutaan hakemaan kauempaa. Esimerkiksi nigerian kielen tulkki jouduttiin lennättämään paikalle Norjasta asti.

PS:llä ON vaihtoehto

Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin myös opposition vaihtoehtobudjeteista. Istunto jatkui myöhään ja puheenvuoroja pidettiin lukuisia. Valtiovarainministeri oli sitä mieltä, ettei kumpikaan oppositiopuolue tuonut esille mitään uusia avauksia. Kummasti on kuitenkin aina joitain esityksiä eksynyt myös hallituksen esityksiin seuraavina vuosina. Toivottavaa vain olisi, että hallitus voisi saman tien ottaa ehdotuksiamme huomioon eikä vasta vuoden päästä, kuten viime aikoina on joissain asioissa tapahtunut. Ja ministeri oli hieman väärässä, sillä Perussuomalaiset tarjosivat myös uusia erityisesti työllistämispolitiikkaan liittyviä suunnitelmia.

Kuten edellisinäkin vuosina, olimme tehneet realistisen ja toimivan kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka toimii vaihtoehtona hallituksen esitykselle ensi vuoden budjetista. Kun rahaa on vähän, on kyse arvovalinnoista, mihin niitä yhteisiä rahoja suunnataan. Ja hallituksen arvothan onkin jo tiedossa…

Otin omassa puheenvuorossani esille jälleen maassa laahaavan kuntatalouden. Se on huonossa jamassa. Totesin, että ymmärrämme yleisen taloustilanteen vaikeuden, joten myös kuntasektori osallistuu säästötalkoisiin, mutta hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat menneet jo aivan liian pitkälle. Tilanne on se, että vain lakisääteiset palvelut yritetään kuntatasolla toteuttaa; ennakoivista (ja samalla äärimmäisen tärkeistä) toimista voidaan vain haaveilla.

On tärkeää, että kuntien tehtäviä selkeytetään ja määritellään, kuten hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut. Tuo määrittely ja tehtävien karsiminen ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, vaan edelleen kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää hoidettavanaan, ja ensi vuonna on luvassa lisää velvoitteita, mutta rahoitus ja tehtävät eivät kohtaa.

Ehdotamme vaihtoehtobudjetissamme 300 miljoonaa lisää kunnille. Tuon saman summan ehdotamme leikattavaksi kehitysavusta. Kehitysapu on nykyisellään pirstaloitunutta, ja sen rakenteita uudistamalla voitaisiin varmasti saavuttaa merkittäviä säästöjä ja ennen kaikkea varmistaa, että apu menee sinne ruohonjuuritasolle, jossa sitä kipeästi tarvitaan. Taloustilanteemme on viimeksi ollut näin huono 90-luvulla, jolloin kehitysavusta leikattiin muutamassa vuodessa huomattavasti. Bruttokansantuotteemme on tällä hetkellä vuoden 2006 tasolla, joten tuskin on aivan kohtuutonta vaatia, että palauttaisimme kehitysavun edes vuosien 2007-2008 tasolle.

Nyt on aika tehdä leikkauksia sinne, missä ne vähiten vaikuttavat suomalaisten hyvinvointiin ja maamme talouskasvuun.

Hallitus arvioi ensi vuoden budjettikirjassaan, että valtion velkamäärä hipoo ensi vuoden lopulla jo 100 miljardin euron rajaa. Eduskunnan istuntosalin seinällä on Väinö Aaltosen patsas nimeltään Tulevaisuus. Patsaan ideana oli se, että kansanedustajat muistaisivat patsasta katsoessaan, että he tekevät päätöksiä lastemme ja nuortemme tulevaisuutta varten. Nyt tuntuu, että patsaan Eero-poika katsoo seinältä äitinsä sylistä hyvin hyvin huolissaan nykyhallituksen toimia.

Viikonloppuna jatkuu jälleen paikallisyhdistysten syyskokoukset. Nähdään tällä kertaa Heinolassa!

Ensi viikolla eduskunta viettää syysistuntotaukoansa, joten istuntoja ja valiokuntia ei ole. Kuntapuolella vääntö jatkuu maanantaisella valtuuston kokouksella.