Kurssi 207 on paras!

Maanpuolustuskurssia on nyt takana kaksi viikkoa. Päivät ovat pitkiä, mutta mielenkiintoisia. Yhteishenki kurssilla on todella hyvä ja olen saanut tavata useita uusia ihmisiä.

Maanpuolustuskurssilla myös meille siviilihenkilöille pyritään antamaan kokonaisnäkemys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta myös silloin, kun kriisi on päällä. Ja tuota tietoahan riittää, asiantuntijaluennot ovat antoisia ja olemme tehneet useita vierailuja yksiköihin, joiden vastuulla nämä asiat pääasiassa ovat, kuten esimerkiksi pelastuslaitos ja poliisi. Vierailimme myös YLE:ssä ja MTV3:lla, sillä kriisitilanteessa tiedonvälityksen rooli on erityisen merkittävä.

Maanpuolustuskurssi vie viikosta aina neljä päivää ja perjantaisin ehtii eduskuntaan ja suuren valiokunnan kokoukseen. Näiden viikkojen aikana suuressa valiokunnassa on ollut esillä muun muassa pankkiunioniin liittyvä kriisinratkaisumekanismi, EU:n budjetti ja tuleva talouskehitys.

Perjantaisin olen pystynyt jättämään eduskunnassa kirjallisia kysymyksiä. Viime viikolla jätin hallitukselle vastattavaksi kysymyksen valtionhallinnon tulkkikustannuksista. Tulkkauspalveluiden määrä ja niiden kustannukset ovat useilla valtion hallinnonaloilla merkittävän suuria. Sisäasiainministeriössä tulkkauspalveluihin käytetään vuosittain noin 3,6 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyvät poliisin, rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttohallinnon käyttämistä tulkkipalveluista. Poliisin osuus kuluista on suurin ja tänä vuonna on arvioitu, että poliisin määrärahoista 2,2 miljoonaa euroa menee tulkkauksen järjestämiseen.

Kaikilta hallinnonaloilta en ole kuitenkaan selvittelyistä huolimatta saanut yhtä tarkkoja lukuja ja tietoja kustannusten jakautumisesta kuin tuolta sisäministeriöstä, joten kirjallisessa kysymyksessäni halusin tiedustella sitä, kuinka paljon euromääräisesti valtionhallinnossa on ministeriöittäin tulkkikustannuksia vuositasolla? Lisäksi kysyin, miten EU:n tulkkausdirektiivin aiheuttamaan eri hallinnonalojen yhä nouseviin tulkkikustannuksiin on varauduttu, sillä useat asiantuntijat ovat arvioineet niiden merkittävästi myös tulevaisuudessa kasvavan.

Tällä viikolla on jonkin verran uutisoitu aiheesta, josta aikaisemmin olenkin jo kirjoittanut, eli EU:n yhdistelmälupadirektiivin voimaantulosta, joka mahdollistaa Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan myös EU:n ulkopuolelta saapuville työntekijöille. Jos sosiaaliturvaa halutaan kohdistaa erityisesti työn tekemisen edellytyksiin, olisi ehdottomasti pohdittava mitkä Suomen sosiaaliturvaetuudet linkittyvät nimenomaan työllisyyteen.

Esimerkkinä vaikkapa lapsilisäetuus, johon tämä direktiivi oikeuttaa jopa EU:n ulkopuolelta töihin tulevat. Lapsilisähän tarkoittaa lapsiperheille maksettavaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Nyt kuitenkin ulkomailla Suomen työllisyysmarkkinoita mainostetaan mm. lapsilisä-houkuttimella. On aiheellista kysyä, mikä taho selvittää ulkomailta tulevan työntekijän vanhemmuuden ja lapsen välisen oikeellisuuden. Houkutus tuoda väärillä papereilla mukanaan useampi lapsi on myös taloudellinen kysymys, sillä lapsilisän määrähän kasvaa lapsiluvun mukaan. Määrään vaikuttavat ne lapset, joista on oikeus saada lapsilisää ja korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle.

Viikonloppuna Päijät-Hämeen perusnaiset kokoontuvat syyskokoukseensa ja maanantaina jatkuukin sitten jälleen maanpuolustuskurssi..