Viikon aikana eduskunnassa sain ministeri Ihalaiselta
vastauksia kirjallisiin kysymyksiini. Vastauksessaan kysymykseen, jossa kysyin
työosuuskuntien kautta työllistymisestä sekä TE-toimistojen vaihtelevista
käytännöistä asiaan suhtautumisessa, ministeri tyytyi toteamaan, että jos
työntekijä kokee, ettei TE-toimiston soveltamiskäytäntö vastaa lainsäädäntöä
tai ministeriön ohjetta, hän voi olla yhteydessä kyseisen alueen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen työttömyysturva-asiamieheen. Tämän ministeri
oli kirjannut vastauksen loppuun, kun ensin oli vain toistanut faktoja, jotka
itsekin olin kysymyksessäni tuonut esille. Mitään muutoksia vallitsevaan
tilanteeseen ei siis ainakaan lainsäädännön osalta ole odotettavissa.
Harmittavan usein ministerien vastaukset kirjallisiin kysymyksiin ovat juuri
tämän kaltaisia…
Toisessa kysymyksessäni olin tiedustellut paljon
julkisuudessakin puhututtaneesta Finnairin lentoemäntien tilanteesta.
Ihmetyttää, miten valtionyhtiö voi palkata työvoimaa ulkomailta ja käyttää
muiden maiden huonompia työehtosopimuksia kun se samalla irtisanoo ja lomauttaa
suomalaisia työntekijöitä. Vastauksessaan ministeri toteaa, että esille
ottamani tilanne, jossa Finnair on palkkaamassa ulkomaalaista työvoimaa
muun muassa USA:sta, on selvityksen alla Uudenmaan TE-toimistossa. Ministeri toteaa
olevansa varma siitä, että kyseessä olevat tapauksetkin tulevat käsitellyiksi
asiantuntevasti sekä lain ja hyvän hallinnon mukaisesti. Lopputulema taitaa
kuitenkin joka tapauksessa olla se, että suomalaisia stuertteja ja lentoemäntiä
on edelleen hurja määrä työttömänä…
Kehitysyhteistyö puhuttaa
Torstaina tapasin Suomen World Visionin yhteiskuntasuhteista
vastaavan varatoiminnanjohtaja Anne Pönnin. Kehitysavusta paljon käydään
keskustelua ja olisiko siitä syytä supistaa tässä taloudellisessa tilanteessa?
Tässä keskustelussa on syytä perata ja käyttää niitä toimenpiteitä, joilla
tehokkaimmin voidaan auttaa köyhyydessä eläviä ihmisiä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tavoitteena on varmistaa
tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 % määrärahataso BKTL:stä ja
Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Ensi vuoden budjetissa
hallitus joutui kuitenkin lähentymään Perussuomalaisen linjaa, sillä
kehitysyhteistyövaroista leikataan ja vuonna 2014 kehitysyhteistyömäärärahat vastaavat
tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,55 prosenttia bruttokansantulosta.
Kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2014 olevan yhteensä 1 102,7
miljoonaa euroa.
Perussuomalaiset tulevat ehdottamaan omassa
varjobudjetissaan vielä rajumpaa leikkausta, jo viime vuonna ehdotimme, että
kehitysyhteistyövaroja leikattaisiin 270 miljoonalla eurolla.
World Visionin tavoite on auttaa ihmisiä omassa maassaan ja
muun muassa kansalaistaitoja opettamalla pitämään puolensa oikeuksien ymmärtämisessä
ja puolustamisessa. World Vision korostaa toiminnassaan myös lasten oikeuksia,
jotka usein jäävät muun keskustelun varjoon.
Energiatodistuslaki tulossa uudelleen eduskuntaan
kansalaisaloitteen kautta
Lisäksi edelleen olen saanut paljon palautetta rakennusten
energiatodistuksista. Viime vuoden lopulla eduskunta hyväksyi lain, jonka myötä
energiatodistus tuli pakolliseksi kaikille rakennuksille. Uuden lain
ensimmäinen osa tuli voimaan tämän vuoden kesäkuussa. Sen mukaan
energiatodistus vaaditaan vuokraus- ja myyntitilanteessa nyt vuonna 1980 tai
sen jälkeen rakennetuilta omakotitaloilta. Kesällä 2017 laki laajenee edelleen
niin, että omakotitalon omistaja velvoitetaan teettämään vuokraus- tai
myyntitilanteessa energiatodistus myös ennen vuotta 1980 rakennetuista omakotitaloista.
Perussuomalaiset jättivät lain käsittelyn aikana eriävän
mielipiteen ja äänestimme täysistunnossa lakiesityksen hylkäämisen puolesta.
Vastustamme tätä lakia edelleen myös nyt, kun asia saapuu uudelleen eduskuntaan
kansalaisaloitteen kautta. Suomen Omakotiliiton kansalaisaloite on nimittäin
kerännyt jo yli 50 000 allekirjoitusta. Omakotiliitto ehdottaa, että
energian todellinen kulutus eli ostoenergia olisi aina ilmoitettava
todistuksessa laskennallisen luvun lisäksi. Lisäksi kansalaisaloitteella
esitetään muutettavaksi sitä, että ennen vuotta 2008 rakennettujen pientalojen
kohdalla energiamuoto-kerrointa ei huomioitaisi.
Tällä hetkellä energiatodistuslaki asettaa kansalaiset
energiamuotokertoimen kautta eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, mikä on
heidän lämmitysmuotonsa. Laskennallinen, energiamuotokertoimella painotettu
kulutus on epäoikeudenmukainen vanhoille pientaloille. Mahdollinen ero
todelliseen kulutukseen voi olla huomattava ja jopa moninkertainen.
Laki rankaisee siis erityisesti niitä, jotka ovat aikoinaan
noudattaneet valtiovallan suosituksia sähkölämmitteisistä taloista, sillä nyt
sähkölämmitys tulee vaikuttamaan E-lukuun negatiivisesti ja asunnon arvoa
alentavasti. Kaiken lisäksi tuon asian selvittämisestä joutuu pulittamaan
arvioiden mukaan yli 500 euroa. Kuulostaa mielestäni melko kohtuuttomalta
vanhojen omakotitalojen kohdalla. Kiinteistövälittäjät ovatkin minulle
todenneet, ettei vanhemmille taloille ole mitään järkeä teettää tätä
todistusta, sillä kaikki tietävät ilman todistustakin, etteivät silloiset
rakennusmääräykset täytä nykyisiä kriteereitä. Jos esim. 50-luvun
rintamiestalot peruskorjattaisiin näiden kriteerien mittoihin,
korjauskustannuksia ei pystyttäisi saamaan takaisin energian säästökuluina
vuosikymmeniin.
Viikonloppuna lauantaina Perussuomalaisten Hämeen piirillä
on syyskokous ja sunnuntaina tapaan Perussuomalaisia nuoria Lahdessa. Eli
varsin perussuomalainen viikonloppu jälleen edessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti