Joululahja EU:lta

Eduskunnassa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys HE139, jossa EU-direktiivin mukaisesti ulkomaalaislakia yksinkertaistettaisiin. Esityksen mukaan tänne tulevat kolmansien maiden kansalaisia tulisi kohdella tasavertaisesti jäsenvaltion kansalaisten kanssa.

Suomessa sosiaaliturva on asumisperusteinen eli sitä maksetaan Suomessa asuville.

Nyt Eu haluaa direktiivein muuttaa sosiaaliturvaa työssäkäyntiin perustuvaksi.

Niinpä muutoksia tulee kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin. Jo nyt Suomessa on tänne töihin tulleita ihmisiä, jotka ovat työttömiksi jäätyään siirtyneet nauttimaan sosiaaliturvaa! Syynä usein se, että sosiaaliviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaisten kädet on sidottu tietosuoja-asioiden takia, eikä tietoja voi vaihtaa!

Ja tämä direktiivi pitää olla täytännössä 25.12.2013

Että semmonen joululahja Eu:lta!

Tässä mun puheenvuoroni:

Arvoisa puhemies

Pääministeri Katainen totesi 17.9. istunnossa, suora lainaus alkaa: " Esimerkiksi ulkomaalaisen väestön tulo Suomeen keskipitkällä aikavälillä lisää talouskasvua ja sitä kautta työpaikkoja" lainaus päättyy.

Tällä hallituksen esityksellä toimeenpannaan EU:n yhdistelmälupadirektiivi, joka helpottaa ulkomaisen työntekijän pääsyä myös suomalaisen aiemmin pelkästään asumisperustaisen sosiaaliturvan piiriin.

On oletettavissa, että maassa lyhytaikaisesti työskenteleville työntekijöille kuuluva oikeus asumisperusteisiin etuuksiin ja terveyspalveluihin lisää Suomessa työskentelyn vetovoimaisuutta jossain määrin. Esityksessä myös todetaan, että on perusteltua arvioida, että direktiivin mukaisten oikeuksien piiriin tulevien määrä voi joidenkin vuosien aikavälillä lisääntyä joillakin tuhansilla henkilöillä vuodessa. Tältä osin on huomioitava, että myös mahdollisuudet ja motivaatio järjestelmän väärinkäytöksiin voivat lisääntyä sosiaaliturvaan pääsyn helpottuessa.

Sosiaaliturva Suomessa on ollut hyvinvointivaltiomme perusta ja kansalaisten turva. Toivonkin, että meillä on mahdollisuus ylläpitää sosiaaliturvamme jatkossakin.

Se todellakin vaatii sitä, että Suomeen töihin halajat ymmärtävät myös vastuunsa eikä heitä houkuttele vain toimiva sosiaaliturva.

Arvoisa puhemies

Onkin erikoista, että tässä hallituksen esityksessä myönnetään, että myös varsin vähäinen ja lyhytaikainen työskentely voi avata pääsyn sosiaaliturvaan, mikä saattaa pitkällä aikavälillä lisätä sellaisten maahantulijoiden määrää, joiden tavoitteena on hyötyä Suomen korkeatasoisista sosiaalietuuksista ja -palveluista.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan esitetään tarkkaa poikkihallinnosta seurantaa. Onko kuitenkaan realistisesti mahdollista, että tällaista seurantaa pystyttäisiin toteuttamaan?

Onko hallituksella mitään konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla järjestelmämme väärinkäyttöä pystyttäisiin estämään ja miten varmistetaan, että sosiaaliturvamme kestää nämä paineet, jotka erityisesti lyhytaikaisista ulkomaalaisten työntekijöiden määrän lisääntymisestä aiheutuvat?

Varsinkin kun esityksessä todetaan, ettei varsinaista seurantajärjestelmää ole sen tilastoimiseksi, kuinka pitkäksi ajaksi kolmannen maan kansalaiset keskimäärin jäävät maahan. Väestötietojärjestelmän mukaan Suomessa asui vuoden 2012 lopussa vakinaisesti 195 538 ulkomaan kansalaista.

Maahanmuuttovirasto on vuosina 2011 ja 2012 myöntänyt muita kuin turvapaikkahakemukseen liittyviä ensimmäisiä oleskelulupia 17 000—18 000 henkilölle vuodessa. Osa näistä henkilöistä jää pysyvämmin hakeakseen jatko-oleskelulupaa ja aikanaan mahdollisesti pysyvää lupaa ja Suomen kansalaisuutta.

Lisäksi esityksessä todetaan, että tilapäisillä ja lyhytkestoisilla luvilla maassa oleskelevat henkilöt ovat tyypillisimmin sellaisia, joiden pääsy asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin laajenee direktiivin myötä verrattuna nykyiseen sääntelyyn.

Arvoisa puhemies

Direktiivin yhdenvertaisen kohtelun piiriin kuuluvat oleskeluluvan haltijoiden lisäksi muutkin henkilöt, joille on myönnetty pääsy jäsenvaltioon työntekoa varten. Kysymykseen tulevat siis viisumin tai viisumivapauden nojalla maassa oleskelevat silloin, kun heidän maahantulonsa tarkoitus on ollut työnteko. Jälleen huolestuttavaa on, että Viisumitilastoista ei ole kuitenkaan mahdollista erottaa niitä tapauksia, joissa viisumi on myönnetty työntekoa varten.

Vuonna 2012 TE-toimistot tekivät yhteensä 3 827 ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua; eniten lupia haettiin puutarha- ja maataloustyöhön, hitsaajaksi ja keittiöhenkilökunnaksi. Jatkoluparatkaisuja tehtiin puolestaan 4 851 kappaletta. Tärkeimmät ammattialat olivat kuljetus ja siivous.

Tähän liittyen on pakko ottaa esille harmaa talous ja viitata kuljetusalaan, sillä

Suurin yksittäinen viisumin nojalla työtä tekevien ryhmä on venäläiset kuljetusalan työntekijät, joiden työnantajalla ei kuitenkaan tavallisesti ole toimipaikkaa Suomessa. Heidän lukumääränsä olisi ulkoasiainministeriön arvion mukaan 5 000—6 000 henkilöä vuodessa.

Viisumivapaasti maahan tulevien osalta ongelmana on se, että maahantulon edellytykset tutkitaan vain rajatarkastuksessa, eikä maahantulon tarkoitus ole jälkikäteen yksinkertaisesti todettavissa samalla tavalla kuin viisumin tai oleskeluluvan haltijoiden kohdalla.

Lisäksi osa viisumivapaussopimuksista sulkee pois työntekoa varten tapahtuvan maahantulon. Rajavartiolaitos tilastoi ulkorajan ylitykset kansalaisuuksittain lukumääräisesti, mutta maahantulon tarkoituksesta ei ole saatavissa tilastoajoa.

Jos viisumivapaus EU:n ja Venäjän välillä toteutuu, tilannetta on yhdenvertaisen kohtelun toteuttamisesta siihen mennessä saatujen kokemusten valossa arvioitava uudelleen.sitä olisi syytä arvioida jo nyt valiokunnissa.

Arvoisa puhemies

Joten tässä esityksessä on todellakin vakavasti otettavia ja selvitettäviä asioita.

Jaan edustaja Myllykosken toiveen siitä,mettä tämä esitys käsitellään valiokunnissa erityisellä tarkkuudella!