tag:blogger.com,1999:blog-16546698451577282072024-03-14T14:13:28.467+02:00Annen ajatelmiaAnne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.comBlogger92125tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-23143967321779005732014-08-25T10:06:00.003+03:002014-08-25T10:06:46.923+03:00KUNTALIITOS – PANDORAN LIPAS?<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Viimeiset vuodet ovat Lahden seudulla menneet
kuntaliitosselvityksen tunnelmissa. Paljon tunteita, lukuja, arvioita sekä
vakuutteluja puolin ja toisin on heitelty ilmaan. Salpausselän kuntajakoselvitys
saa kliimaksinsa kuntien valtuustojen käsittelyssä 29. syyskuuta.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Paljasjalkaisena lahtelaisena, lapsuuteni ja nuoruuteni
Lahdessa viettäneenä, Lahti ja lahtelaiset ihmiset ovat minulle rakkaita.
Hollolassa aikuisiän asuneena ja lapseni kasvattaneena, Hollola ja hollolalaiset
ovat minulle rakkaita. Saamani palautteen sekä yleisen keskustelun perusteella
tunnelma on puolin ja toisin erittäin painostava. Hollolalaiset saavat tuta
lahtelaisilta olevansa ikäviä ihmisiä, jotka suorastaan ryöstävät lahtelaiset
kulttuuripalvelut tai lukiopaikat. Hollolalaiset puolestaan pahoittavat
syytöksistä mielensä ja toteavat, että pelkästään lahtelaisten omilla voimilla
ei esimerkiksi kulttuuripalveluita pystyttäisi ylläpitämään. Ilmassa ei ole
suuren urheilujuhlan tuntua, ellei sitten oteta lukuun Suomi-Ruotsi -ottelun
tunnelmaa... Olen iloinen, että molemmissa paikoissa asuu ihmisiä, jotka
suhtautuvat asuinpaikkaansa syvällä kotiseuturakkaudella. Olen nimittäin
viimeiset kolme vuotta viettänyt kaksoiselämää ja asunut viikot Helsingissä.
Siellä en ole mistään kotoisin – eikä tunnu olevan kovin moni muukaan. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Hollolan kuntaliitoskuulemisessa kuntalaisten mielipide oli
vankasti edelleen liitosta vastaan ja itsenäisen Hollolan puolesta. Kuntaliitosselvittäjien
mukaan Hollola on selvityskunnista ainoa, joka on jo tehnyt tarvittavat, kipeätkin
sopeuttamistoimet. Muilla kunnilla ne ovat pääosin vasta edessä. Lahdessa
päättäjät miettivät päivittäin mistä leikataan tai säästetään. Kokemuksesta
voin sanoa, etten todellakaan kadehti lahtelaisten päättäjien tilannetta;
kuntalaisiin osuvat säästötoimenpiteet eivät ole helppoja tehdä eikä perustella.
Esimerkkinä vaikkapa vaikeavammaisen henkilön matkustusoikeus, jota rajoitettiin
Lahdessa. Hollolassa rajoitusta ei ole tehty.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Helsingistä käsin olen kansanedustajan työssäni katsonut
omaa maakuntaani kolmannesta kulmasta. Päijät-Hämeen maakunta tarvitsee
valovoimaisuutta ja vahvaa yhteistuumaisuutta päihittääkseen muut maakunnat.
Meidän täytyy pystyä houkuttelemaan uusia yrittäjiä luomaan uusia työpaikkoja,
jotta saisimme lisää palveluiden veronmaksajia. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tällä hetkellä tunnelma tuntuu kuitenkin siltä kuin Pandoran
lipas olisi avattu. Pandoran lippaaksi verrataan nimittäin asioita, joita ei
kannattaisi kokeilla, koska siitä seuraa ikävyyksiä.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Kävipä syyskuussa miten tahansa, kuntapäättäjät toimivat
esimerkkeinä kuntalaisille. Jokaisen päättäjän on pystyttävä siirtämään ikävät
asiat takaisin Pandoran lippaaseen ja mentävä eteenpäin. Työtä on jatkossa
tehtävä yhdessä paremmin ja tehokkaammin kuin tähän saakka. Siihen työhön
kuntalaiset ovat meidän valinneet ja sitä he meiltä odottavat. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<em>Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen sanomien mielipidepalstalla 25.8.2014.</em></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-22182662816636236942014-08-08T09:52:00.000+03:002014-08-08T09:56:25.288+03:00Poliittisella taivaalla yhä synkempääHeinäkuu on hellinyt suomalaisia helteillä ja itsekin olen
saanut vetää henkeä ja rauhoittua mökillä sekä viettää aikaa perheen, ystävien
ja sukulaisten kanssa. Suomessa järjestetään paljon hienoja kesätapahtumia.
Itse kävin mm. Padasjoella, Sysmässä, Hämeenkoskella, Asikkalan Rutalahdessa
sekä Hämeenlinnan ja Lahden markkinoilla. Hollolan keskiaikatapahtuma oli
jälleen todella huikea kokemus! Myöskään Heinolan kesäteatteri tai Lahden uuden
kesäteatterin esitys Messilässä eivät tänäkään vuonna tuottaneet pettymystä!<br />
<br />
Loppuviikosta olin Kotkassa Vapaa Pohjola<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>-ryhmän kesäkokouksessa. Vapaa Pohjola on
Perussuomalaisten ja Tanskan kansanpuolueen yhteinen puolueryhmä Pohjoismaiden
neuvostossa.<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Eduskunta palaa kesän istuntotauolta viimeistään syyskuun
alussa. Synkät pilvet ovat kuitenkin Suomen poliittisella taivaalla ja todella
mustia pilviä ja ukkosmyrskyjä on odotettavissa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Puhemies saattaakin kutsua Venäjän asettamien
elintarvikkeiden tuontikieltojen myötä eduskunnan koolle jo aikaisemmin.
Tilanne on erityisen vakava, eikä Suomessa näytä vallitsevan yhtenäistä linjaa
siitä, mikä Suomen rooli on EU:n ja Venäjäpakotteiden välissä. Pääministeri
Stubb on aiemmin kesällä sanonut, ettei pakotteista ole odotettavissa suuria
haittavaikutuksia Suomen taloudelle. Etlan Markku Kotilainen on puolestaan
kommentoinut päin vastaista. Torstaina Valio ilmoitti, että sen Venäjälle
menevä tuotanto on pysäytetty. Liikevaihdon suuruus on ollut n. 400 miljoonaa
euroa. Pääministeriltä ei sen sijaan herunut torstaina kommentteja
Venäjäpakotteista. Mielenkiinnolla odotamme, millaisen selfien ja twiitin
tänään perjantaina pääministeriltä saamme?!</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Entä sitten voimmeko pyytää helpotuksia EU:n taholta Suomen
taloutta kohtuuttomasti vaikuttavista Venäjäpakotteista? Siitäkään ei tunnu
olevan yhteistä säveltä; STT:n mukaan presidentti Niinistö on sitä mieltä,
ettei Suomi voi pyytää helpotuksia pakotteisiin Suomen osalta, vaan Suomi
seisoo yhteisessä rintamassa muun EU:n kanssa. Eurooppa-ministeri Toivakka
puolestaan kommentoi puolestaan, että näistä asioista voitaisiin
neuvotella. Hallituksen toiminta ei ulospäin näytä erityisen yhtenäiseltä.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Syksyn tärkein asia on ensi vuoden budjetti. Käsittelyssä
tullaan varmasti käymään kiivasta keskustelua. Hallituspuolueiden julkisuudessa
käymät keskustelut antavat jo viitteitä siitä, ettei työ hallituksessa
tässäkään asiassa ole sopuisaa.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Valtiovarainministeriö julkaisi <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/tae//2015/valtiovarainministerionKanta_tae_2015.jsp" target="_blank">budjettiehdotuksen</a> verkkosivuillaan,
mutta veti sen takaisin tehdäkseen siihen sisältömuutoksia. Tällainen toiminta
ei anna uuden valtiovarainministerin toimista erityisen luotettavaa kuvaa.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Hallitus kikkailee tarpeettomasti. Ensin lapsilisistä
leikataan ja sitten niihin ehdotetaan verovähennyksiä, samoin eläkeläisten
indeksejä leikataan ja sitten eläketulovähennystä korotetaan. Sitten kehutaan,
että pidetään pienituloisista huolta ja nostetaan heidän ostovoimaansa, mutta
samalla kuitenkin korotetaan välttämättömien kulutushyödykkeiden, kuten sähkön
verotusta. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Esimerkiksi monet eläkeläiset kamppailevat jo nyt jokapäiväisen
toimeentulonsa kanssa. Eräs eläkeläisrouva kertoi menevänsä usein nälkäisenä
nukkumaan. Sosiaalihuollon luukulle menon kynnys on korkea ja jos sinne on
mennyt, vastaus on ollut tyly: ei tipu!</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>Kesäjuttuja mediassa</strong></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<a href="http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/07/29/parempi-olla-aito-naispoliitikot-eivat-hatkahda-arvostelusta" target="_blank">Etelä-Suomen sanomat</a> haastatteli minua heinäkuun lopussa
naispoliitikkojen kohtaamasta ulkonäköarvostelusta. Entinen liikenneministeri
Merja Kyllönen oli avannut aiheesta keskustelun. Totesin toimittajalle, että
tunnistan ilmiön. Arvostelua ei kuitenkaan kannata jäädä suremaan eikä sitä ole
ihan liiaksi asti omalla kohdallani onneksi ollutkaan. Tärkeintä on olla
aidosti oma itsensä ja tehdä työnsä hyvin. Tosin harmittaa jos vain ulkonäköä
arvostellaan ja tehdystä työstä ei mainita sanallakaan.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tällä viikolla ESS:n toimittaja kysyi sosiaalisen median
käytöstäni. Juttuun haastateltiin alueemme kunnanvaltuutettuja. Itse käytän
lähinnä facebookkia. Facebookissa yhdistelen sekä työhön että että
vapaa-aikaani liittyviä asioita, sillä fb sopii hyvin ajatusten ja
mielipiteiden kepeämpään vaihtoon. Parhaiten yhteyden työasioissa saa kuitenkin
sähköpostin ja puhelimen välityksellä; virallisia työasioita ei hoideta
facebookin kautta. Twitterin käyttöönottokin on edessä nyt syksyllä. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Näillä ajatuksilla kohti syksyä!</div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-29499192466518109732014-08-04T11:26:00.000+03:002014-08-04T11:26:00.279+03:00Love Should Be Equal and Kind<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">Everyone
must have a right to physical integrity. Too often we read from the papers that
that target is not met yet. Especially women and girls still face violence far
too often. Globally, we have a lot to do in order to improve the status of
women and to diminish violence, and the issue must not be neglected here in
Finland either. Equality and mutual respect in families and partnerships are
vital human rights. </span><br />
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /></span><br />
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"></span><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">71 per cent
of domestic and intimate partner violence falls on women, 15 per cent on men,
and the rest on children under the age of 15. Every year, more than 20 women
die due to domestic violence which is a problem in every age group and social
class.</span><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"></span><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">In the
Finnish Equality Act, it is stated (2 §) that the stipulations are not applied to
family members or other intimate relationships. Equality inside the family is
defined mainly by the combination of tradition, culture, and social
environment. In some cases, equality is not respected in the family, and it may
be replaced by violence. That is always serious and, in some situations, people
are in need for a refuge; a safe house.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"></span><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">Safe houses
are meant for people who have met – or have been threatened with – domestic violence
and who need support to recover and a temporary place to live. There is a safe
house in 12 Finnish towns. Both women and men can come to the safe house –
alone or with children – any time, day and night. Safe houses also provide
counselling by phone and advise how to deal with domestic violence.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"></span><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">It has been
noticed widely that safe houses are an effective way to prevent domestic
violence. Financing has been hanging in the balance for a long time due to
economic difficulties in many municipalities, but soon social and healthcare
reform will change the structure and economic framework of the safe houses.
Hopefully we are on the right track.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"></span><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">Personally,
I do voluntary work in the board of the local safe house. Volunteers are an
indispensable resource and I have found the work very rewarding and valuable.
Safe houses help and take care also of the children who are often neglected in
the cases of domestic violence. Adults have to remember that even though
children adapt quite well to new situations, every incident leaves a memory
trace.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"></span><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">Last year,
the World Economic Forum (WEF) scrutinised the status of equality in 136
countries. They looked into male and female participation in politics, economic
equality, and access to education and health care, and gave each country a
grade. According to the WEF, the status of women is poor in the Middle East,
North Africa, and especially in Yemen, and equality has not increased in those
areas.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"></span><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">The same
report shows that Finland is the second best country in the world as far as
gender equality is concerned. Despite our good placing, we still have work to
do.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><em>Kolumni julkaistu Helsinki Times lehdessä 3.7.2014.</em></span></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-15035677581739656822014-06-25T15:13:00.000+03:002014-06-25T15:13:28.619+03:00Marionettihallitus?<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Suomi sai tällä viikolla uuden hallituksen. Vaihtuvuutta
onkin tämän vaalikauden aikana riittänyt. Pääministeri Katainen on jankuttanut
vastuunkannosta viimeiset kolme vuotta. Mitä se on ollut? Ministeriaitiossa on
käynyt melkoinen turbulenssi. Alkuperäisistä 19 ministeristä on jäljellä 7,
joista alkuperäisellä ministerimandaatilla taitaa työskennellä enää 5. Vastuunkanto
ei ole ollut erityisen muodikasta. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Nyt maanantaina uusi pääministeri Stubb teki uusimmat
ministerimuutokset. Kansalaisilta tulleen palautteen mukaan näyttää siltä, että
tälläkään hallituksella ei ole kansan luottamusta. Ilmassa leijuukin vahvasti
mielikuva, että tämä on kumileimasinhallitus, jossa ammattitaitoiset
virkamiehet leikkivät ministerimarioneteilla. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tiistaina eduskunnassa keskusteltiin <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_71_2014_ke_p_1.shtml" target="_blank">Stubbin uuden hallituksen ohjelmasta</a>. Esitimme kiitosta niistä asioista, jotka sen
ansaitsivat. Olemme useissa varjobudjeteissa esittäneet teollisuutta
rasittavasta windfall-verosta luopumista. EU:n komissiokaan ei veroa
hyväksynyt, joten nyt hallitus otti onkeensa ja päätti luopua siitä. Hyvä näin,
mutta edelleen yritykset saavat olla varpaillaan, sillä uuden hallituksen
ohjelmassa väläytettiin jo tämän veron tuoton korvaamista uusilla ympäristö-
tai kulutusveroilla.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Työ ja työllisyys ovat Perussuomalaisille tärkeitä
peruspilareita. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen tuoreet <a href="http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/terveydenhuolto-ja-sosiaalialalla-avoimia-tyopaikkoja-selkeasti-vahemman-ja-tyottomia-tyonhakijoita-enemman-kuin-vuosi-sitten-hameen-ely-keskus-#.U6q62k2KC70" target="_blank">työttömyysluvut </a>ovat
huolestuttavia ja kaukana hallituksen asettamista tavoitteista. Hämeen työ- ja
elinkeinotoimistossa oli tämän vuoden toukokuun lopussa yli 22 000 työtöntä
työnhakijaa eli lähes 12 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Lähes
poikkeuksetta työttömyysluvut ovat Hämeen seudulla suurempia kuin muualla Suomessa.
Esimerkiksi työttömien työnhakijoiden määrä oli Hämeessä 12,3 % työvoimasta kun
luku koko Suomessa on 11,5. Alle 25-vuotiaiden työttömien % -osuus alle
25-vuotiaasta työvoimasta oli toukokuun lopussa Hämeessä 16,5 % ja koko maassa
14,0 %. Maakunnat odottavat nyt hallitukselta tositoimia eivätkä vain kauniita
korulauseita. Kevään istuntokauden päätteeksi jätin vielä tästä aiheesta
kirjallisen kysymyksen.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vain vajaat 10 kuukautta aikaa.
Uuden hallituksen ohjelma on selkeästi vain vaaleja varten tehty. Käsittelyssä olevasta
ohjelmasta nimittäin puuttuvat numeromääräiset mittarit. Siinä ei myöskään
kerrota, milloin tavoitteiden saavuttamisesta tehtäisiin väliaikaraportointi.
Se on melkoisen ympäripyöreä kokonaisuus täynnä kauniita lauseita. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>Lapsiperheille ei helpotusta</strong></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Uuden pääministerin ja uuden valtiovarainministerin kevään
aikana vaalipuheissaan esittämät kannanotot antoivat hieman toivoa
lapsiperheille siitä, että kevään kehysriihessä tehty 110 miljoonan
lapsilisäleikkaus peruttaisiin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Lapsiperheiden
tukemiseksi valmistellaan nyt verovähennysjärjestelmään muutosta, jolla tuota
järjetöntä leikkausta edes vähän yritetään korjata. Mutta konkreettista
esitystä tästä ei vielä ole, joten nähtäväksi jää, miten tämä käytännössä
toteutetaan ja ketä se hyödyttää. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Myöskään pienituloisille eläkeläisille ei ole tämän
hallituksen aikana luvassa helpotusta. Vaikka hallitusohjelma alkaakin tutuilla
lauseilla siitä, että hallituksen painopistealueita ovat köyhyyden,
eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Köyhyysraja on hieman yli 1 000 euroa kuukaudessa.
Tällaisista tuloista moni eläkeläinen näkee vain päiväunta. Ansio- ja
inflaatiotarkistukset eivät tuo helpotusta perusturvan varassa elävien
ostovoimaan. Indeksien jäädyttämisen seurauksena eläkeläisten ostovoimansa
laskee. Köyhyys ja sitä kautta turvattomuus sekä huoli huomisesta lisääntyvät
entisestään. On muistettava, että indeksijäädytys heijastuu eläkkeen tulotasoon
koko eliniän. Kun ja jos indeksijäädytyksen jälkeen palataan
indeksitarkistuksiin, on eläkkeen lähtötaso jo valmiiksi alhaisempi. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>Oppivelvollisuusiän järjetön nosto</strong></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
SDP sai pitää ohjelmassa lempilapsensa: oppivelvollisuusiän
noston. Tätä asiaa ovat lukuisat asiantuntijat ja päähallituspuolue
kokoomuksenkin edustajat kritisoineet. Jos uusi valtiovarainministeri Rinne
olisi ollut eilisen puheenvuoroni aikaan vielä paikalla, olisin kysynyt, miten hän
aikoo varmistaa, että oppivelvollisuusiän nosto pystytään toteuttamaan vain
siihen varatulla 15 miljoonalla eurolla, sillä osa asiantuntijoista on
veikannut kustannuksien nousevan jopa 100 miljoonaan euroon. Ja hyvä olisi
tietää hallituksen suunnitelmat myös siinä vaiheessa jos huomataan, että 15
miljoonaa euroa ei uudistuksen toteuttamiseen riitä – perutaanko se? Ja jos se
perutaan vain osittain, niin miltä osin se perutaan ja missä vaiheessa jarrua
painetaan, vauhtisokeus kun voi usein yllättää uudet kuljettajat. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Arviot siitä, miten oppivelvollisuusiän nosto vaikuttaa
nuorten syrjäytymiseen, ovat niin ikään vaihtelevia. Mihin perustuu se ajatus,
että jos perusopetuksessa nuorta ei ole opiskelu kiinnostanut, niin se
kiinnostaisi enemmän, kun pakkoa tulee vuosi lisää? Mieluummin panostaisin
syrjäytymisen estämisessä esimerkiksi mestari-kisälli-malliin tai
oppisopimuskoulutukseen, näillä toimilla kun on jo syrjäytyneitä nuoria saatu
takaisin yhteiskunnan rattaita pyörittämään.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<strong>
</strong><div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>Eduskunta jää kesän istuntotauolle</strong></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Viimeisessä istunnossa äänestettiin uuden hallituksen ohjelmasta.
Hallitus sai luottamuksen äänin 99–79. Tästä siis jatketaan syksyllä. Tunnelma
on hieman odottava: mitä konkreettisia esityksiä hallitus saa tuotua ensi
vuoden budjettiin, saadaanko sote-uudistus vielä tämän vaalikauden aikana
lakitekstiksi asti ja eduskunnan käsittelyyn, miten käynnistyy työnsä heinäkuun
alussa aloittavan uuden europarlamentin työ ja minkälainen komissio EU:lle
valitaan?</div>
<br />Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-79625903162532318952014-06-13T11:08:00.000+03:002014-06-13T11:08:09.907+03:00Uusi hallitus – muuttuuko linja?<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">EU-vaalien
jälkeinen aika eduskunnassa on ollut hiljaista. Media ja ministerit ovat
keskittyneitä lähinnä kokoomuksen puheenjohtajavalintaan ja Suomen uuteen
pääministeriin, joka huomenna lauantaina selviää.</span><br />
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span><br />
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Keskiviikkona
käytiin kuitenkin <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_65_2014_ke_p_1.shtml" target="_blank">keskustelu</a> julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
2015–2018. Päätökset joista keskusteltiin olivat siis Kataisen ja Urpilaisen
hallituksen keväällä tekemiä kehyspäätöksiä. Väistämättäkin herää kysymys, että
mitä näistä päätöksistä ja linjauksista on enää ensi viikolla
minihallitusneuvotteluiden jälkeen jäljellä? Sillä samaan aikaan kun
hallituksen selonteko kehyksistä on kiertänyt eduskunnan valiokunnissa, on
lehtien palstoilta saanut lukea milloin kenenkin mielipiteitä siitä, mitä
kehyspäätöksiä tai hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjauksia pitäisi
minihallitusneuvotteluissa repiä auki.</span><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><b><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Nuorisotakuu
ei toteudu jos perustoiminnoista leikataan</span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span></b><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Yhtenä
irtiottona päähallituspuolue kokoomus ilmoitti, että se haluaa passittaa
oppivelvollisuusiän nostamisen 17 vuoteen uuteen valmisteluun, koska arvioitu
15 miljoonaa ei uudistuksen toteuttamiseen tule riittämään. Samaan
aikaan ministeri Kiuru vakuuttaa, että se tulee riittämään, kunhan
opetusmateriaalia kierrätetään. Kuntaliiton asiantuntijat kuitenkin
arvioivat oppivelvollisuusiän noston hinnaksi 100 miljoonaa euroa, jos
kyse tosiaan on kuntia velvoittavasta toiminnasta, jossa myös oppimateriaalit
ja oppilaskuljetukset joudutaan hoitamaan. Olisi mielenkiintoista tietää,
millaisen kasan tavaraa ja mitä opetusministeriö on suunnitellut
kierrättävänsä, jos aikoo tuon käpin kuroa umpeen?? Kuntaliitto katsookin
tiedotteessaan, että oppimateriaalikustannuksia ei voida laskea sen varaan,
että niitä kierrätettäisiin. Oppivelvollisuusikää ei ole mitään järkeä
nostaa, koska tämänhetkisiäkään velvoitteita kunnollisen perusopetuksen
suhteen ei pystytä hoitamaan.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Koulutus
on nimittäin jälleen tässä kehyspäätöksessä joutunut hallituksen
leikkauslistalle: perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja
valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa. Lisäksi koulunkäyntiavustajat
luetaan osittain osaksi opettaja-oppilassuhdetta valtion rahoituksen
perusteissa. Käytännössä ryhmäkokoja siis kasvatetaan.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Perussuomalaiset
tarjoavat jälleen <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_6_2014_p.shtml#LINKKI1" target="_blank">vaihtoehdon</a> hallituksen politiikalle. Omassa vaihtoehdossamme
panostaisimme mm. koulutukseen vuosittain 55 miljoonaa euroa lisää. Tukisimme
ammattikorkeakouluja ja panostaisimme perusopetuksen ryhmäkokojen
pienentämiseen. Lisäksi tekisimme panostuksia oppisopimuskoulutukseen. </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Viime
viikolla valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa nuorisotakuun
toteutumisesta useampi asiantuntija otti esille sen, että tuntuu toimijoiden
mielestä erittäin ristiriitaiselta kun erilaisiin hankkeisiin nuorisotakuun
tiimoilta myönnetään kyllä rahaa, mutta samalla perusasioista leikataan.
Parasta nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä on panostaa
nuoriin jo peruskoulusta lähtien. Tähän pienemmät ryhmäkoot ja toimiva
oppilashuolto ovat ensisijaisia tekijöitä. Nuorisotakuu ei ole asiantuntijoiden
mukaan toteutunut toivotulla tavalla eikä se tule koskaan toteutumaan niin
kauan kun koulutuksen perustoiminnoista leikataan.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Nuorisotakuun
myötä noin 70 % sitä koskevasta ikäluokasta on päässyt koulutuksen tai työn
piiriin. Toimijoiden mukaan he ovat kuitenkin niitä nuoria, jotka olisivat
selviytyneet muutenkin. Se jäljelle jäävä 30 % on nuorisotakuun varsinainen
kohde, mutta juuri heihin toimenpiteet eivät ole tehonneet. Ratkaisuksi
tarjotaan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja peruspalveluista huolehtimista.
Myös nuorten mielenterveyspalvelut ovat huonolla tolalla, sillä edelleen 1000
nuorta jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Nuorisotakuun
ei pitäisi olla vain tulipalojen sammuttelua, vaan se pitäisi rakentaa
toimivaksi kokonaisuudeksi peruspalvelujen päälle. Perusopetuksen on edelleen
oltava laadukasta ja lukioverkon on ulotuttava kaikkialle Suomeen. Nuorille
tulee tarjota tukea ja turvallisia aikuisia jo alaluokilta lähtien: liian
isossa ryhmässä on vaarana, että joku jää aina yksin. </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><b><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Lapsiperheet
ja eläkeläiset leikkauslistan kärjessä – käsittämätöntä </span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span></b><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Kuntien
peruspalvelut ovat erityisesti pienituloisille ja eläkeläisille elintärkeitä.
Kunnilta on leikattu läpi koko vaalikauden ja tärkeimmät rakenteelliset
uudistukset eli kunta- ja sote-uudistus ovat edelleen kesken. Peruspalvelut
olisi kuitenkin kaikissa tilanteissa turvattava, vaikka myllerrystä kuntien
palveluiden rahoitukseen ja järjestämiseen olisikin tulossa.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Myös
lapsilisät lisättiin tässä kehyspäätöksessä leikkauslistalle. Tätä arvovalintaa
on vaikea ymmärtää. Vaikeaa se tuntuu olevan monelle muullekin, sillä koko
kevään on julkisuudessa kuulunut hallituspuolueiden edustajien ääniä ja jopa
nykyisen valtiovarainministerin ääniä siitä, että tämä päätös tulisi purkaa.
Kuka tätä vielä kannattaa?</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Tässä
kehyspäätöksessä hallitus iskee jälleen eläkeläisten kukkaroihin
leikkaamalla indeksejä. Samaan aikaan yhä enemmän pitäisi pystyä ostamaan
palveluita kotiin kun kunta ei niitä enää tarjoa. Yhtälö on monelle
pienituloiselle eläkeläiselle täysin mahdoton. Monen on jo mietittävä, ostaako
lääkkeitä, ruokaa vai maksaako vuokran tai sähkölaskun. Olenkin saanut paljon
palautetta siitä, että markkasummat ovat muuttuneet euroiksi, jopa yli
kuusinkertaistuneet, mutta tulot pysyneet ennallaan. </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"></span><span style="color: black; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Moni
kysyy myös, että mihin suomalaisten veroeurot menevät? Se on hyvä kysymys! Olen
tehnyt lukuisia <a href="http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?kanta=&OLETUSHAKU=aktyyppi%3D%28VK+or+KVN+or+KK+or+SKT+or+SK%29&LYH=LYHKYSYMYS&PALUUHAKU=%2Ftriphome%2Fbin%2Fvexhaku.sh%253Flyh%3DKYSYMYS&haku=suppea&KAIKKIHAKU=&ASIASANAT=&TUNNISTE2=%28VK+or+KVN+or+KK+or+SKT+or+SK%29&TUNNISTE=&EDUSTAJA=louhelainen&EDUSTAJA2=xx&VPVUOSI=1989*&PVMVP1=&PVMVP2=" target="_blank">kirjallisia kysymyksiä</a> liittyen mm. sosiaalietuuksien
maksamiseen ns. sosiaaliturvaturismiin. Sosiaali- ja terveysministeriön
tällä viikolla julkaiseman selvityksen mukaan sosiaaliturvaturismista ei
selvittäjien mukaan ole näyttöä?! Kuitenkin asiantuntijoilta tuntuu puuttuvan
tilastointitietoja, koska niitä ei vain ole saatavissa. Esimerkiksi <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1208_2013_p.shtml" target="_blank">kasvavista tulkkikustannuksista</a> kysyin kirjallisessa kysymyksessä ja silloinen
valtiovarainministeri Urpilainenkin myönsi vastauksessaan mm. ... "<i>Euromääräisiä
tulkkauskustannuksia ministeriöittäin ei näin ollen ole mahdollista antaa"
</i>ja että <i>"Tarkkoja arvioita kustannusten ja tulkkausten määrän
kehittymisestä on mahdoton antaa</i>...". Joten jotta voitaisiin oikeasti
arvioida asioita, pitää niistä olla myös tilastotietoja. </span></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-57065131630210203182014-04-04T15:17:00.001+03:002014-04-04T15:17:38.643+03:00Suomalaisten lapsiperheiden puolesta<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Perussuomalaiset, keskusta ja vasenryhmä jättivät tänään
eduskunnassa yhteisen <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vk_2_2014_p.shtml" target="_blank">välikysymyksen hallituksen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkaamisesta.</a> Hallitus vastaa kysymykseen jo seuraavana
torstaina. Ensi viikolla keskustellaan lisäksi tiistaina hallituksen
kehysselonteosta, joten puhetta talouspolitiikasta ja hallituksen ratkaisuista
on tiedossa.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Välikysymyksessä halutaan vastauksia hallituksen
arvomaailmasta, joka monien saamieni yhteydenottojen perusteella ihmetyttää
mitä suurimmassa määrin kansalaisiakin. Ja niin se ihmetyttää minuakin. </div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Hallitusohjelmassaan hallitus väittää tavoitteekseen luoda
lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata vanhemmille aineelliset ja
henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa lapsia. Nämä tavoitteet ovat
oppositionkin mielestä hyviä ja kannatettavia. Hallituksen keinot pyrkiä
kyseisiin tavoitteisiin herättävät kuitenkin jatkuvasti ihmetystä, sillä kerta
toisensa jälkeen hallitus tekee ratkaisuja, jotka ankarimmin osuvat juuri
pienituloisiin lapsiperheisiin. Nyt tehtävä lapsilisäleikkaus ei ole nimittäin
ensimmäinen perheisiin kohdistuva säästö, vaan esimerkiksi viime syksynä
hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaansa puolittaa kotihoidontuen
vanhempien kesken ja lisäksi tällä vaalikaudella lapsilisien indeksikorotukset
on jo pistetty jäihin.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Kansalaisten ihmetys ja epäoikeudenmukaisuuden tunne on
helppo ymmärtää: hallituksen arvojärjestyksessä suomalaiset tuntuvat tulevan
aina viimeisenä. Kehitysapuun, muille euromaille maksettaviin tukipaketteihin ja
EU-lainsäädännön toteuttamiseen tuntuu vuosi toisensa jälkeen riittävän rahaa.</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
EU:sta tulevien lakien myötä suomalaisia sosiaalitukia,
kuten lapsilisiäkin maksetaan koko ajan myös ulkomaille. Tämän vuoden alusta voimaan
tulleen yhdistelmälupadirektiivin arvioitiin lisäävän valtion talousarviossa
ulkomaille maksettavien lapsilisien määrää miljoonalla eurolla. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Lisäksi helmi-maaliskuussa uutisoitiin, että
tarkkoja summia ulkomaille maksettavista lapsilisistä ei edes ole tiedossa,
vaan selvitystä ollaan parasta aikaa vasta tekemässä. Tuolloin esimerkiksi Talouselämässä
uutisoitiin, että Kela maksoi lapsilisiä ulkomaille lähes viiden miljoonan euron
edestä…</div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-33460334357746757582014-03-31T13:32:00.000+03:002014-03-31T13:33:39.066+03:00Politiikan tehoviikko<span style="font-family: inherit;">Viime viikko oli varsinainen politiikan tehoviikko. Kansalaisille edellinen viikko on median välityksellä
näyttäytynyt lukuisina jännittävinä poliittisina uutisina ja tapahtumina: on
ollut puolueiden välistä onnistunutta yhteistyötä sote-sopimuksessa ja toisaalta
taas hallituksen rivien rakoilemista, kun Vasemmistoliitto päätti kehysriihen
päätyttyä siirtyä opposition puolelle. Kansanedustajalla viikko on ollut niin
ikään vilkas ja tiedon täyteinen.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br />Sote-sopu on hyvä askel eteenpäin. Se, miten nyt syntynyt
sopu vaikuttaa kuntaliitoksiin jää vielä nähtäväksi. Ylen uutiset arvioi, että
ainakin meillä Päijät-Hämeessä Salpausselän kuntajakoselvityksen aikataulut
saattavat sen myötä mutkistua.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br />Hallituksen kehysriihen tuloksena oli jälleen mittavat
sopeutustoimet: leikkauksia ja veronkorotuksia tiedossa yhteensä 2,3 miljardin
euron edestä. Kehysriihi oli eduskunnassa torstaina kyselytunnin ainoana
aiheena ja sain esittää Perussuomalaisten pääkysymyksen eli pääsin haastamaan
hallitusta heti ensimmäisenä. Jälleen jouduimme kysymään hallitukselta: Miten
te kehtaatte?!</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br />Tällä kertaa hallitus kehtasi nimittäin taas iskeä
pienituloisiin lapsiperheisiin leikkaamalla lapsilisistä 110 miljoonaa euroa.
Eikä tämä suinkaan ole ensimmäinen kerta, vaan lapsilisät ovat olleet leikkurin
alla lähes jatkuvasti 90-luvun puolivälin jälkeen ja myös tällä vaalikaudella
lapsilisien indeksikorotukset on jätetty tekemättä. Aina kun korotuksia ei
tehdä, lapsilisän arvo laskee ja saadulla rahalla pystyy tekemään vähemmän
tarvittavia hankintoja.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br />Huomattavaa on myös se, että monet muutkin kehysriihessä
tehdyt päätökset vaikuttavat lapsiperheisiin: tuloverotuksen kiristyminen,
asuntolainojen korkovähennyksen pieneneminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan
heikennys ja muut sosiaalietuuksien heikennykset tuntuvat pahiten
pienituloisissa perheissä. Lapsiperheissä jokainen euro merkitsee, menee
käyttöön ja tarvitaan jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br />Useat ovat ihmetelleet hallituksen arvovalintoja, miksi se
on päättänyt leikata juuri lapsiperheiltä? Miksi ei olisi voitu perua
suunniteltua oppivelvollisuusiän nostoa, kun kustannusvaikutus olisi ollut
sama? Ihmettelen tätä itsekin. Hallitus vetoaa siihen, että kaikilta otetaan
jotain ja kaikki osallistuvat näihin talkoisiin. Oikeudenmukaiselta tämä ei
kuitenkaan tunnu, kun työläiset ja lapsiperheet maksavat tämän hallituksen
käsittämättömän politiikan. Esimerkiksi suursäätiöiden verotukseen ei koskettu
taaskaan. Myös kehitysavusta oltaisiin voitu leikata vielä lisää.</span>Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-86136706570455425652014-03-14T16:03:00.002+02:002014-03-14T16:07:49.944+02:00Paljon puhetta puheenvuoroista ja ulkopolitiikasta<span style="font-family: Calibri;"><span style="font-family: Times New Roman;">
</span></span><span style="font-family: inherit;">Tällä
viikolla keskusteltiin täysistunnossa mm. Ukrainan tilanteesta ja sen
vaikutuksista niin Euroopan Unioniin kuin Venäjä-suhteisiin. Nato-keskustelu
nousi pintaan jälleen kerran. Eikä keskustelusta unohtunut myöskään se, mitä
vaikutuksia EU:n mahdollisilla pakotteilla olisi Suomen ja Venäjän välisiin
suhteisiin.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: inherit;">
<br />Salikeskustelun
jälkeen virisi puolestaan keskustelu siitä, olisiko puheenvuoroja voinut jakaa
hieman laajemmalti salissa puheenvuoroa pyytäneiden edustajien kesken.
Esimerkiksi kokoomuksen Sofia Vikman kritisoi julkisesti puhemies Heinäluomaa
siitä, ettei tämä antanut kokoomusnaisille ollenkaan puheenvuoroja.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Itse
kuuluin myös niiden pettyneiden joukkoon, jotka puheenvuoroa eivät saaneet.
Arvoisa Puhemies Heinäluoma kommentoi tänään, että aihe kosketti lähinnä
ulkoasian valiokuntaa ja puheenvuoroja myönnettiin tuon valiokunnan jäsenille.
Tästä voisi olla toistakin mieltä… Ymmärrän Sofia Vikmanin harmituksen, onhan
hän puolustus- ja suuren valiokunnan jäsen. Olen itsekin suuren valiokunnan
jäsen, joka käsittelee EU-asioita. Jotenkin olisi voinut kuvitella, että
Ukraina-aiheeseen olisi voinut ottaa mukaan myös suuren valiokunnan jäseniä
laajemmin.<o:p></o:p>
<br />
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Herra
Puhemies kaipasikin tämän päivän radiolähetyksessä myös näkökulmaa, jota ei salipuheenvuoroissa
käsitelty. Tässä yksi...<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<span style="font-family: inherit;">Olisin
halunnut kysyä EU:n poliittisen päätöksenteon johtajuudesta tai paremminkin sen
puutteesta. Euroopan Unionissa on pitkään ollut epäselvää, kuka EU:n
poliittista päätösvaltaa käyttää. Onko se joku tietty henkilö, jäsenmaa,
komissio, Euroopan Parlamentti vai Eurooppa-neuvosto. Nyt olisi erittäin
tärkeää päättää mikä näistä vaihtoehdoista pystyy antamaan ulkopuolisille
tahoille varmuuden siitä, että luvatuille toimille on myös poliittinen
valtuutus.<o:p></o:p>
<br />
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Catherine
Ashton on unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka toimii
ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana johtaen yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa. Hän on myös Euroopan komission varapuheenjohtaja ja
varmistaa Euroopan unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden ja
koordinoinnin. Kovin hääviltä koordinointi ei ainakaan asiaa sivusta
seuranneelle suomalaiselle ole näyttänyt. <o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<span style="font-family: inherit;">Ukrainan
tilanteen alkuvaiheessa EU antoi ukrainalaisille löysiä lupauksia ja
kansalaisten toiveet paremmasta nousivat kiehumispisteeseen. Komissiosta
annettiin taloudellisia lupauksia ilman konkreettisia esityksiä miten ja kuinka
paljon. Lupaus annettiin myös kuulematta kansallisten parlamenttien mielipiteitä.
Ilmoitus aiheutti hämmennystä EU:n jäsenmaissa, toiveita Ukrainalaisille ja
paineet lisääntyivät Venäjällä. Tilanne kiristyi edelleen.<o:p></o:p>
<br />
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Eurooppa-neuvoston
tehtäviä puolestaan ovat unionin yleisten poliittisten suuntaviivojen
luominen, talouspolitiikan sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
suuntaviivojen määrittely ja kolmas tähän Ukrainan tapaukseenkin liittyvä
tärkeä tehtävä on sovittamattomien erimielisyyksien ratkaiseminen.<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<span style="font-family: inherit;">Näistä
Eurooppa-neuvoston keskeisistä ja rakentavista tehtävistä huolimatta
Eurooppa-neuvosto päätti viime viikolla keskeyttää neuvottelut Venäjän kanssa.
Oliko tuo oikea ratkaisu? Eikö tässä tilanteessa nimenomaan ole tavoite löytää
ratkaisu sovittamattomiin erimielisyyksiin?<o:p></o:p>
<br />
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Venäjän
Presidentti Putin ei ilmeisesti soittanut Ashtonille, vaan valitsi sen sijaan keskustelukumppanikseen
Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Ehkä näpäyttääkseen EU:ta?<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<span style="font-family: inherit;">Jos
olisin eduskunnan keskustelussa ääneen päässyt, olisin kysynyt ”Mitä Suomen
ministerit ajattelevat tästä EU:n poliittisesta johtajuudesta. Kenellä EU:ssa
on ratkaisun avain taskussaan?”</span><span style="font-family: Calibri;">
</span>Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-34713267586193931092014-03-07T22:10:00.001+02:002014-03-07T22:10:12.423+02:00Pankkien kriisienratkaisujärjestely - paljon kysymyksiä, vähän vastauksia
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<a href="https://www.blogger.com/null" name="_GoBack"></a>Valitettavasti eduskunnan suuri
valiokunta hyväksyi tänään 7.3.2014 äänin 16-9 Suomen kannan neuvotteluihin, jotka
koskevat yhteistä pankkien kriisinratkaisumekanismia (SRM), yhteistä
kriisinratkaisurahastoa (SRF) sekä pankkien suoraa pääomittamista Euroopan
vakausmekanismi EVM:n kautta. Nämä liittyvät EU:n pankkiunioniin, josta Urpilainen
neuvottelee ensiviikon alussa Ecofin-kokouksessa. <o:p> </o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Perussuomalaiset ja keskusta jättivät vastaesityksensä,
joiden mukaan Suomen ei tule hyväksyä ehdotetun kaltaista pankkien
kriisinratkaisujärjestelyä. <o:p> </o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Rahasto on tarkoitus perustaa siihen osallistuvien maiden
valtiosopimuksella ja asiasta on tarkoitus päättää samanaikaisesti
kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen kanssa. Pankkien suora
pääomittaminen Euroopan vakausmekanismi EVM:n kautta on käsittelyssä euroryhmän
kokouksessa.<o:p> </o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Edellä mainittuihin asioihin sisältyy paljon avoimia
kysymyksiä ja suomalaisten kannalta taloudellisten riskien määrä kasvaa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Euroalueen yhteinen kriisinratkaisumekanismi
on tarkoitus perustaa 10 vuoden kuluessa siten, että pankeilta peritään
kansallisella tasolla maksuja, jotka vähitellen yhdistetään euromaiden
yhteiseksi 55 miljardin euron pelastusrahastoksi.<o:p> </o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
PS ei voi hyväksyä kriisinratkaisu- ja talletussuojarahaston
yhteisvastuullisuutta.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
On ookoo, jos yhteisen kriisinratkaisumekanismi toteutetaan
kansallisten kriisinratkaisumekanismien ja -rahastojen verkostona, mutta niitä ei pidä yhdistää! Jokaisella
EU-maalla pitää olla oma pankkikriisien ratkaisumekanismi. Emme hyväksy myöskään
vaatimusta, että Suomen rahastojen olisi annettava tarvittaessa lainaa muiden
EU-maiden vastaaville rahastoille. Tämäkin on yhteisvastuullisuutta, jos mikä.<o:p> </o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Näiden kansallisten mekanismien minimitasosta tulee päättää
EU-tasolla. Kriisinratkaisurahaston koko 55 miljardia on aivan liian pieni
summa verrattuna euroalueen pankkisektorin kokoon, joka on noin 34 000
miljardia euroa. On päivänselvää, että jos pankkikriisi iskee, ei rahaston koko
riitä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kun rahaston varat loppuvat,
seuraavaksi käytetään hyvin todennäköisesti Euroopan vakausmekanismin
rahoitusta. Siinä tapauksessa maksumiehinä ovat jälleen veronmaksajat. Siis ne
jotka veroa maksavat…<o:p> </o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Olennainen kysymys on sijoittajavastuuta koskevien sääntöjen
pysyvyys. Jos niitä muutetaan siten, että valtion vastuut merkittävästi
kasvavat, sopimusosapuolella pyritään saamaan oikeus jäädyttää tai irtisanoa
sopimus. Tämä ei paljon lämmitä. Sillä määräenemmistö voi päättää, että jos sijoittajan
vastuu on liian tiukka ja että jos se uhkaa rahoitusmarkkinoiden vakautta, niin
tällöin voitaisi sijoittajan vastuuta löysentää. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Joten jos samaan aikaan kansalliset
kriisinratkaisurahastot on jo yhdistetty ja Suomi haluaisi irtisanoa sopimuksen,
niin Suomessa kerätyt kansallisen rahaston varat jäävät sille tiellensä, muiden
käytettäviksi… Eli käytännössä sopimuksesta ei juuri ulospääsyä ole. </div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Ja näsäviisaasti voisi todeta, että onko montaakaan Eu-sopimusta, jota ei olisi epäsuoraan tai välillisin keinoin jälkikäteen muutettu...?</div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-28340541826904645242014-03-07T10:40:00.000+02:002014-03-07T10:40:17.624+02:00Vapaaehtoisuutta ja lähimmäisenrakkautta on arvostettava!
Tämän viikon torstaina suullisella kyselytunnilla
keskusteltiin vanhustenhoidosta ja omaishoidosta. Ministeri oli selvästi
ärtynyt kun otimme asian esille ja vakuutti, että hallituksella on tilanne jo
hallinnassa ja että näihin ongelmiin on jo tartuttu. Hyvä niin, mutta mitään
väärää ei varmaankaan ole siinä, että tärkeä aihe nostetaan keskusteluun.<o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Itse haluan tuoda keskusteluun mukaan työikäiset omaishoitajat
sekä paikallisyhdistysten ja vapaaehtoisten tärkeän työn. Kyselytunnilla en kuitenkaan
saanut puheenvuoroa, että olisin päässyt näistä asioista ministeriltä kysymään.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Omaishoidosta puhutaan onneksi melko paljon, mutta
keskustelusta unohtuu usein työikäiset omaishoitajat. Monet vanhemmat jäävät
kotiin hoitamaan esimerkiksi vammaista lasta. Vuonna 2012 alle 17-vuotiaita
omaishoidettavia lapsia oli lähes 6000.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Usein parhaassa työiässä oleva ihminen jättäytyy pois
työelämästä, mutta omaishoidontuessa ei huomioida tuota ansionmenetystä. Perheessä
saattaa olla myös muita lapsia, mutta myöskään tätä ei omaishoidontuessa
huomioida. Tulisiko omaishoitoa kehittää siihen suuntaan, että myös nämä asiat huomioitaisiin,
vaikka kohderyhmä onkin huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi eläkkeellä
olevat omaishoitajat?<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Kaikki mahdollinen tuki on näille perheille erittäin
tärkeää. Omaishoitokeskustelussa pitää huomioida vammaiset sekä heidän
tarvitsemansa palvelut, jotta ne saadaan helpommin - ilman jatkuvaa taistelua
viranomaisten kanssa.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Vanhempien tai yksinhuoltajavanhemman jaksamisesta ei
myöskään juuri puhuta. Torstain kyselytunnilla tämä näkökulma jälleen
keskustelusta unohtui…<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Lisäksi haluaisin nostaa yhdistysten tekemän työn siihen
arvoon, joka niille kuuluu. Yhdistyksissä työ tehdään useimmiten
vapaaehtoisvoimin, pienillä resursseilla. Myös ministeri korosti joissain
vastauksissaan yhdistysten ja järjestöjen työtä. Välillä vaikuttaa kuitenkin
siltä, että valtio liikaa luottaa tuohon yhdistysten tekemään vapaaehtoistyöhön
ja ottaa sen itsestäänselvyytenä. Tukemalla yhdistyksiä taloudellisesti vielä vahvemmin,
voitaisiin saada merkittäviä tuloksia aikaan.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Yhdistysten tekemän työn arvoa ei voida rahassa mitata. Monille
omaishoitajille tilanne tulee eteen yllättäen.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Epävarmuus ja huoli hoidettavan ja myös muun perheen tulevaisuudesta on
suuri. Mitä tapahtuu, mistä apua ja ennen kaikkea, mitä tehdä silloin kun omat
voimavarat ehtyvät? Kun omaishoito päättyy, putoaa hoitaja usein tyhjän päälle
taloudellisesti ja sosiaalinen verkostokin on saattanut jo kadota. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n 70 paikallisyhdistystä
tekevät työtä koko tämän ajan hyvin pienillä taloudellisilla resursseilla. Hallituksen
ja yhteiskunnan taholta arvostusta pitäisi voida mitata myös rahassa, jotta
tärkeä työ yhdistyksissä voi jatkua. Takuuvarmasti kaikki näille yhdistyksille
annettu tuki tuo yhteiskunnalle enemmän säästöjä kuin menoja.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Ensi viikolla vieraakseni eduskuntaan saapuu noin 50
Päijät-Hämeen omaishoitajaa. Uskon, että vierailusta tulee molemmin puolin
antoisa ja ainakin keskustelu ja vuoropuhelu omaishoidosta jatkuu. On tärkeää
kuulla käytännön toimijoiden kokemuksia heidän arjestaan.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 11pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">
</span><strong>Viikonloppuna olemme eurovaaliehdokkaiden Erkki Havansi,
Juha Väätäinen ja Mauno Vanhala kanssa Rantasalmella. Tulkaa juttelemaan!</strong></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 11pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"> </span></div>
<div class="separator" style="clear: both; margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUxNkjM5nPMjqA1hdwf42vrWIAH8QqB7KnIPK7QQfzZ7EvUilXAwgFv0aS7oKCbJG8IKdSSALQdnv43KyK_LAC88asXPhoI_roKVibxnQhgoc2n566ap6_rhS8HRTGEut75X72B-6fww/s1600/ilmoitus_rantasalmi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUxNkjM5nPMjqA1hdwf42vrWIAH8QqB7KnIPK7QQfzZ7EvUilXAwgFv0aS7oKCbJG8IKdSSALQdnv43KyK_LAC88asXPhoI_roKVibxnQhgoc2n566ap6_rhS8HRTGEut75X72B-6fww/s1600/ilmoitus_rantasalmi.jpg" height="172" width="640" /></a></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-53604457562449443382014-02-21T14:57:00.001+02:002014-02-21T14:57:34.421+02:00EU-virkamiehille eläkkeitä ja palkankorotuksia takautuvasti – kuka kustantaa?
Jätin tänään perjantaina mieltäni askarruttaneen kirjallisen
kysymyksen hallitukselle vastattavaksi. Suuri valiokunta vastaanotti tammikuun
lopussa E-kirjeen (<a href="http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?kanta=&OLETUSHAKU=&LYH=LYH&PALUUHAKU=%2Ftriphome%2Fbin%2Fvexhaku.sh%253Flyh%3D%27%27%253Fkieli%3Dsu&haku=suppea&KAIKKIHAKU=&ASIASANAT=&TUNNISTE2=%24&TUNNISTE=E+177%2F2013&VPVUOSI=1989*&PVMVP1=&PVMVP2=&SAADKOK=" target="_blank">E 177/2013</a>), jossa käsitellään komission ehdotusta EU:n
virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden tarkistamiseksi
vuosilta 2011 ja 2012. <o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Komissio on ehdottanut palkkojen ja eläkkeiden tarkistamista
0,9 prosenttia molemmilta vuosilta. E-kirjeen mukaan Suomi on valmis
hyväksymään asiassa minkä tahansa ratkaisun: Suomi voi hyväksyä myös palkkojen
ja eläkkeiden tarkistamatta jättämisen, mutta samalla hyväksyy myös niihin
tehtävän 0,9 prosentin vuosikorotuksen, kunhan taloudelliset vaikutukset
pysyvät rahoituskehysten sisäpuolella. E-kirjeen ja Suomen kannan on
allekirjoittanut hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Kun lähdin selvittelemään tämän E-kirjeen ja aiheen taustoja,
niin löysin paljon kaikenlaista: kaksi laajaa komission ehdotusta aiheesta,
molemmille vuosille omat, sekä Euroopan tuomioistuimen antamia päätöksiä, jotka
liittyvät asiaan. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Erityisesti minua kiinnostaa tässä nyt Suomen hallituksen
arvomaailma ja Suomelle aiheutuvat lisäkustannukset. E-kirjeen mukaan vuodelle
2011 ehdotettu 0,9 % korotus lisäisi maksusitoumuksia EU:n talousarvion
hallintomenojen otsakkeessa 129 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 51,6 miljoonaa
euroa kehyskaudelle vuodesta 2014 eteenpäin. Lisäksi vuodelle 2012 ehdotettu
0,9 % korotus lisäisi maksusitoumuksia 132,9 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja
53,2 miljoonaa euroa kehyskaudelle vuodesta 2015 eteenpäin. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Komission selvityksen mukaan taloudelliset vaikutukset
kuitenkin pysyisivät monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Onko
rahoituskehyksiin jätetty siis paljonkin ns. liikkumavaraa tällaisten
taannehtivien korotusten tai muiden samankaltaisten kulujen kattamiseen vai
onko tästä tulossa Suomellekin lisälasku? Yllätyksiä on tullut ennenkin…<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Joka tapauksessa epäluottamus EU:n toiminnan läpinäkyvyyteen
kasvaa tällaisten ehdotusten myötä entisestään ja siksi haluan tätä asiaa
hallitukselta kysyä. Olen sitä jo pariin otteeseen eduskunnassa yrittänytkin, EU-selontekokeskustelussa
ja Suuren valiokunnan kokouksessa, mutta vastausta en ole saanut. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Haluan vastauksen siihen, onko hallitus ylipäätään perehtynyt
näihin ehdotuksiin, jotka jälleen kerran asettavat EU:n omat toimielimet ja
henkilöstön jäsenmaiden kansalaisten kanssa eriarvoiseen asemaan korottamalla
virkamiesten palkkoja ja eläkkeitä takautuvasti samaan aikaan kun
jäsenvaltioilta vaaditaan ankaria talouden kiristystoimia? On selvää, että
vaikka ostovoima jäsenvaltiossa jatkuvasti heikkenee, ei kansalaisten palkkoja
ja eläkkeitä voida samaan tapaan takautuvasti korottaa… Miten hallitus
perustelee suomalaisille tämän komission tekemän tarkistusehdotuksen?<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Jälleen kerran tuntuu siltä, että hallituksen linja on kyllä
EU:lle ja ei suomalaisille.<o:p></o:p></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-42326980585045199032014-02-12T10:13:00.001+02:002014-02-12T10:13:28.398+02:00HALLITUKSEN FANTASTINEN JÄÄFESTIVAALI
Viime viikolla eduskunnassa pidettiin tämän vaalikauden
viimeiset valtiopäivien avajaiset. Nämä viimeiset kolme vuotta ovat olleet <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>itselleni nöyrää aikaa. Paljon uusia ja
vaikeita asioita. Liian vähän tunteja vuorokaudessa. Ja jatkuvaa
riittämättömyyden tunnetta. <o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Suomen valtion taloudellisesta tilasta ja sen
korjausliikkeistä on keskustelu paljon. Onko eri alojen asiantuntijoilla jo
liikaa päätösvaltaa ja tekeekö hallitus päätöksensä nojautuen heidän ohjeisiinsa?
Monet päätökset tehdään erilaisten ennusteiden ja laskelmien mukaan. Kukaan ei
vain voi etukäteen tietää, ovatko laskelmien eri muuttujat oikeita. Vasta
jälkeenpäin voidaan todeta mentiinkö päin mäntyä vai pysyttiinkö polulla. Nyt
näyttää siltä, että lastuja lentelee. Kunta- ja soteuudistus saa vastustusta
niin kuntapäättäjiltä, kuntalaisilta kuin asiantuntijoiltakin. Ja hallituksen
rivit rakoilevat. Hallitusyhteistyö ei olekaan niin fantastista, kuin on
annettu ymmärtää.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Suomen johtava perustuslain ja Eurooppa-oikeuden
asiantuntija, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori totesi tammikuun lopulla
eurokriisiä puivassa seminaarissa, että EU:sta tuleva lainsäädäntö,
varsinkin nyt kriisiaikana, on niin haastavaa lakitekstiä, että se on
oikeusoppineellekin hankala ymmärtää – saati sitten tavalliselle kansalaiselle
tai kansanedustajalle, jonka tulisi asioista pystyä tekemään päätöksiä. Hän oli
oikeassa. Olemme usein kuulleet, kuinka ministerit ovat Brysselin yön pimeinä
tunteina neuvotelleet tuloksen, jota kukaan ei ole oikein osannut
selittää. On menty asiantuntijoiden viitoittamaa tietä. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Kreikan velkakriisiä on yritetty hoitaa jo vuosia.
Kreikka on saanut 240 miljardin euron edestä tukipaketteja. Sen velkojen
takaisinmaksuaikaa on jo pidennetty 30 vuoteen ja velkojen korot on jo laskettu
lähes nollaan. Nyt näköpiirissä välkkyy kolmas tukipaketti, jonka
suuruusluokkaa vasta arvuutellaan – ehkä 10-20 miljardia euroa? Myös
laina-aikaa pidennetään ehkä 50 vuoteen. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Jos joku vielä uskoo Kreikan kykenevän joskus lyhentämään
lainojaan, niin hän on uskossaan vahva. Kreikka toimii kesään saakka EU:n
neuvoston puheenjohtajana, eikä puheenjohtajamaata ehkä kehdata kovistella.
Syytä olisi. Mielenkiinnolla odotan, mikä kepulikonsti Kreikan pelastamisessa
kevään aikana EU:n taholta keksitään. Varmaa on, että Suomen hallitus menee
jälleen kerran vipuun - ja rahapussin suu aukeaa. Niinhän se on auennut joka
kerta, kun Euroopasta on apua huudettu.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
EU on tunnettu siitä, että yllätyksiä tulee, varsinkin
rahanmenon osalta. Tämän vuoden ja erityisesti koko rahoituskehyskauden aikana
Suomenkin maksuosuus saattaa jälleen kasvaa, vaikka EU:n budjettikehyksistä
päästiin pitkällisen väännön jälkeen lopulta sopuun viime vuoden puolella.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Saimme nimittäin viime viikolla eduskuntaan komission
ehdotuksen, jossa EU:n virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoja ja
eläkkeitä halutaan tarkistaa taannehtivasti ylöspäin alkaen vuosilta 2011
ja 2012. Komissio perusteli tarkistusta ostovoiman muutoksilla sekä
sosiaalisella tilanteella. Sekä sillä, että palkkoja ja eläkkeitä päätettiin
budjettineuvotteluissa jäädyttää vuosille 2013 ja 2014. Jos tämä ei ole
kepulipeliä, niin mikäs sitten? Ministeri Virkkusen allekirjoittaman Suomen
kannan mukaan Suomi voi tukea tarkistusesityksiä 0,9 % vuosille 2011 ja 2012.
Tuo 0,9 % nostaa kuitenkin jäsenmaiden maksusitoumuksia sadoilla miljoonilla
euroilla tulevina vuosina. Kysyn vaan, miten ihmeessä Suomen hallitus voi tukea
EU:n virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden nostamista ja samaan aikaan leikata
suomalaisten palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa? <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Hallituksen jäätävä kotimaan linja ei ole kolmessa vuodessa
siis juurikaan muuttunut: suomalaiset pienituloiset, jotka kärvistelevät
toimeentulon rajamailla, unohdetaan. Heille ei ole luvassa taannehtivia eikä
tulevia korotuksia. Päinvastoin. Todennäköisesti saamme kevään mittaan kuulla,
että sosiaalietuuksien indeksikorotuksia jäädytetään. Hallituksen kanta on
jälleen kerran: Kyllä Euroopalle ja Ei suomalaisille!</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<em>Kolumni julkaistu Itä-Häme lehdessä tiistaina 11.2.2014.</em></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-12433027585217356972014-02-07T15:33:00.001+02:002014-02-12T10:15:39.431+02:00Hajutonta ja mautonta
Keskiviikkona käytiin valtiopäivien avajaiskeskustelut.
Puolet keskustelusta oli varattu EU-aiheisiin ja olin valmistautunut haastamaan
ministereitä hieman EU:n taloudenpidosta sekä laajentumissuunnitelmista.
Debattipuheenvuoroa ei kunnioitetulta puhemies Heinäluomalta tullut. Kuten ei
tullut puheenvuoroa torstain kyselytunnillakaan. Taaskaan. <o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Perjantaina suuri valiokunta hyväksyi
kokouksessaan70-sivuisen mietinnön tuosta hallituksen EU-selonteosta. Syksyn
aikana valiokunta kuuli kymmeniä asiantuntijoita, vastaanotti lukuisia
kirjallisia lausuntoja ja tämän vuoden alussa järjesti myös kansalaisille
verkkokeskustelumahdollisuuden Suomen EU-politiikkaan liittyen. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Perussuomalaisten ahkera ja rakentavan kriittinen
EU-politiikka on tuonut kotimaassakin jo tulosta ja paineen alla hallitus on
joutunut muuttamaan myös omaa EU-linjaansa. Mutta koska hallituksessa on kuusi
toistaan erilaisempaa puoluetta, ei selkeää linjaa ole havaittavissa.
Hallituksen Eu-selonteko oli varsin hajuton ja mauton. Hallituksen selonteko
ruotii enemmänkin mennyttä aikaa ja viljelee itsestäänselvyyksiä, kuin suuntaa
katsettaan konkreettisesti ja analysoiden tulevaisuuteen. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Vastausta ei tullut mm. siihen mitkä ovat Suomen hallituksen
tavoitteet integraation syventämisessä. Missä menee raja? Hyväksyykö Suomi
yhteisen velan, yhteisen budjetin sekä EU:n laajan kontrollin työmarkkinoihin,
eläkepolitiikkaan ja sosiaaliturvaan? Entä onko Suomi valmis tarvittaessa
osallistumaan uusiin tukipaketteihin? Selonteko ei vastaa tämänkaltaisiin
kysymyksiin lainkaan. <o:p></o:p></div>
<br />
Jätimme EU-selontekomietintöön napakan vastalauseen, jossa
tuomme omia linjauksiamme esille.<o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Keskustelu jatkuu ensi viikon keskiviikkona
täysistuntosalissa, jossa EU-selonteko on käsittelyssä. <o:p></o:p></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-3719897544754741442014-02-04T17:27:00.000+02:002014-02-12T10:14:53.856+02:00Tämän eduskuntakauden viimeiset valtiopäivät avattu!<span class="userContent">Tämän eduskuntakauden viimeiset valtiopäivät avattu.</span><br />
<span class="userContent"><br />
<div class="text_exposed_root text_exposed">
Kunnioitettu puhemies Heinäluoma puhui hienosti muistuttaen mm. siitä, miten Suomi hoiti velkansa ja velvoitteensa niin I kuin II maailmansodankin jälkeen. Ja selvisi omian avuin myös 90-luvun lamasta. Väistämättä tuli mieleen, että nyt ku<span class="text_exposed_hide">...</span><span class="text_exposed_show">n pitäisi jälleen keskittyä oman maan talouden hoitamiseen, niin focus onkin ihan muualla! Nyt meitä vaaditaan osoittamaan myös taloudellista solidaarisuutta koko Euroopalle. Presidentti Niinistö puolestaan pohti sitä, että kun tänä päivänä joudutaan tinkimään, on niukempikin hyvinvointi pystyttävä jakamaan oikeudenmukaisesti. Sepäs se, kun se hyvinvointi on jo monella enemmän kuin niukkaa... </span></div>
<div class="text_exposed_root text_exposed">
<span class="text_exposed_show">Presidentti puhui myös puolustusyhteistyöstä pohjoismaiden välillä. Olisin toivonut vielä tarkemmin kannanottoa siihen, miten Suomessa koko maan puolustuksen hoito taataan seuraavan eduskunnan toimesta. Vai hoidetaanko vai osa? Jos niin mitä jätetään hoitamatta...? Siinäpä seuraavan eduskuntakauden leipojille valmiiksi pettutaikina odottamassa.</span></div>
<div class="text_exposed_root text_exposed">
<span class="text_exposed_show"></span> </div>
<div class="text_exposed_root text_exposed">
<span class="text_exposed_show">Tänään tiistaina oli vielä "väliaika": kahvia ja pullaa. </span></div>
<div class="text_exposed_root text_exposed">
<span class="text_exposed_show">Huomenna keskiviikkona alkaa jälleen "normi"työt. Ensin suuren valiokunna kokous, jonka papereita pöydällä odottaakin jo reipas 10 sentin korkuinen nippu mm. E- ja U-kirjeitä.( E-kirjeellä eli valtioneuvoston selvityksellä ministeriö antaa eduskunnalle selvityksiä valmisteilla olevista EU-asioista, jotka ovat muita kuin lainsäädäntö- ja budjettiasioita tai kansainvälisiä sopimuksia.U-asioita ovat sellaiset EU-asiat, jotka sisältönsä puolesta kuuluvat eduskunnan toimivaltaan.)</span></div>
<span class="text_exposed_show"></span><br />
<span class="text_exposed_show">Esimerkkinä vaikkapa erään e-kirjeen asiaotsikko:<br /> "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2187/2005, (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 2347/2002 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1434/98 kumoamisesta purkamisvelvoitteen huomioon ottamiseksi" <br /> Jos ei heti auennut, niin heti neljänneltä sivulta ilmenee, että asia liittyy "uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan keskeisistä tavoittoitteista on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain kaikissa Euroopan unionin kalastuksessa ottamalla käyttöön saaliiden purkamista koskeva velvoite".... </span><br />
<span class="text_exposed_show">Notta myönnän, että kyllä tää näiden papereiden lukeminen (lue: ymmärtäminen) työstä käy. Eikä aina laulata.</span><br />
<div class="text_exposed_root text_exposed">
<br /></div>
</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSOGQ11mjiWxrb2DI02hF7HMf8relsTVWp2hrdCzx2B6xDv9bE3v1TqhmOndQdShPk37knGdvNSlfcipx1JP8e_Ke1iR5UucwKGULGZaAx_vRuVpzxO6vUBtodpKFxqC7E6YV5OgxGMA/s1600/vp+avajaisetI.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSOGQ11mjiWxrb2DI02hF7HMf8relsTVWp2hrdCzx2B6xDv9bE3v1TqhmOndQdShPk37knGdvNSlfcipx1JP8e_Ke1iR5UucwKGULGZaAx_vRuVpzxO6vUBtodpKFxqC7E6YV5OgxGMA/s1600/vp+avajaisetI.jpg" height="400" width="196" /></a></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-59302176288604592142014-01-23T15:40:00.000+02:002014-01-23T15:40:28.472+02:00Ota kantaa EU-selontekoonNyt on mahdollisuus ottaa osaa EU-keskusteluun! Eduskunnan suuri valiokunta on avannut kaikelle kansalle avoimen keskustelun, jonka kautta voit nyt ottaa osaa hallituksen EU-selonteon käsittelyyn. Keskustelu ei niin sanotusti ole lähtenyt ihan vielä lentoon, mutta vielä ehtii. Tässä alkupohdinnaksi omia avauksiani keskusteluihin. <a href="https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Suomi_EUssa_2014_ja_eteenpain__Finland_i_EU_2014_och_framover" target="_blank">OTA KANTAA!</a><br />
<strong></strong><br />
<strong>EU - rauhan tyyssija?</strong><br />
<span> </span><br />
<div class="msgBody">
Rauha, sen välittäminen ja tavoittelu ovat alusta asti olleet Euroopan unionin toiminnan tavoitteita. EU on kiistatta ollut yksi tekijä rauhan vakiinnuttamisessa Eurooppaan. <br /><br /> Viime vuosikymmeninä päähuomio on kuitenkin keskittynyt muihin asioihin. Talouskriisi onkin nostattanut voimakkaita tunteita ja kansalaiset ovat nousseet barrikadeille erityisesti Etelä-Euroopan maissa. Ihmiset ovat tyytymättömiä tehtyihin talousratkaisuihin. Niillä on vuosien vaikutukset ihmisten tulevaisuuteen.. Joidenkin kansalaisten kohdalla ne ovat muuttaneet elämän suunnan lähes pysyvästi. Yhteiskunnallisen rauhan maaperä on tärähtänyt perusteellisesti. <br /><br /> Perinteisen sodan uhka on EU:n alueella tänä päivänä pieni, mutta muunlaisia turvallisuusuhkia ilmenee useita: kansainvälinen terrorismi, kyberhyökkäykset, ilmastonmuutos ja erilaiset luonnonkatastrofit. Näihin jokaisen jäsenmaan tulee varautua sekä yksin että yhdessä.<br /><br />EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen aihe. Puhetta riittää, mutta konkreettisia ehdotuksia on vähän. EU:sta ei ole tarpeen tehdä sotilas- tai puolustusliittoa, mutta yhteistyötä voidaan kehittää. Esimerkiksi puolustusteollisuuden kilpailua voitaisiin tehostaa, kunhan siihen sitoutuvat ensin suuret jäsenmaat. Suomen näkökulmasta meidän on taloudellisesti järjetöntä kilpailuttaa materiaalihankintojamme, jos Saksa ja Ranska suosivat ensisijaisesti kumpikin härskisti oman maansa teollisuutta.<br /><br />Sen sijaan EU:n taisteluosastot ovat Suomelle ongelmalliset. Palkka-armeijaan luottavien maiden on suhteellisen joustavaa osallistua taisteluosastojen kokoamiseen. Palkka-armeija -ratkaisu ei ole reaalinen ratkaisu Suomessa. Tosin Suomen puolustusvoimat kamppailee taloudellisten haasteiden parissa,. Budjetti pienee koko ajan kiihtyvällä vauhdilla vaikeuttaen käytännön toimintaa. Seuraavan eduskunnan onkin pakko lisätä puolustusvoimien määrärahoja, mikäli puolustus halutaan säilyttää uskottavana ja tehokkaana niin materiaalin kuin henkilöstönkin osalta. <br /><br />Suomen on syytä seurata tarkasti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymistä. Samalla meidän täytyy kuitenkin pitää huolta omista puolustusratkaisuistamme ja puolustuksemme uskottavuudesta. Sotilaallinen liittoutumattomuus, yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen ovat Suomen erittäin tärkeitä</div>
<div class="msgBody">
</div>
<div class="msgBody">
<strong>Eu-lainsäädännön tulkinta - helppoa kuin heinänteko?</strong> <div class="msgBody">
</div>
<div class="msgBody">
Eurokriisiin päädyttiin pitkälti sen vuoksi, ettei talousongelmiin uskallettu ajoissa puuttua. Euroopan unionin toimielimiä vaivasi poliittinen vastuuttomuus ja niinpä niissä laitettiin vain aurinkolasit silmille. Teeskenneltiin, ettei ongelmia ole, koska niitä ei näe. Kun talousongelmat lopulta räjähtivät silmille, niiden hoidossa tehtiin virheitä. Virheitä ei kuitenkaan myönnetty ja niinpä sääntöjä kierrettiin ja uutta sääntelyä rakennettiin entisen päälle ja tahti sen kun kiihtyy. Hallitseeko tätä kaoottista kokonaisuutta enää kukaan? Ainakaan kukaan ei kehtaa myöntää, ettei sitä ymmärtäisi. Komissaarit antavat toinen toisistaan uskomattomampia selityksiä: heidän kun ei tarvitse lunastaa uskottavuuttaan eurooppalaisilta äänestäjiltä.<br /><br />EU-lainsäädäntö kaiken kaikkiaan on vaikeasti hahmotettavaa. Uskoisin, että esimerkiksi arkipäivässä harva yrittäjä pystyy määrittelemään, mitkä kaikki direktiivit toimintaa ohjaavat tällä hetkellä ja mikä tulee kohta muuttumaan. Erityisesti pk-yrittäjien arkea tulisi asetusten ja direktiivien osalta helpottaa, eikä entisestään rasittaa lisääntyvällä säätelyllä. Muistelen kuulleeni, että mikroyrittäjiä (= palveluksessa vähemmän kuin 10 työntekijää) olisi jopa 92 %. Vain työllisyyttä lisäävillä toimilla saamme niin Suomen kuin Euroopankin taloustilanteen paranemaan.<br /><br />Tähän liittyen työlainsäädännölliisiä puolia työntekijän kannalta ei silti saa unohtaa. Erityisen hyvänä pidän sitä, että EU:ssa tuntuisi olevan yhteinen tahtotila harmaan talouden kuriin laittamiseen. </div>
<div class="msgBody">
</div>
<div class="msgBody">
<strong>Oletko kyllästynyt nyökyttelyyn - etsitkö uusia ratkaisuja?</strong></div>
<div class="msgBody">
</div>
<div class="msgBody">
Nykyisen Euroopan unionin painavimpia ongelmia on demokratiavaje. Kansalaisten on hyvin vaikea tai lähestulkoon mahdoton vaikuttaa EU:n päätöksentekoon ja saada ääntään kuuluville. Päätöksenteko ei ole läpinäkyvää eikä vakuuta kansalaisia jäsenmaissa. EU-lainsäädännön kannalta keskeisistä instansseista jäsenmaiden kansalaiset valitsevat vaaleilla vain EU-parlamentin kokoonpanon, jolla ei ole mahdollisuutta tehdä lainsäädäntöaloitteita. Komissio, Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto tuntuvat puolestaan käyvän keskenään henkistä taistelua kulisseissa siitä, missä sanotaan se päätöksenteon viimeinen sana. <br /><br />Säännösten keventämiseen tähtäävä ns. REFIT-ohjelma on hyvä ensiaskel, mutta kyseistä linjaa on ajettava nykyistä selvästi voimallisemmin. Asioita tulee tehdä EU-tasolla vain silloin kun se on aivan välttämätöntä, ja kansallisella tasolla aina kun se on mahdollista. Turhaa byrokratiaa ja sääntelyä on purettava ja päätäntävaltaa siirrettävä Brysselistä takaisin kansallisille parlamenteille. Lisäksi komission aloitteita ja esityksiä pitää analysoida entistä tarkemmin ja syvällisemmin; miten ja erityisesti sitä kenen näkövinkkelistä uusi sääntely toisi lisäarvoa voimassaolevaan sääntelyyn?<br /><br />Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan edustus Euroopan Unionissa on eri puolueryhmissä ja koko parlamentissa niin pieni, että maallemme haitallisten päätösten tekeminen onnistuu valitettavan usein. Lainsäädäntöhankkeissa onkin katsottava asioita ensin suomalaisin silmin ja vasta sen jälkeen eurooppalaiselta kannalta. Direktiivin syntyprosessi voi kestää vuosia ja sinä aikana jokaisen suomalaisen toimijan - eri instansseissa - on oltava hereillä! Suomalaisten on syytä katsoa peiliin esim. rikkidirektiivin kohdalla. Suomalaiset nukkuivat rikkidirektiivin valmisteluaikana liian monessa paikassa. Niistä uinahduksista tuli kallista painajaisunta suomalaiselle teollisuudelle. Jatkossa näin ei saa käydä, vaan keskustelua on käytävä tiiviimmin Suomen europarlamentaarikoiden, eduskunnan ja valtioneuvoston kuin myös muiden instanssien välillä.<br /><br />Brysselistä päin olen kuullut huomautuksia suomalaisten mitättömästä vaikutusvallasta. Ja ovatpa Brysselissä olevat suomalaiset päätöksentekijätkin vihjailleet, että nyökytys-liikkeellä pääsisi parempiin neuvottelutuloksiin. Näin meistä ehkä pidettäisiin enemmän…?! Liian tiukoilla kannoilla varustettuina suomalaisista kun tulee kuulemma epäkiinnostavia neuvottelukumppaneiden silmissä. On syytä kysyä: ” kuka vie Brysselissä ja ketä, sekä sitä kenen kannalta neuvottelutulokset ovat parempia ”joojoo-mut ” –asenteella”?<br /><br />Suomen hallituksen EU-selonteko oli sekin kokonaisuutena pettymys. Useat asiantuntijat arvostelivat sitä lausunnoissaan latteaksi. Siitä puuttui todellinen halu muutokseen. Osaltaan puutteista kertoo myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön kritiikki vuodenvaihteessa. Niinistö kaipasi uudenvuodenpuheessaan rehellistä keskustelua Suomen tavoitteista ja päämääristä Euroopan unionissa. Juuri ne jäivät selonteosta puuttumaan. Hallituksen paperissa annetaan ymmärtää, että tarvittaessa Suomelle käy mikä tahansa. Olen samaa mieltä Niinistön kanssa myös siitä, että ”kevään EU-vaalit eivät suinkaan ole pelkkää Eurooppa-politiikkaa. Niissä tehdään Suomen tulevaisuutta."</div>
</div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-71543824382151680292014-01-10T14:33:00.001+02:002014-01-10T14:33:28.000+02:00Edustajien toimet jälleen listattuVuosittain iltapäivälehdet listaavat kansanedustajien
valtiopäivätoimia, pidettyjä puheenvuoroja ja ajettuja taksikilometrejä.
Iltalehden valtiopäivätoimien listalla olin tänä vuonna kymmenentenä 94
valtiopäivätoimella. Näihin listattuihin valtiopäivätoimiin kuuluu muun muassa
kirjalliset kysymykset, lakialoitteet ja talousarvioaloitteet. Lehtien
palstoilla näitä on jonkun verran kritisoitu toteamalla, että eivät ne
kuitenkaan johda mihinkään tai ovat liikaa aikaa vieviä ja turhia. <o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Itse koen, että valtiopäivätoimien tekeminen on yksi osa
kansanedustajan työtäni. Useimmat kirjallisten kysymysten aiheet nousevat
huolestuneista yhteydenotoista tai löytämästäni merkittävästä epäkohdasta.
Kysymyksen tekeminen vaatii myös tiedonhakua, joten prosessissa oppii usein
uusia asioita myös jo tekovaiheessa. Kansanedustajalle kirjallinen kysymys on
myös tapa saada lisätietoa asiasta, joka mahdollisesti ministeriössä on
meneillään. Ennen kaikkea mielestäni on tärkeää nostaa esille erilaisia asioita
ja ihmisten huolenaiheita. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Läpi syksyn minua on mietityttänyt tulkkikustannukset ja
niiden kasvava määrä valtionhallinnossa. Mielenkiintoni nousi entisestään, kun
en onnistunut kyselyistä huolimatta saamaan ministeriöistä lukuja eri
hallinnonalojen tulkkikustannuksista. Esimerkiksi poliisissa tiedän niiden
olevan miljoonien luokkaa. Tein aiheesta jo ennen joulua yhden kirjallisen
kysymyksen, johon sain vastaukseksi valtiovarainministeriltä: <em>”Euromääräisiä
tulkkauskustannuksia ei ole ministeriöittäin mahdollista antaa, sillä ne
katetaan ministeriöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa
toimintamenomäärärahoista.”<o:p></o:p></em></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Vastaus poikikin uuden kysymyksen, jonka jätin tällä
viikolla. Edelleen peräänkuulutan sitä, että onko hallituksen mielestä todellakin
tarpeetonta selvittää ja eritellä näin isoja ja koko ajan kasvavia kustannuseriä?
Mikäli kustannuksia voitaisiin tarkemmin määritellä ja hallinnoida,
pystyttäisiin niistä mahdollisesti hakemaan myös säästöjä. Tuntuu edelleen
kummalliselta ettei minkäänlaisia lukuja pystytä antamaan.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Jätin tällä viikolla myös toisen kysymyksen, joka koski
yhdistelmälupadirektiiviä ja suomalaisten suuryritysten toimintaa.
Alkuviikollahan uutisoitiin Finnwatchin tutkimuksesta, josta selvisi, että liikevaihdoltaan
20 suurimmalla suomalaisyrityksellä olisi jopa yli 200 tytäryhtiötä veroparatiiseissa
ja kaikilla suomalaisyrityksillä yhteensä yli 400. Verosuunnittelu on laillista
toimintaa, mutta verohallinto on arvioinut, että suuryritysten harjoittamana
tällainen verosuunnittelu vie Suomessa vuosittain noin 320 miljoonan
euron verotulot. Tuntuu hieman kierolta toiminnalta.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tämän myötä mietin myös, että yritykset saattavat houkutella
työntekijöitä Suomeen uuden juuri voimaan tulleen yhdistelmälupadirektiivin
mahdollistamien sosiaalietuuksien myötä. Sehän tarjoaa nykyään yhdenvertaisen
oikeuden Suomen sosiaaliturvaan kaikille ulkomaalaisille työntekijöille. Syksyllä
eduskunnassa direktiivin toimeenpanoa käsitellyssä hallituksen esityksessä
todettiin, että myös varsin vähäinen ja lyhytaikainen työskentely voi avata
pääsyn sosiaaliturvaan, mikä saattaa pitkällä aikavälillä lisätä sellaisten
maahantulijoiden määrää, joiden tavoitteena on hyötyä Suomen korkeatasoisista
sosiaalietuuksista ja -palveluista. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Sosiaaliturvan väärinkäytöksiä pyritään hallituksen mukaan
estämään tarkalla poikkihallinnollisella seurannalla. Kysymyksessäni
tiedustelin, onko seurannassa otettu huomioon, että yksilöiden lisäksi myös
suomalaiset suuryritykset voivat hyväksikäyttää yhdistelmälupadirektiivin
avaamia mahdollisuuksia omassa työllistämispolitiikassaan? Tekevätkö yritykset esimerkiksi
määräaikaisia työsopimuksia tai kytkevät ulkomaalaisia työntekijöitä
pätkätöihin, joita jatketaan sopivin tauoin? Ja näiden taukojen aikana
työntekijät ovat työttöminä työnhakijoina suomalaisen sosiaaliturvan piirissä.
Samaan aikaan aggressiivisen verosuunnittelun kautta yritys ei välttämättä edes
maksa kaikkia verojansa Suomeen… <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Eduskunnan istuntotauko jatkuu vielä helmikuun alkuun asti.
Suuri valiokunta kuitenkin kokoontuu myös tammikuun aikana – EU:ssa kun ei
tammikuussa taukoilla. </div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-58905026582739891192014-01-04T19:32:00.000+02:002014-01-04T19:32:47.223+02:00Ministeri Virkkunen ohjaamassa vuosisadan kalleinta farssia?
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;">Suomen kuvalehden
nettiversion 4.1.2013 mukaan hallituksen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lakiluonnos
kehyskuntien pakkoliitoksista on valmis ja odottaa nyt hallituksen
hyväksymistä. </span></i><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;"><o:p> </o:p></span></i><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;">Kuntia tultaisiin
uutisen mukaan pakkoliittämään yhteen. Niiden joukossa myös Lahden seutu ja
Hollola. Hallitus on useammalla suulla aikaisemmin luvannut, ettei
pakkoliitoksia tehdä. Jos kuitenkin toimitaan toisin, on kansaa ja
kuntapäättäjiä sumutettu oikein huolella. </span></i><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;"><o:p> </o:p></span></i></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;">Kuntauudistukseen
liittyviin kuntajakoselvityksiin palaa niin euroja kuin tehokasta työaikaakin
todella runsaasti. Kuntien hallitukset, valtuustot ja niiden puheenjohtajistot
sekä erilaiset työryhmät kokoontuvat useita kertoja ja kuntien henkilöstö venyy
sekin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>muiden töidensä ohessa. Ja
kansallekin järjestetään sirkushuveja, joita kansanvaltaisiksi
kuulemistilaisuuksiksi nimitetään. </span></i><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;"><o:p> </o:p></span></i></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;">Ministeri Virkkunen on
ohjaamassa vuosisadan kalleinta teatterifarssia nimeltä ”Demokraattinen
kuntauudistus”. Farssi määritellään komediaksi,
jonka viihdyttävyys perustuu väärinkäsityksiin, salaisuuksiin ja absurdeihin
tilanteisiin. </span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;">Väärinkäsityksiä ja salaisuuksia tässä uudistuksessa on riittänyt. Erityisesti kuntapäättäjien kuulemistilaisuudet ovat olleet lähes absurdeja eli epäsointuisia ja järjettömiä, sillä niissä on toki saanut esittää toiveita ja asioita, mutta ei niitä ole huomioonotettu! </span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;"></span></i> </div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;">Farssit päättyvät yleensä onnellisesti yleisön kepeään nauruun. </span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt;">Tässä tapauksessa saattaapi käydä niin, että yleisö ei naura, eikä taputa ohjaajaa uudestaan lavalle.</span></i></div>
<br />
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-79360052249194496092013-12-18T17:50:00.003+02:002013-12-18T17:50:20.691+02:00Suomalaisten etujen puolesta
<span style="font-size: 12pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tänään eduskunnassa EU-asioita käsittelevässä suuressa
valiokunnassa käsiteltiin jälleen Pankkiunioniin liittyen pankkien suoraa
pääomittamista EVM:n kautta. Pääministeri Katainen kävi hakemassa itselleen
neuvottelumandaatin Eurooppa-neuvoston kokousta varten.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 12pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Perussuomalaisten ehdoton kanta kokouksessa oli, että
Suomen ei pidä hyväksyä pankkien suoraa pääomittamista EVM:n kautta, koska se
on sopimuksen vastaista. Ja mikäli EVM-sopimukseen tehtäisiin muutoksia, asia
olisi ehdottomasti tuotava eduskunnan suureen saliin päätettäväksi! Kansallisvaltioiden
on itse vastattava omien pankkisektoreidensa mahdollisesta pääomittamisesta,
sillä myös valvonta on ollut kansallisvaltioiden vastuulla silloin kun kriisiin
johtaneet virheet on tehty. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 12pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Teimme valiokunnassa lausumaehdotuksen, mutta hävisimme
äänestyksen äänin 21-4. Jälleen kerran. Noh, taistelu suomalaisten etujen
puolesta jatkuu!<o:p></o:p></span></span></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-15294927482437154162013-12-13T15:12:00.000+02:002013-12-13T15:12:22.377+02:00Takaisin eduskunnan hektisessä rytmissä
Maanpuolustuskurssilla mentiin minuuttiaikataululla ja
kaikki tapahtui aina suunnitelman mukaisesti. Eduskunnassa on toista kun
asioiden käsittelyaikoja ja puhujien määrää on istunnoissa vaikea ennustaa.
Varsinkin eduskunnan joulukuun viikkorytmi on sanalla sanoen hektinen ja kollegoista
huomaa, että moni odottelee jo pientä hengähdystaukoa. <o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Keskiviikkona täysistunnossa käsiteltiin hallituksen
rakennepoliittista ohjelmaa. Hallitus antoi asiasta tiedonannon sen jälkeen kun
me Perussuomalaiset olimme ilmoittaneet tekevämme aiheesta välikysymyksen.
Onneksi tiedonanto tuli, joten välikysymystä ei tarvinnut tehdä. Tärkeintä oli,
että asia saatiin saliin käsiteltäväksi ja kaiken kansan kuultavaksi. Debatissa
pääsin ottamaan esille rakennepoliittisen ohjelman aikeet vanhusten
laitospaikkojen karsimiseen. Tällä keinoin aiotaan hakea 300 miljoonan euron
säästöt. Ministeri Urpilainen oli Helsingin Sanomien mukaan STTK:n edustajiston
kokouksessa peräänkuuluttanut joulukuun alussa asennemuutosta
vanhustenhuoltoon. Olisinkin halunnut häneltä kysyä, kenen asenteita pitäisi
muuttaa, vanhusten, päättäjien vai omaishoitajien? Kysymykseni aikaan ministeri
oli kuitenkin jo poistunut keskustelusta.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #333333; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-font-weight: bold;">Nostin esille sen, että vanhusten
laitospaikkojen karsiminen tulevaisuudessa vaatii onnistuakseen korvaavien
hoitomuotojen perinpohjaista kehittämistä, ja kattavien palvelujen
toteuttaminen vaatii sekin rahaa. Kenenköhän pussista tuo raha löytyy? Kotihoidon
tarve tulee lisääntymään, ja vanhukset joutuvat ostamaan yksityiseltä
sektorilta erilaisia palveluita voidakseen asua kotona. Palveluasumistakin on
aivan liian vähän tarjolla, mutta se on selvää, että joku tämän muutoksen kulut
kuitenkin maksaa. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #333333; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-font-weight: bold;">Ja toinen tärkeä asia, jonka halusin
nostaa jälleen esille, on omaishoitajat ja heidän asemansa tässä kuviossa.</span>
Minä ja useat muut edustajat saamme paljon huolestunutta postia
omaishoitajilta. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #333333; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-font-weight: bold;">Omaishoidon määrä tulee väistämättä
lisääntymään, kun laitospaikkoja vähennetään. Suomalaiset ovat erittäin
sitoutuneita auttamaan läheisiään. Vaikka omaishoitajille ilmoitetaan, että
omaishoitajien palkkioihin budjetoidut rahat ovat loppu, jatkavat omaiset
läheisen hoitamista, ja tämä tiedetään kunnissa, ja joissakin kunnissa tätä
käytetään törkeästi hyväksi. Omaishoitajien kunnasta riippuvainen eriarvoinen
asema olisi jo aika korjata.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #333333; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-font-weight: bold;">Perussuomalaiset siirtäisivät
omaishoidon tuen Kelan maksettavaksi, jotta omaishoitajat olisivat
tasa-arvoisessa asemassa. Omaishoitajille ei myöskään tuputeta säännöllisiä
terveystarkastuksia, kuntoutusta tai lomapäiviä. Lomalle pääsee vain noin 30
prosenttia. Tämän jälkeen paukahtaakin vuoden karenssi. Loma- ja kuntoutusjaksoja
tulisikin lisätä, samoin kuin tulisi olla oikeus siihen, ettei loma-ajalta
menettäisi omaishoidon tukea. Omaishoitajat jäävät hallituksen
rakenneuudistuksessa tylysti vaille huomiota, vaikka omaishoito on nimenomaan
niin valtiolle kuin kunnillekin se kustannustehokkain hoitomuoto.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #333333; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-font-weight: bold;">Myös Suomen EU-politiikka vaatisi
hieman rakennemuutosta. Eurooppa-politiikan päätavoitteena tulisi olla kaikissa
tilanteissa kansallisen edun puolustaminen. EU-komissio sai nyt ensimmäistä
kertaa oikeuden kommentoida jäsenvaltioiden ensi vuoden budjetteja. EU-komissio
arvioi myös Suomen talouspolitiikkaa ja antoi toimenpidesuosituksia.
Merkittävää on, että komissio totesi, että Suomen velka-aste ei ensi vuonna
ylittäisi 60 prosentin rajaa, ellei Suomi olisi osallistunut muiden euroalueiden
maiden rahoitusapuun…<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #333333; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-font-weight: bold;">Esitimme keskustelussa
epäluottamuslausetta hallitukselle ja tästä vielä perjantaina äänestettiin.
Hallituspuolueet voittivat äänestyksen odotetusti äänin 102–70.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #333333; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-font-weight: bold;">Ensi viikolla vuorossa onkin koko
viikon mittainen budjettikäsittely, jonka päätteeksi hyväksytään (tai hylätään)
hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi. Tämän jälkeen eduskunta jää yli
kuukauden mittaiselle istuntotauolle, joten joulun pyhien jälkeen alkaakin taas
merkittävä työ omassa maakunnassa ja ainakin omalla kohdallani valmistautuminen
kevään suureen ja tärkeään koitokseen eli eurovaaleihin.<o:p></o:p></span></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-86155908091928829532013-11-29T14:24:00.000+02:002013-11-29T14:24:18.392+02:00Kirjallisia kysymyksiä kurssin ohessa
Tällä viikolla jätin kaksi kirjallista kysymystä jälleen
hallitukselle vastattavaksi. <u5:p></u5:p><o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
On selkeästi havaittavissa, että Suomi koetaan
sosiaalietuuksiltaan houkuttelevana maana. Ihmiskaupan uhrien
auttamisjärjestelmä, jota Suomessa hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus, on
aikaisempina vuosina vastaanottanut noin 50 ihmiskaupan uhria. Ennuste tälle vuodelle
oli 60, mutta tällä hetkellä järjestelmässä on jo 117 henkilöä. Niistä
selkeästi suurin ryhmä on nigerialaisnaiset, joita on järjestelmään hakeutunut
tänä vuonna 29 henkilöä. Näistä 17 hakemusta on hyväksytty ja 11 on saanut
kielteisen päätöksen. Järjestelmään hyväksytyt eivät automaattisesti saa
oleskelulupaa Suomeen, vaan siitä päättä maahanmuuttovirasto erikseen.
Tyypillistä Nigeriasta saapuneille naisille on ollut se, että heillä on
mukanaan ollut joko pieniä lapsia, tai he ovat olleet viimeisillään raskaana.<u5:p></u5:p><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Viranomaisilla ei ainakaan julkisuudessa esitettyjen
kommenttien mukaan ole tietoa siitä, mikä taho ohjaa raskaana olevia naisia
nimenomaan hakeutumaan Suomeen. Houkuttelevana lienee ollut ajatus siitä, että
täällä syntyvä lapsi automaattisesti saisi Suomen kansalaisuuden. Näin ei
kuitenkaan lain mukaan ainakaan ensisijaisesti tapahdu, vaan kansalaisuus
pyritään kaikissa tapauksissa määrittämään äidin kansalaisuuden mukaan. Mutta
miten toimitaan tilanteissa, joissa äidin kansalaisuus ei ole selvillä ja hän
saapuu Suomeen ns. paperittomana? Noudatetaanko tuolloin toissijaista
periaatetta kansalaisuuden määräytymisessä ja lapsi saa automaattisesti
kansalaisuuden syntyessään Suomessa?<u5:p></u5:p><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Kysymyksessäni tiedustelin hallitukselta miten se on selvittänyt,
onko kyseessä järjestelmällinen kansainvälinen taho, jonka kautta ihmisiä
Suomeen välitetään? Entä miten hallitus aikoo toimia, että mahdollisen
ihmiskaupan uhreja autetaan ilman, että suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää
väärinkäytetään erityisesti paperittomien henkilöiden tapauksissa?<u5:p></u5:p><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Maanpuolustusasioiden innoittamana jätin kirjallisen kysymyksen myös
siitä, miten väestönsuojelun näkökulma on otettu huomioon, kun laajoja kuntien
ja valtion säästötoimenpiteitä toteutetaan. Turvallisuudelle merkittävät
tekijät, kuten poliisi, puolustusvoimat ja pelastuslaitos ovat olleet läpi
vaalikauden mittavien säästöjen kohteena.<u5:p></u5:p><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
Sisäministeriö on ehdotuksessaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden
vähentämiseksi esittänyt, että vähentämällä pelastuslaitosten määrää nykyisestä
22 puoleen eli 11 pelastuslaitokseen, voitaisiin saavuttaa 13 miljoonan euron
säästöt. Suurin osa, lähes 9 miljoonaa, säästöistä syntyisi henkilötyövuosien
vähentämisellä. <u5:p></u5:p><o:p></o:p><br />
<br />
Saamani tiedon mukaan hätäkeskuslaitoksella Eerika-järjestelmän käyttöönoton
myötä tulee vuonna 2017 kaikilla 22 pelastuslaitoksella olla 24 h
tilannekeskus. Sisäministeriön ehdotuksen mukaan 3,3 miljoonaa euroa
säästettäisiinkin näiden pelastuslaitoksen yhteyteen perustettavien
tilannekeskusten tietoliikennejärjestelmien integrointikustannuksista, kun
niitä perustettaisiin 22 sijasta vain 11. Tällä hetkellä tilannekeskuksia on
ilmeisesti 5–7 määrittelystä riippuen.<u5:p></u5:p><o:p></o:p><br />
Kysyin hallitukselta, miten se on ottanut
laajoissa kuntiin, puolustusvoimiin ja poliisiin kohdistuvissa
säästötoimissaan huomioon väestönsuojelun kokonaisnäkökulman ja miten
varmistetaan, ettei vielä lisäksi tehtävän pelastustoimen uudistuksen myötä
väestön turvallisuus vaarannu? Lisäksi tiedustelin, miten hallitus aikoo
selvittää resurssien riittävyyden ja pelastustoimen todellisen tilanteen koko
valtakunnan tasolla ja miten pelastustoimen mitoitukseen vaikuttavat
uhkatekijät on kartoitettu?<u5:p></u5:p><o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Maanpuolustuskurssi jatkuu ensi viikolla vielä kolme päivää.
Sen jälkeen <span style="mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">palataan
normaaliin päivärytmiin. Jos eduskuntatyössä normaalista päivärytmistä nyt edes
voi puhua...<o:p></o:p></span></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-13030306685350560432013-11-22T15:43:00.000+02:002013-11-22T15:43:06.471+02:00Kurssi 207 on paras!
Maanpuolustuskurssia on nyt takana kaksi viikkoa. Päivät
ovat pitkiä, mutta mielenkiintoisia. Yhteishenki kurssilla on todella hyvä ja
olen saanut tavata useita uusia ihmisiä. <o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Maanpuolustuskurssilla myös meille siviilihenkilöille
pyritään antamaan kokonaisnäkemys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta
myös silloin, kun kriisi on päällä. Ja tuota tietoahan riittää,
asiantuntijaluennot ovat antoisia ja olemme tehneet useita vierailuja
yksiköihin, joiden vastuulla nämä asiat pääasiassa ovat, kuten esimerkiksi
pelastuslaitos ja poliisi. Vierailimme myös YLE:ssä ja MTV3:lla, sillä
kriisitilanteessa tiedonvälityksen rooli on erityisen merkittävä. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Maanpuolustuskurssi vie viikosta aina neljä päivää ja
perjantaisin ehtii eduskuntaan ja suuren valiokunnan kokoukseen. Näiden
viikkojen aikana suuressa valiokunnassa on ollut esillä muun muassa
pankkiunioniin liittyvä kriisinratkaisumekanismi, EU:n budjetti ja tuleva
talouskehitys. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Perjantaisin olen pystynyt jättämään eduskunnassa
kirjallisia kysymyksiä. Viime viikolla jätin hallitukselle vastattavaksi
kysymyksen valtionhallinnon tulkkikustannuksista. Tulkkauspalveluiden määrä ja
niiden kustannukset ovat useilla valtion hallinnonaloilla merkittävän suuria.
Sisäasiainministeriössä tulkkauspalveluihin käytetään vuosittain noin 3,6
miljoonaa euroa. Kustannukset syntyvät poliisin, rajavartiolaitoksen ja
maahanmuuttohallinnon käyttämistä tulkkipalveluista. Poliisin osuus kuluista on
suurin ja tänä vuonna on arvioitu, että poliisin määrärahoista 2,2 miljoonaa
euroa menee tulkkauksen järjestämiseen.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Kaikilta hallinnonaloilta en ole kuitenkaan selvittelyistä
huolimatta saanut yhtä tarkkoja lukuja ja tietoja kustannusten jakautumisesta
kuin tuolta sisäministeriöstä, joten kirjallisessa kysymyksessäni halusin
tiedustella sitä, kuinka paljon euromääräisesti valtionhallinnossa on
ministeriöittäin tulkkikustannuksia vuositasolla? Lisäksi kysyin, miten EU:n
tulkkausdirektiivin aiheuttamaan eri hallinnonalojen yhä nouseviin
tulkkikustannuksiin on varauduttu, sillä useat asiantuntijat ovat arvioineet
niiden merkittävästi myös tulevaisuudessa kasvavan.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tällä viikolla on jonkin verran uutisoitu aiheesta, josta
aikaisemmin olenkin jo kirjoittanut, eli EU:n yhdistelmälupadirektiivin
voimaantulosta, joka mahdollistaa Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan myös
EU:n ulkopuolelta saapuville työntekijöille. Jos sosiaaliturvaa halutaan
kohdistaa erityisesti työn tekemisen edellytyksiin, olisi ehdottomasti
pohdittava mitkä Suomen sosiaaliturvaetuudet linkittyvät nimenomaan
työllisyyteen. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Esimerkkinä vaikkapa lapsilisäetuus, johon tämä direktiivi
oikeuttaa jopa EU:n ulkopuolelta töihin tulevat. Lapsilisähän tarkoittaa
lapsiperheille maksettavaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan
lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Nyt kuitenkin ulkomailla Suomen
työllisyysmarkkinoita mainostetaan mm. lapsilisä-houkuttimella. On aiheellista
kysyä, mikä taho selvittää ulkomailta tulevan työntekijän vanhemmuuden ja
lapsen välisen oikeellisuuden. Houkutus tuoda väärillä papereilla mukanaan
useampi lapsi on myös taloudellinen kysymys, sillä lapsilisän määrähän kasvaa
lapsiluvun mukaan. Määrään vaikuttavat ne lapset, joista on oikeus saada
lapsilisää ja korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät
myönnetään samalle henkilölle.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Viikonloppuna Päijät-Hämeen perusnaiset kokoontuvat
syyskokoukseensa ja maanantaina jatkuukin sitten jälleen maanpuolustuskurssi..<o:p></o:p></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-54086121774904714722013-11-08T14:51:00.000+02:002013-11-08T14:52:14.873+02:00Ei kahta samanlaista päivääMaanantaina vierailimme Hämeen vaalipiirin kansanedustajien
kanssa Iskun tehtailla. Vierailu teki vaikutuksen! Hallituksen pj. Seppo
Vikström kertoi realistisesti mitä yrittämisen haasteet tänä päivänä ovat. Yritystuissa
ja verotuksessa riittää työnsarkaa. Tehdaskierroksella saimme hyvän kuvan,
miten kotimaiset kalusteet valmistuvat. Olin hämmästynyt, miten järjestelmällinen
ja siisti tehdas oli! Ilmapiirikin tuntui mukavalta: hymyileviä ja iloisen
oloisia ihmisiä niin konttorin kuin tehtaankin puolella.<o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tiistaina eduskunnassa käsiteltiin tämän vuoden neljättä
lisätalousarviota. Valtion velanotto sen myötä jälleen lisääntyy 141 000 miljoonalla
ja tämän vuoden kokonaisvelka nousee 9,2 miljardiin euroon. Merkittävin huomio
lisätalousarviossa on se, että EU:n lisätalousarvioiden menojen kattamiseen suuntautuu
90 miljoonaa euroa lisää. Myös kehitysapuvaroja kasvatetaan 15 miljoonalla.
Yhteensä kehitysapua onkin sitten jo kasvatettu tämän vuoden lisätalousarvioissa
50 miljoonalla… <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Käsittelyssä oli myös hallituksen esitys eduskunnalle laiksi
kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain
muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista, vuoden 2014
alkuun saakka voimassa olevaa, kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten
kokeilusta annettua kokeilulakia siten, että lain voimassaoloaikaa
jatkettaisiin viidellä vuodella vuoden 2018 loppuun saakka. Lain alueellista
soveltamisalaa laajennettaisiin poikkeamistoimivallan siirtämisen kokeilun
osalta koskemaan kymmentä asukasluvultaan suurinta kuntaa, näin ollen myös
Lahtea. Olinkin saman tien yhteydessä paikallisiin asiantuntijoihin kuullakseni
heidän mielipiteensä asiasta. Pääasiassa esitys otetaan vastaan positiivisesti.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Viikkoon mahtui jälleen myös runsaasti puhetta EU:sta. Suuressa
valiokunnassa kuultiin viikon aikana sekä ministeri Kataista että Urpilaista tuleviin
EU-kokouksiin liittyen. Perjantaina MEP Sampo Terho oli jälleen kertomassa
eduskuntaryhmällemme ajankohtaisia asioita EU:sta.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Torstaina suuri valiokunta vieraili Eurooppa-ministeri
Stubbin isännöimässä tilaisuudessa Valtioneuvoston juhlasalissa, Smolnassa. Mukana
oli myös suomalaisia europarlamentaarikkoja. Keskustelimme muun muassa EU-lainsäädännön
tarkoituksenmukaisuudesta sekä niistä aihealueista ja hankkeista, joihin Suomi
pyrkii seuraavan komission ohjelmassa vaikuttamaan. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Perjantaina minua ja kansanedustajakollega Miapetra Kumpula-Natria
haastateltiin ammattiliitto Pron lehteen. Jutun ideana on esitellä kahden Pron
jäsenen tyypillistä työpäivää. Täällähän ei kahta samanlaista päivää näe, mutta
valitsimme yhden esimerkkipäivän ja toivottavasti lukijat saavat jotain irti
siitä, minkälaista työ kansanedustajana on.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>Kysymyksiä vastattavaksi<o:p></o:p></strong></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Jätin keskiviikkona eduskunnassa kaksi kirjallista
kysymystä. Halusin saada ministeriltä vielä kirjallisen vastauksen koskien Hollolassa
sijaitsevan <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1016_2013_p.shtml" target="_blank">Hälvälän harjoitusalueen puhdistustöiden</a> aloittamista ja
kustannusten jakautumista. Olen myös budjettikeskusteluissa tiedustellut tätä
asiaa ja tuolloin ministeri Haglund vakuutti, että puolustusvoimat hoitaa kyllä
lakisääteiset velvoitteensa. Hälvälän kohdalla alueen puhdistuskustannusten on
kuitenkin arvioitu kohoavan kymmeniin miljooniin. Useiden asiantuntijoiden
mukaan puolustusvoimat eivät pysty nykyisellä määrärahojen tasolla perustoimintojensa
toteuttamiseen ja ylläpitoon, joten jääkö varoja poistuvien alueiden
asianmukaiseen puhdistukseen?<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Toinen kysymykseni koski <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1015_2013_p.shtml" target="_blank">kehitysyhteistyötä</a>. Tapaamisessani
World Visionin Anne Pönnin kanssa keskustelimme järjestön Weconomy start -hankkeesta,
jonka tavoitteena on yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa kehittää
köyhille alueille soveltuvia tuote- ja palveluideoita sekä vastuullisia
liiketoimintamalleja yhdessä loppukäyttäjien, vähävaraisten ihmisten kanssa.
Yhteistyön tavoitteena on, että voittajia ovat sekä yritykset että köyhät
yhteisöt. Weconomy start -hankkeessa on lukuisia samanlaisia tavoitteita kuin
ulkoministeriön Team Finland kokonaisuudessa, jonka tavoitteena on tuoda yhteen
keskeisiä toimijoita kotimaassa ja ulkomailla ja sen avulla edistää Suomen
taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen
suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Kirjallisessa
kysymyksessäni tiedustelin olisiko mahdollista, että Team Finland
kokonaisuuteen otettaisiin mukaan myös kehitysyhteistyönäkökulmaa Weconomy
start -ohjelman avulla. Panostamalla yritysten ja köyhien maiden yhteistyöhön,
voitaisiin myös valtion kehitysyhteistyövaroja suunnata tehokkaammin ja
toimenpiteillä voitaisiin saada enemmän konkreettista hyötyä aikaan. Voisiko
toimiva yritysyhteistyö olla siis yksi väylä kehitysapurahojen tehokkaampaan
käyttöön?<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>Maanpuolustuskurssille<o:p></o:p></strong></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Ensi viikolla aloitan neljän viikon mittaisen
maanpuolustuskurssin. Kurssille osallistuu myös muita kansanedustajia ja useat
kollegat, jotka ovat kurssin jo käyneet, ovat kehuneet sen asiantuntevaa ja
hyödyllistä antia. Maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa
asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-,
turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, parantaa yhteiskunnan eri sektoreiden
yhteistoimintaa sekä edistää kokonaisturvallisuuden eri aloilla työskentelevien
henkilöiden verkostoitumista. Päiväohjelma seuraaville neljälle viikolle onkin
hyvin tiivis ja tarkasti määritelty. Eduskuntatyöhön pystyn osallistumaan
ainoastaan perjantaisin.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXVVJN4Y5SqQd1wbzt6y_2JlDY4dRbzW5jNFfo6Sgf7msf4QL9NR-P-0XS44VIGtNvBmklCJoHxMFT5kU7hMntF5gWddmTgZL5VOy_pc2tJaP6K_Pf5jLFdrzBHvnqFWUUucw2DG_sUw/s1600/ilmoitus_m%C3%A4nts%C3%A4l%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="243" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXVVJN4Y5SqQd1wbzt6y_2JlDY4dRbzW5jNFfo6Sgf7msf4QL9NR-P-0XS44VIGtNvBmklCJoHxMFT5kU7hMntF5gWddmTgZL5VOy_pc2tJaP6K_Pf5jLFdrzBHvnqFWUUucw2DG_sUw/s400/ilmoitus_m%C3%A4nts%C3%A4l%C3%A4.jpg" width="400" /></a></div>
Viikonloppuna nähdään Mäntsälässä Uudenmaan Perusnaisten
teltalla. Tulkaa jututtamaan!<o:p></o:p></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-38150810994271071902013-11-07T10:25:00.000+02:002013-11-07T10:25:37.501+02:00EU säätelee jo Suomen sosiaaliturvaa!
<span style="font-family: inherit;">Viimeiset vuodet on puhuttu EU:n taloudellisista ongelmista
ja sosiaaliset ongelmat ovat jääneet taustalle. Nyt EU on herännyt
Etelä-Euroopan sosiaalisiin ongelmiin ja niinpä se pyrkii lähentämään Etelä- ja
Pohjois-Euroopan sosiaaliturvaverkostoja lähemmäksi toisiaan - unohtamatta EU:n
ulkopuolisia maita! Suomen kannalta erittäin huono asia!<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Tästä esimerkkinä uusi yhdistelmälupadirektiivi, jonka
pitäisi olla voimassa 25.12.2013. Tavoitteena on yhdenmukaistaa sosiaaliturvan
perusteita. Suomen sosiaalietuudet ovat tällä hetkellä asumisperusteisia. EU:n
yhdistelmälupadirektiivi vaatii, että EU-jäsenvaltioiden sosiaalietuudet voi
saada myös työperusteisesti. Lisäksi EU haluaa turvata jopa kolmansista maista
tuleville työntekijöille EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa
yhdenvertaisen kohtelun työelämän, koulutuksen ja sosiaaliturvan alueilla.<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Jotta nämä asiat voitaisiin sisäänkirjata suomalaiseen
lainsäädäntöön, tulee muutoksia tehdä mm. ulkomaalaislakiin,
ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin, aravarajoituslakiin,
vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilakiin,
kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin, lasten
kotihoidon lakiin ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin. Eli kymmeneen
voimassa olevaan lakiin! <o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Jo nyt maksamme yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi
esimerkiksi lapsilisää ulkomailla asuvalla henkilölle; jos vanhemmista vain
toinen käy töissä, ensisijainen maksajavaltio on se, jossa vanhempi
työskentelee. Tämä valtio maksaa lapsilisän ja perhe-etuuksien määrän
kokonaisuudessaan. Lapsilisää maksetaan siis myös Suomen ulkopuolella asuville
lapsiperheille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ehdoksi on riittänyt, että
perheen vanhemmista toinen käy Suomessa töissä. Nyt EU haluaa laajentaa näitä
oikeuksia myös EU:n ulkopuolisille maille. Suomesta maksettiin vuonna 2011
ulkomaille 4826 lapselle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa lapsilisiä. Ylen
14.10.2013 uutisen mukaan "Julkinen terveydenhuolto ja perhe-etuudet
avataan vuoden alusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville työntekijöille.
Muutaman vuoden kuluttua sosiaaliturvan piiriin pääsevät myös viisumilla
työskentelevät kausityöntekijät, kuten marjanpoimijat."<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Ensi vuoden budjettiin hallitus on jo kirjannut edellä
mainittuun yhdistelmälupadirektiiviin liittyen: "Direktiivin
täytäntöönpanon arvioidaan lisäävän maksettavien lapsilisien määrää noin 1 000
000 eurolla." EU on siis ulottanut säätelynsä jo syvälle Suomen
sosiaaliturvaan ja edellä mainittu direktiivi ja ensi vuoden alussa voimaan
tuleva potilasdirektiivi tuovat meille miljoonien eurojen lisäkustannukset.
Suomi ottaa tänäkin vuonna velkaa yli 9 mrd euroa. Meillä ei yksinkertaisesti
ole varaa EU:n idealismiin!</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: inherit;"></span> </div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<em><span style="font-family: inherit;">Mielipidekirjoitus julkaistu Etelä-Suomen sanomissa 5.11.2013.</span></em></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-28590690371019576122013-11-01T16:10:00.000+02:002013-11-01T16:10:04.938+02:00Paikallista painavaa asiaa
Eduskunta vietti tämän viikon syksyn istuntotaukoa. Oma
viikkoni on kulunut aktiivisesti kunnan asioiden kimpussa. Maanantaina kunnanhallituksen
kokouksessa käsiteltiin ensi vuoden budjettia sekä pelastuslaitoksen
palvelusuunnitelmaa.<o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Sisäministeriö on ehdottanut esityksessään kuntien tehtävien
ja velvoitteiden karsimiseksi, että Pelastustoimen järjestelmän
uudelleenorganisoinnilla voitaisiin saavuttaa 13 miljoonan euron säästöt.
Käytännössä säästöt kohdistuvat yksiköiden vähentämiseen ja sisäministeriön
esityksessä onkin todettu, että tarkoitus on vähentää nykyisten 22
pelastuslaitoksen määrää puolella eli jäljelle jäisi vain 11 pelastuslaitosta.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Mielestäni tämä on todella huolestuttavaa. Ehdotus on
pelottava ja monilta osin myös epärealistinen. Pelastuslaitoksia yhdistämällä
vapautuisi 11 alueelta suoraan 33 päällystövirkaa uudenlaisiin tehtäviin. Herää
kysymys, mitä nämä uudet tehtävät olisivat, ja miten sitä kautta saataisiin
säästöjä. Ainakin Päijät-Hämeessä saadaan eläköitymisen kautta jo säästöjä.
Hankintojen osalta tehdään jo yhteistyötä, joten nämä seikat eivät ole mitään
uusia viisasten kiviä, joiden avulla toivottuihin säästöihin todella
päästäisiin.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Omasta näkökulmastani kuulostaa pelottavalta karsia
alueelliset pelastuslaitokset puoleen. Tullaankohan tulevaisuudessa myös I
riskiluokat määrittelemään alempiin luokkiin säästöjen nimissä? Tässä on kyse
meidän kaikkien turvallisuudesta, joten aihe vaatii laajaa keskustelua.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tiistaina osallistuin VM:n järjestämään kuntauudistuksen
seututilaisuuteen, jossa kuuntelimme ministeri Virkkusta Lahden seudun
kuntaselvitysasioista. Tuohon liitosselvitykseenhän nyt Hollolakin on pakotettu
mukaan.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Viikon aikana kokoontui myös Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja
Läheiset ry ja minut valittiin syyskokouksessa yhdistyksen johtokunnan
jäseneksi. Olen todella iloinen päästessäni mukaan tämän tärkeän yhdistyksen
toimintaan ensi vuoden alusta. Aloitamme hommat jo tänään perjantaina
tapaamalla yhdistyksen toimistolla toimihenkilöitä ja muita johtokunnan
jäseniä. Omaishoitajien asema on jo pitkään ollut heikoissa kantimissa
yhteiskunnassamme eikä vieläkään parempaa ole valtion puolelta luvassa, sillä tämän
hallituskauden aikana omaishoidon tuen maksatusta ei saada siirrettyä KELA:lle.
Ehkäpä sitten ensi vaalikaudella… sillä välin onkin hyvä olla mukana
yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa ja nähdä, miten paljon arvokasta työtä
tehdään rakkaudesta omaisiin. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>Suomalaisille lentoemännille sittenkin töitä?<o:p></o:p></strong></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tein syksyllä kirjallisen kysymyksen liittyen Finnairin
aikeisiin rekrytoida matkustamoihin työvoimaa USA:sta, vaikka Suomessa on
samaan aikaan lukuisia työkykyisiä ja ammattitaitoisia lentoemäntiä ja stuertteja
työttöminä. Ministeri vastasi kysymykseeni tuolloin, että asia on
TE-toimistoissa käsittelyssä ja että luotetaan siihen, että siellä osataan
tehdä oikeat päätökset asian suhteen. Näin sitten onneksi kävikin, sillä
torstaina <a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/10/1826405/finnair-rekrytoi-yhdysvalloista-lentoemantia---lupia-ei-myonnettykaan" target="_blank">MTV3 uutisoi</a>, että työlupia yhdysvaltaisille ei ollut myönnetty.
Lupien kumoamisen perusteena oli, että vastaavaa osaamista ja ammattitaitoa
löytyy Suomestakin, eikä rekrytoinnille nähdä perustetta. Tämä oli hyvä uutinen
ja toivottavasti tuossa päätöksessä pysytään kun asia vielä lopullisesti
maahanmuuttovirastossa käsitellään. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>Vastauksia ministeriöistä<o:p></o:p></strong></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Viikolla sain myös vastauksia tekemiini kirjallisiin
kysymyksiin. <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_889_2013_p.shtml" target="_blank">Vastauksessaan kysymykseeni</a> koskien ikääntyvien lisääntyneitä
maksuhäiriöitä ja yksityisten terveyspalveluiden tarjoamia kulutusluottoja
oikeusministeri Henriksson totesi, että luotonantajalla on lakisääteinen
velvollisuus arvioida lainaa hakevan kuluttajan luottokelpoisuus. Ja mikäli
luotonantajana toimii palveluntarjoaja kuten vaikkapa yksityinen terveysasema
itse, niin velvollisuus kelpoisuuden arvioimiseen on palveluntarjoajalla
itsellään. Ministeri myös totesi, että kulutusluottoja koskevaa lainsäädäntöä
on viime vuosina kiristetty useaan otteeseen ja nyt sen nähdään olevan
tarvittavalla tasolla.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_888_2013_p.shtml" target="_blank">Kysymykseeni</a> koskien tietojärjestelmien hajanaisuutta sain
pitkän vastauksen, jossa lueteltiin lukuisia toimia, joihin hallitus on jo
ryhtynyt ongelmien poistamiseksi. Annoin kysymyksessäni esimerkiksi
tietojärjestelmien toimimattomuudesta sen, että vaikkapa terveyspalveluista
saatetaan tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi lähettää asiakkaalle lasku
kahteen kertaan ja joskus tämä voi jäädä helposti itse huomaamatta. Ministeri
totesi vastauksessaan, että ongelma on tunnistettu ja että esimerkiksi
hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää mm. ICT:n hyödyntämistä
koskevia ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta tukevia hankkeita.</div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1654669845157728207.post-76758169643449363442013-10-25T13:38:00.001+03:002013-10-25T13:38:43.664+03:00Helsinki-Hollola-Heinola
Maanantai-ilta vierähti Alankomaiden suurlähettilään
illallisella, jossa keskustelun aiheena oli "The Dutch subsidiarity
review" eli pääsääntöisesti keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta ja sen
toimivaltakysymyksistä. Alankomailta tuli kesäkuussa 54-kohdan ehdotuslista,
miten he haluaisivat EU:ta kehittää.<o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Tiistaina suuri valiokunta järjesti yhteistyössä
ulkopoliittisen instituutin kanssa seminaarin ”Suomen EU-politiikka muuttuvassa
maailmassa ja Euroopassa”. Seminaari toimi myös virallisena julkisena
kuulemistilaisuutena suurelle valiokunnalle koskien Valtioneuvoston selontekoa
Suomen EU-politiikasta. Näkökulmia ja ajatuksia kuultiin lukuisilta tutkijoilta
ja professoreilta niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Aiheina olivat globaalit ja
eurooppalaiset kehitystrendit sekä Suomi ja EU ja joukkoon mahtui paljon
kritiikkiäkin. Suomi vaatii monissa asioissa EU:lta ja sen toimielimiltä
avoimuutta. Kuitenkin samaan aikaan EU-asioiden käsittely eduskunnassa on
asiantuntijan mukaan kaikkea muuta kuin avointa, kun suurin osa asioista
käsitellään suuressa valiokunnassa suljettujen ovien takana ja vain harvoin
asiat etenevät täysistunnon käsiteltäviksi: useimmiten vain opposition tekemien
välikysymysten muodossa. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Keskiviikkona vierailimme lakivaliokunnan kanssa Pasilassa,
Helsingin poliisilaitoksella. Vierailu oli todella mielenkiintoinen ja silmiä
avaava. Saimme kuulla poliisityöstä oikeiden tapauksien siivittämänä ja esille
tuli useita mielenkiintoisia asioita. Helsingin poliisilla menee
tulkkikustannuksiin vuodessa 2–3 miljoonaa euroa. Melkoinen summa. Nykyään on
myös yleistä, ettei eksoottisten ja erikoisten kielten taitavia tulkkeja löydy
Suomesta, vaan niitä joudutaan hakemaan kauempaa. Esimerkiksi nigerian kielen
tulkki jouduttiin lennättämään paikalle Norjasta asti.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<strong>PS:llä ON vaihtoehto<o:p></o:p></strong></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin myös opposition
vaihtoehtobudjeteista. Istunto jatkui myöhään ja puheenvuoroja pidettiin
lukuisia. Valtiovarainministeri oli sitä mieltä, ettei kumpikaan
oppositiopuolue tuonut esille mitään uusia avauksia. Kummasti on kuitenkin aina
joitain esityksiä eksynyt myös hallituksen esityksiin seuraavina vuosina.
Toivottavaa vain olisi, että hallitus voisi saman tien ottaa ehdotuksiamme
huomioon eikä vasta vuoden päästä, kuten viime aikoina on joissain asioissa
tapahtunut. Ja ministeri oli hieman väärässä, sillä Perussuomalaiset tarjosivat
myös uusia erityisesti työllistämispolitiikkaan liittyviä suunnitelmia. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Kuten edellisinäkin vuosina, olimme tehneet realistisen ja
toimivan kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka toimii vaihtoehtona hallituksen
esitykselle ensi vuoden budjetista. Kun rahaa on vähän, on kyse
arvovalinnoista, mihin niitä yhteisiä rahoja suunnataan. Ja hallituksen
arvothan onkin jo tiedossa…<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Otin omassa <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_104_2013_ke_p_1.shtml#pvuoro117" target="_blank">puheenvuorossani </a>esille jälleen maassa laahaavan
kuntatalouden. Se on huonossa jamassa. Totesin, että ymmärrämme yleisen
taloustilanteen vaikeuden, joten myös kuntasektori osallistuu säästötalkoisiin,
mutta hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat menneet jo aivan
liian pitkälle. Tilanne on se, että vain lakisääteiset palvelut yritetään
kuntatasolla toteuttaa; ennakoivista (ja samalla äärimmäisen tärkeistä)
toimista voidaan vain haaveilla.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
On tärkeää, että kuntien tehtäviä selkeytetään ja
määritellään, kuten hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut.
Tuo määrittely ja tehtävien karsiminen ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, vaan
edelleen kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää hoidettavanaan, ja ensi
vuonna on luvassa lisää velvoitteita, mutta rahoitus ja tehtävät eivät kohtaa. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Ehdotamme vaihtoehtobudjetissamme 300 miljoonaa lisää
kunnille. Tuon saman summan ehdotamme leikattavaksi kehitysavusta. Kehitysapu
on nykyisellään pirstaloitunutta, ja sen rakenteita uudistamalla voitaisiin
varmasti saavuttaa merkittäviä säästöjä ja ennen kaikkea varmistaa, että apu
menee sinne ruohonjuuritasolle, jossa sitä kipeästi tarvitaan.
Taloustilanteemme on viimeksi ollut näin huono 90-luvulla, jolloin
kehitysavusta leikattiin muutamassa vuodessa huomattavasti.
Bruttokansantuotteemme on tällä hetkellä vuoden 2006 tasolla, joten tuskin on
aivan kohtuutonta vaatia, että palauttaisimme kehitysavun edes vuosien
2007-2008 tasolle. <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Nyt on aika tehdä leikkauksia sinne, missä ne vähiten vaikuttavat
suomalaisten hyvinvointiin ja maamme talouskasvuun.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Hallitus arvioi ensi vuoden budjettikirjassaan, että valtion
velkamäärä hipoo ensi vuoden lopulla jo 100 miljardin euron rajaa. Eduskunnan
istuntosalin seinällä on Väinö Aaltosen patsas nimeltään Tulevaisuus. Patsaan
ideana oli se, että kansanedustajat muistaisivat patsasta katsoessaan, että he
tekevät päätöksiä lastemme ja nuortemme tulevaisuutta varten. Nyt tuntuu, että
patsaan Eero-poika katsoo seinältä äitinsä sylistä hyvin hyvin huolissaan
nykyhallituksen toimia. <o:p></o:p></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge4Mrh6VHRbEqXzI6MW-ftmndwukXsz56qTUrxRmp8rnio_4V7v4MaY1C9jc8EU8tNM4NXx65rfWtQqAfeU2prrWCQ3PdtUOUjrhoOPuDCqawshCLL8XSJZsmYmLgCo7wuDeSpYv4PyQ/s1600/ilmoitus_It%C3%A4_h%C3%A4me_26.10.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="197" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge4Mrh6VHRbEqXzI6MW-ftmndwukXsz56qTUrxRmp8rnio_4V7v4MaY1C9jc8EU8tNM4NXx65rfWtQqAfeU2prrWCQ3PdtUOUjrhoOPuDCqawshCLL8XSJZsmYmLgCo7wuDeSpYv4PyQ/s320/ilmoitus_It%C3%A4_h%C3%A4me_26.10.JPG" width="320" /></a><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Viikonloppuna jatkuu jälleen paikallisyhdistysten
syyskokoukset. Nähdään tällä kertaa Heinolassa!<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Ensi viikolla eduskunta viettää syysistuntotaukoansa, joten
istuntoja ja valiokuntia ei ole. Kuntapuolella vääntö jatkuu maanantaisella
valtuuston kokouksella.<o:p></o:p></div>
Anne Louhelainenhttp://www.blogger.com/profile/14578568963218691641noreply@blogger.com0