Yritysuutisia ja pohjoismaista talouspolitiikkaa

Miten estetään yritysverojen valuminen ulkomaille?

Torstaina Suomen yritysmaailmasta kuului huonoja uutisia. Kaleva nimittäin uutisoi, että Nordea Pankki siirsi konsernin järjestelyillä Suomen riskejä viime joulukuussa 24 miljardin arvosta Ruotsiin Nordea Bank Ab:lle. Nordea onnistui näin pienentämään pankkiverotaakkaansa 30 miljoonalla eurolla.

Valitettavasti toimenpide vaikuttaa pankkiveron lisäksi myös Nordean maksaman yhteisöveron määrään. Nordea Pankki Suomi maksaa riskien siirrosta sisaryhtiölleen korvauksen. Tämä takauspalkkio pienentää jatkossa pankin tulosta ja sitä kautta Nordean maksettavaksi jäävää yhteisöveroa Suomessa. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin mukaan Nordean järjestely voi kokonaisuudessaan pienentää yritysverojen kertymää Suomessa 150 miljoonalla eurolla. Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaper oli Kalevan artikkelin mukaan myös myöntänyt, että järjestelyllä on merkittävä vaikutus veroihin. Nordea oli vuonna 2011 Suomen suurin yhteisöveron maksaja 126 miljoonan euron verran, joten tämä huolestuttaa.

Suomen valtiohan ei suoraan omista Nordeaa. Suomalainen Sampo Oyj kuitenkin omistaa 21,4 % Nordeasta ja Solidium Oy, joka on Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö, puolestaan omistaa Sampo Oyj:stä 14 prosenttia. Eli välillisesti Suomen valtio omistaa myös Nordeaa.

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina aiheena oli valtion omistajaohjaus ja mietin, että vaikka Suomi ei suoranaisesti omista Nordeaa, niin olisiko se Sampo- ja Solidium-kytkösten kautta voinut jollain tavalla vaikuttaa yhtiön toimiin ja olikohan omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala täysin valveilla tämän asian suhteen? En saanut kyselytunnilla asiassa puheenvuoroa, mutta jätin heti istunnon jälkeen aiheesta kirjallisen kysymyksen. Halusin kysyä ministeriltä, olisiko Nordean päätökseen pystytty Solidiumin Sampo omistusten kautta vaikuttamaan ja tehtiinkö tilanteessa kaikki voitava näiden tärkeiden veroeurojen pitämiseksi Suomessa? Tärkeää on myös pohtia, miten tällaiset tilanteet voitaisiin jatkossa estää ja varmistaa ettei niin enää tapahdu. Yhteisöverot eivät saa karata Suomesta pois!

Onko eurolle vaihtoehtoja?

Perjantaina puolueryhmäni Pohjoismaiden neuvostossa eli Nordisk frihed, suomeksi Vapaa Pohjola -ryhmä, järjesti asiantuntijaseminaarin, jossa pohdittiin Pohjoismaista talouspolitiikkaa, euroalueen tulevaisuutta ja Suomen vaihtoehtoja, mikäli euroalue ei kriisistään selviydy. Asiantuntijoita seminaarissa oli mukana laajasti MEP:eistä suomalaisiin taloustieteilijöihin.

Seminaarin kieli oli englanti ja itselleni tilanne oli siinä mielessä ihan uusi, että en ole paneelikeskustelua koskaan vetänyt edes suomeksi ja nyt se tuli hoidettua englanniksi! Panelisteina ja tilaisuuden asiantuntijoina olivat Perussuomalainen MEP Sampo Terho, Tanskan parlamentin jäsen Pia Adelsteen, Pellervon taloustutkimuksen Pasi Holm, talousasiantuntija Heikki Koskenkylä, Michael Greaves EU-parlamentin EFD ryhmästä sekä Stefan Törnqvist Helmet Capitalista.

Törnqvist yritti omassa puheenvuorossaan ennustaa tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän. Minkälainen on Suomen ja Pohjoismaiden talouspolitiikka vuonna 2023? Onko Pohjoismailla kenties yhteinen valuutta vai onko euro selviytynyt pahimman yli?

Törnqvist totesi että vaikkei euroaluetta ole pidetty kovin optimaalisena talousalueena, ei sellainen ole myöskään Pohjoismaat. Vaikka jaammekin samanlaisen historian ja arvopohjan, on Pohjoismailla merkittäviä eroavaisuuksia, kuten esimerkiksi kuuluminen EU:hun tai NATO:on. Lisäksi yhdeksi varmaksi riidanaiheeksi tulisi se, että mikä ja kenen valuuttaa otettaisiin käyttöön. Yhteistä kieltäkin on skandinaavisista kielistä vaikea löytää.

Kysymykseen siitä, miten eurosta voisi vielä tulla hyvä valuutta, Törnqvist kuten useat muutkin seminaarin asiantuntijat vastasivat sen vaativan fiskaaliunionia. Eli yhteistä talouspolitiikkaa, EU:n valtiovarainministeriä ja Brysselin entistä suurempaa budjettivaltaa. Suht yksimielisiä oltiin kuitenkin myös samalla siitä, että niin suureen yhdentymiseen talouspolitiikan osalta ei tällä hetkellä löydy poliittista tahtoa.

Voi myös olla, että joku maa joutuu vielä lähtemään eurosta. Onko se jokin kriisiytynyt heikko maa vai jokin hieman vahvempi, sitä on vaikea ennustaa eikä seurauksistakaan ole varmoja tietoja. Jos heikko maa lähtee, euro vahvistuu, mutta pysyvätkö muut maat silloin enää Saksan kilpailukyvyssä mukana? Jos joku vahva maa, kuten Saksa, lähtisi, ei euroa luultavasti enää sen jälkeen olisi. Suomen tai Itävallan kaltaisen maan lähtö ei välttämättä juurikaan euron kurssia heilauttaisi. Ennen sitä on luultavasti kuitenkin edessä vielä kriisitoimia, joilla kaikki maat yritetään pitää eurossa. Tullaanko yrittämään kriisimaiden pelastamista painamalla lisää rahaa, niin kuin EKP on luvannut tehdä jos siihen pisteeseen joudutaan? Vaikuttaako markkinoiden luottamukseen parin viikon päästä pidettävien Saksan vaalien tulos?

Jos euroalue hajoaa, on Suomelle todennäköisin vaihtoehto Törnqvistin mukaan oma kelluva valuutta. Se ei välttämättä olisi edes kovin huono vaihtoehto, vaan vahvistuisi pikku hiljaa.

Törnqvist kuitenkin päätti esityksensä toteamalla, että seuraavan kymmenen vuoden aikana EU-alueella ja euromaissa käydään 200 vaalit, joten lähes mitä tahansa voi tapahtua.

Ensimmäinen askel kohti EU:n tulevaisuutta tullaan näkemään jo ensi keväänä kun maat äänestävät edustajansa EU-parlamenttiin. Äänestämällä EU-vaaleissa voi vaikuttaa yhä enemmän myös Suomen tulevaisuuteen ja siihen säilytämmekö kovalla työllä hankkimamme itsenäisyyden jatkossakin vai tuleeko Bryssel sanelemaan sen, kuinka paljon ja keneltä veroja kerätään ja mihin varoja käytetään? Mihin kuuluu kansalaisten ääni enää silloin?

Syyskausi eduskunnassa on siis täydessä tohinassaan

Ensi viikolla alkaa ensi vuoden talousarvion käsittely. Keskustelua budjetista kestääkin sitten koko viikon ja vähän ylikin. Myöhemmin syksyllä paneudutaan yhden täysistunnon verran myös opposition varjobudjetteihin. Myös PS tulee tuolloin esittämään oman kattavan vaihtoehtonsa hallituksen esitykselle.

Oppositio aloitti myös yhteisen taistelun hallituksen suunnittelemaa kotihoidontuen leikkausta vastaan jättämällä aiheesta välikysymyksen. Hallituksen on vastattava siihen kymmenen päivän kuluessa.

Viikonloppu vierähtää PerusNaisten tapahtumassa Helsingissä Kampin narinkkatorilla, nähdään siellä!!