Vappupäivän
mietelmiä Heinolan torilla 1.5.2012
Hyvät
ystävät,
Olen iloinen
saadessani kutsun tulla Heinolan vapputorille. Minulla on Heinolassa paljon
tuttavia ja ystäviä, joten Heinolaan tulee aina mielellään.
Perussuomalaiset
ovat viime aikoina olleet lehtien palstoilla ja tv-ohjelmissa melko paljon
esillä. Perussuomalaiset-ilmiö kiinnostaa ihmisiä, mediaa ja vanhoja puolueita.
Valitettavasti monilla tahoilla on Perussuomalaisia kohtaan negatiivinen
ennakkoasenne jo valmiina, vaikkei tuntisi esimerkiksi puolueohjelmaa tai
perussuomaalaisia ihmisiä lainkaan. Perussuomalaisten sanotaan olevan muutoksen
vastustajia. Sitähän me emme ole. Älykkäät ihmiset kyseenalaistavat ylhäältä
tulevat valmiit vastaukset. Perussuomalaiset ovat halunneet avointa keskustelua
ja vaativat valmiiksi purtuihin esityksiin perusteluita.
Perussuomalaiset
puhuvat asioista kansantajuisesti ja suoraan. Niin ei ole ollut tapana tehdä
poliittisessa päätöksentekomaailmassa. Vanhat puolueet ja päättäjät ovat
suhmuroineet päätöksiä pienessä porukassa kabinettien takahuoneissa.
Keskustelukulttuurin avautuminen on monille tahoille pelottava asia. Niin
pelottava, että Perussuomalaiset yritetään nujertaa teettämällä galluppeja
kannatusluvuista. Jos tämä puolue olisi rakennettu galluppien varaan, se olisi
haihtunut ilmaan saippuakuplan tapaan jo kauan sitten.
Meidän
vahvuutemme tulee Perussuomalaisesta aatteesta, joka kumpuaa sydämestä ja
aidosta välittämisestä oman kansan hyvinvoinnista. Kansa on löytänyt
oman kanavansa saada äänensä kuuluville.
Yksi
esimerkki avoimuudesta, jota Perussuomalaiset peräänkuuluttavat on mm. Kreikan
vakuussopimus, jonka valtiovarainministeriö julisti salaiseksi.
Perussuomalaiset nostivat asian esiin. Viime perjantaina Ministeri Urpilainen
kertoi suuren valiokunnan kokouksessa, että suomeksi käännetty sopimus jaetaan
eduskunnassa tällä viikolla. Noh, en tiennyt itkeä vai nauraako, kun sen näin.
Joko sivut on kirjoitettu näkymättömällä musteella tai sitten tämä
sopimusversio on varsinainen vappupila. Toisaalta se oli kyllä nykyhallituksen
linjan mukainen, se sisälsi useita tyhjiä sivuja ja vain vähän asiaa. Mutta
jälleen tärkeä esimerkki siitä, että Perussuomalaiset uskalsivat kyseenalaistaa
ministerin tekemän salauspäätöksen. Ministeri Urpilainen onkin joutunut
tunnustamaan toimineensa vastoin hallintolakia pitäessään salassa Suomen ja
kreikkalaisten pankkien välisen vakuussopimuksen. Me emme tyydy tähän saamaamme
sopimusselvitykseen vaan työ jatkuu edelleen.
Perussuomalaiset
kyseenalaistivat myös Puolustusvoimauudistuksen tekemällä siitä
välikysymyksen.Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi viime viikolla päätöksensä
puolustusvoimauudistukseen liittyvien kanteluiden pohjalta. Hän totesi, että
puolustusvoimauudistuksen kuulemismenettelyssä olisi ollut toivomisen varaa.
Hän arvostelee puolustusministeriötä ja puolustusvoimia vähäisestä kuulemismenettelystä
puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Päätöksessä arvosteltiin myös uudistuksen
toteuttamista. Hänen mukaansa varuskuntien lakkautuspäätökset tehtiin ennen
palautteen saamista.
Oikeuskanslerin
lausunto on erittäin mielenkiintoinen ja osoittaa sen, että perussuomalaiset
ovat olleet koko ajan oikeassa vaatiessaan puolustusvoimauudistuksen
uudelleenkäsittelyä.
Hallitus on
joutunut siis jo useamman kerran nurkkaan ajetuksi ja se on joutunut
perustelemaan päätöksiään. Pahoittelut siitä, että olemme aiheuttaneet
valtiovarainministerille migreenikohtauksen viimeksi viime viikolla, kun
Eduskunta käsitteli Perussuomalaisten tekemää välikysymystä.
Perussuomalaiset
ovat osoittaneet osaavansa vahvan oppositiopolitiikan.
Hyvät
ystävät,
Näin
keväällä saamme nauttia lintujen laulusta. Käen kukunta on tuttu ääni kaikille
suomalaisille. Käki on lintumaailman opportunisti. Käki on pesäloinen, eli se
ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien
pesiin. Elinympäristöä tärkeämpää on isäntälinnun pesän löytäminen. Koska
käenpoikasella on kuoriutuessaan selässä arka paikka, joka ei kestä painoa, se
työntää kilpailevat isäntälajin munat pois pesästä. Käenpoikanen saa näin
kasvattiemonsa kaiken ravinnon ja huolenpidon. se kasvaa hyvin nopeasti itse
sen kasvattajalajia suuremmaksi.
Väistämättä
tästä tarinasta tulee mieleen Euroopan Unioni. Se kasvaa kasvamistaan, lainkaan
välittämättä siitä, miten sitä ruokkiville jäsenmaille lopulta käy.
Vuonna 2003 EU-budjetin toteutunut loppusumma oli 89
miljardia euroa. Vuonna 2010 budjetin loppusumma oli 120,5 miljardia euroa. EU-komissio ehdottaa 6,8 prosentin korotusta Euroopan
unionin budjettiin vuodelle 2013. Se nostaisi unionin vuosimenot 138 miljardiin
euroon. Komission mukaan budjettia pitää kasvattaa, jotta EU kykenee hoitamaan
aiemmin sovitut velvoitteensa. Niinpä, eikö hallitus samaan aikaan vaadi meiltä
kaikilta suomalaisilta vyön kiristämistä ja menojen sopeuttamista tuloihin.
Euroopan unioni ei ole harmonian tyyssija, vaikka se sellaisena halutaan
esittää. Oman näkemykseni mukaan Euroopan unionissa on eri instansseja, jotka
käyvät kiivasta valtataistelua. On Euroopan parlamenttia, komissiota, Euroopan
valuuttarahastoa, Euroopan keskuspankkia, Euroopan neuvostoa jne. Jopa
parlamenttien välisten yhteisten kokousten, kuten parlamenttien Eu-valiokuntien
Cosacin sekä ulkoasiainvaliokuntien kokouksen Cofacin ja puolustusvaliokuntien
kokouksen Codacin, tarpeellisuudesta ja tärkeyksistä on kädenvääntöä, kuten
myös siitä, mistä instansseista ja kuinka monta edustajaa saa näihin kokouksiin
osallistua. Taistelua käydään pääasiassa henkisen johtajan roolista, kuka
virallisen linjan määrittelee. Jokainen uusi instanssi ja järjestelmä kasvattaa
Euroopan Unionin budjetin loppusummaa.
Euroopan unionin tähtiajatus oli kaupan ja ihmisten vapaa liikkuvuus.
Ihanteellinen ajatuskupla. Kuten ihanteille usein käy, ne eivät toimi käytännössä.
Jos 500 miljoonaa eurooppalaista haluaa
rakentaa yhteisen, onnellisen utopian, joka toimisi tasapuolisesti, niin
jokainen ymmärtää, että silloin täytyy yhteisesti laadittuja pelisääntöjä
noudattaa.
Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Osa jäsenmaista hoiti talouttaan
tietoisesti huonosti ja väärensi talouslukujaan ja kertoi muunneltua totuutta
niin omille kansalaisilleen kuin koko muulle Euroopalle.
Euroopan unionin johdossa tiedettiin asiasta, mutta elettiin edelleen
haavekuvien utopiassa. Kriisimaille olisi voitu ja olisi pitänyt langettaa jo
kauan sitten sanktiot, joihin Euroopan unionin perussopimus olisi antanut
mahdollisuuden, jos päätöksentekijät olisivat olleet tehtäviensä tasolla myös
rohkeudessa ja ryhtyneet toimenpiteisiin. Eivät olleet rohkeita, vaan
ummistivat silmänsä ja nyt vaaditaan yhteistä vastuunkantoa myös meiltä, jotka
emme ole millään tavalla osallisia tähän kurjuuteen.. Kuitenkin jokainen meistä
on jo osallistunut näihin keräyksiin yli 14 000 eurolla ja lisää laskuja on
tulossa maksettavaksi. Tälle rahalle olisi ollut käyttöä kotimaassakin.
Perussuomalaiset
ovat johdonmukaisesti tuoneet esille asioita, joista muut ovat halunneet vaieta.
Eu-kriittisyys on meille erityisen tärkeä. EU:n suhteen on oltava hereillä,
nukahtaa ei saa. Euroopan Unionin Komissio lähettää jatkuvasti uusia direktiiviehdotuksia,
välittämättä ensin tutkia, ovatko ne kansallisesti edes toteutettavissa saati
sitä, mitä niiden toteuttaminen tulee jäsenmaissa maksamaan. Eduskunnassa on
käsitelty kevään aikana mm. rikkidirektiiviä, energiadirektiiviä kuin myös
Euroopan laajuisen liikenneverkon Ten-T:n vaikutuksia.
Sydäntä särkee, kun kuuntelee asiantuntijoiden lausuntoja kustannuksista,
joita ne tuovat meidän kaikkien suomalaisten maksettaviksi. Suorat ja epäsuorat
kulut ovat miljoonia ja niiden jälkeenkin vielä miljoonia euroja.
Tällä
viikolla eduskunta käsittelee Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevaa
sopimusta. Suomen itsenäisyyden ja talouden kannalta erittäin merkittävää
sopimusta, johon en halua nimeäni allekirjoittaa. Sopimuksen allekirjoittamalla
Suomi antaa avoimen valtakirjan uusille rahalähetyksille..
EVM on euroalueeseen kuuluvien valtioiden välinen kansainvälinen
rahoituslaitos, joka tulee sijaitsemaan Luxemburgissa.
Sen tehtävänä on hankkia rahoitusta ja antaa taloudellista tukea niille
jäsenmaille, joilla on tai joita uhkaa vakava rahoitusongelma. Huolestuttavaa
on se, että EVM voi antaa lainaa myös valtiolle, jolla ei ole vahvistettua
talouden sopeuttamisohjelmaa - suomalaisesta näkökulmasta aivan käsittämätön
sopimuskohta.
Euroopan rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle ja
EVM:lle euromaat ovat antaneet lähes 800 miljardin takuut. Pelkästään Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja
Espanjan julkinen velka on noin 3 300 miljardia euroa. Joten on ihan
lapsellista uskoa tuon palomuurin tuovan vakautta. Roomassa suuren valiokunnan
delegaation mukana tapasin tässä muutama viikko sitten professori Paolo Guerrierin
La Sapienzan yliopistosta, ja hän oli sitä mieltä, että näiden
vakausmekanismien suuruudet pitäisi kasvattaa 2 000:een tai jopa 3 000
miljardiin euroon, jotta ne vakuuttaisivat sijoittajat ja markkinat. Nämä
summat, joista puhutaan, ovat jo tähtitieteellisiä. Suomen valtion budjetti on
vain reilut 52 miljardia euroa. On siis käsittämätöntä jankuttaa suomalaisen
veronmaksajan vastuunkannosta. Ei meidän viikkorahoilla Eurooppaa pelasteta.
Euroopan
vakausmekanismi EVM voi päättää Suomea velvoittavista miljarditoimista yli
eduskunnan päätäntävallan, ja jopa sen tahtoa vastaan, jos koko euroalueen
vakaus on vaarassa. Yksimielisyysvaatimuksen sivuuttavassa hätätilamenettelyssä
EVM toimii niin kuin vähintään 85 % :n omistusosuutta edustavat jäsenmaat
äänestävät. Tuo äänimäärä kertyy esim. Ranskan, Saksan, Italian, Espanjan,
Belgian ja tähänastisten kriisimaiden äänin. Tällaisissa äänestyksissä ei
Suomen kaltaisilla mailla ole jalansijaa. Menemme virran mukana.
Kriisirahastot
kykenevät parhaimmillaankin vain ostamaan lisää aikaa. Nykyinen EU-politiikka
ei tuo ratkaisuja, ainoastaan syventää ongelmia.
Emme voi
vaieta. Tilanne on kehittymässä vaarallisen hallitsemattomaksi. Tämän viikon
torstaina eduskunnassa käytävä keskustelu tulee olemaan tiivistunnelmainen.
Hyvät ystävät,
Pieni vilkaisu Kreikan suuntaan. Käen kukunta kuuluu
sielläkin; Kreikkaan on lähetetty jo kaksi
tukipakettia. Kreikalta on vaadittu toimia oman taloutensa kuntoon
saattamisesta. Toimien täytäntöönpano ei ole helppoja Kreikan kansalle eikä sen
päättäjille. Kreikkalaisten valtion laiva on ajettu niin tukevasti karille,
ettei se pääse eteen- eikä taaksepäin. Niinpä Kreikkaa yritetään tukea monin
keinoin.
Euroopan unioni lähettää komission toiveen mukaan
tukipakettien lisäksi myös viitisenkymmentä virkamiestä Kreikan hallintoa
parantamaan. Myös Suomesta lähetettäneen kymmenkunta asiantuntijaa. Kysyin
muutama viikko sitten Berliinissä liittokanslerinviraston Eurooppa-osaston
apulaisosastopäällikkö Franz Neuederiltä, miten komissio tätä asiantuntijoiden
invaasiolaumaa aikoo koordinoida eli mikä maa lähettää minkäkin alan
asiantuntijan. Hän vastasi, ettei sitä koordinoida mitenkään. Se on kuulemma
lähes mahdoton tehtävä, koska kreikkalaisilla ei itselläänkään ole tietoa,
montako virkamiestä ja minkä alan virkamiehiä heillä on. Virkamiesten palkkoja
ei myöskään budjetoida, niitä varten pyydetään tarvittaessa lisää rahaa.
Tämän asiantuntija-avun vastaanotto on henkisesti
raskasta. Kysyin Neuederiltä haluavatko kreikkalaiset ylipäänsä vastaanottaa
tämän asiantuntija-avun. Hän vastasi kahdella kirjaimella…
Milloinkahan on
kolmannen tukipaketin vuoro ja Missä on EU:n talouskuripaketin lupaama valo?
Kenen taskuja lämmittävät nämä Kreikkaan jo lähetetyt
rahat?
Hyvät
kuulijat,
Kotimaassa hallitus
yrittää ratkaista peruspalveluiden tuotanto- ja saatavuusongelmat suurilla
kuntaliitoksilla. Suurkuntien ihannointi perustuu ajattelutapaan, jonka mukaan
suuri olisi tehokasta ja väestön huoltosuhde ikään kuin saataisiin näyttämään
parempia lukuja. Jokainen tietää, ettei väestön ikääntyminen pysähdy
suurkunnissakaan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suurimmat kunnat eivät
ole tehokkaimpia, eivätkä myöskään kustannuksiltaan halvimpia.
Kuntauudistusesitys on vastatuulessa niin opposition
kuin hallituksen omienkin edustajien riveissä, kun siirrytään kuntapäättäjien
puolelle.
Kuntauudistus- esitys sisältää myös monta
ristiriitaista esitystä. Kuntauudistuksen tarvetta perustellaan sillä, että
kuntien menoja voitaisiin vähentää, palveluita karsimatta.
Otetaanpa tästä esimerkki työryhmän ristiriitaisesta esityksestä
Kotka-Hamina –seudulta.
Pyhtää on reilun 5000 asukkaan kaksikielinen kunta,
jossa enemmistön kieli on suomi, ruotsinkielisiä on n. 9 % eli vajaa 500
asukasta. Jos Pyhtää liitettäisiin Uuteen Kotkan –kaupunkiin, pitäisi uudesta
kunnasta tehdä kaksikielinen, jotta Pyhtään ruotsinkielisten asukkaiden
kielelliset oikeudet sekä lain tasolla että käytännössä toteutuisivat. Noin
87000 asukkaan uudessa Kotkassa olisi vain 1114 ruotsinkielistä (1,3 %), mutta
työryhmä esittää, että uusi kunta muutetaan kaksikieliseksi poikkeuslailla. On
tässä mitään järkeä?
Täällä
Heinolassa ymmärretään myös kuntien itsenäisyyden tuoma turva ja tärkeys.
Heinola
lähetti yhdeksän muun kunnan kanssa 30.9.2011 Euroopan neuvoston
kuntakongressiin kirjelmän, jossa kongressia pyydettiin selvittämään, ovatko
Suomen hallituksen kuntajakouudistukseen liittyvät toimet Suomen vuonna 1991
ratifioiman Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan (CETS 122)
vastaisia.
Asiaa
käsiteltiin syksyllä 2011 Kuntakongressin puheenjohtajistossa. Sieltä kirjelmä
toimitettiin kuntakongressin hallituksen käsiteltäväksi tämän vuoden
helmikuussa. Lisäksi asia oli esillä kuntakongressin monitorointikomitean
kokouksessa maaliskuussa 2012.
Kuntakongressin muodostaa Euroopan Neuvoston:n
jäsenvaltioiden kuntien, alue- ja paikallishallintojen edustajat. Suomen
valtuuskunnassa on 5 jäsentä ja 5 varajäsentä. valtuuskunnan puheenjohtaja on Helsingin kaupunginvaltuuston Risto Rautava.
Kuntakongressi laatii maaraportteja. 18.10.2011 valmistui viimeisin Suomea
koskeva raportti. Euroopan Neuvoston ministerikomitealle osoitetussa
suosituksessa Suomen viranomaisia kehotettiin
toimenpiteisiin kuntien talouden parantamiseksi, rakennemuutosten vaikutusten
selvittämiseksi sekä peruspalvelujen tasapuolisen tarjonnan varmistamiseksi
koko maassa.
Kuntakongressista
tulleen tiedon mukaan tilanne Suomessa on muuttunut maaraportin hyväksymisen
jälkeen siinä määrin, että Suomeen lähetetään raportoija keräämään tietoa
kuntauudistuksesta.
Toivoa sopii, että tämä raportoija todellakin paneutuu
tehtäväänsä ja raportoi syrjäseutujen tilanteesta jo tehtyjen kuntaliitosten
jälkeen. Jos raportti tehdään objektiivisesti ja kuntalaisen näkökulmasta,
siinä ei tule olemaan onnellista loppua.
Hyvät ystävät,
Meillä on Eduskunnassa loistava ja keskusteleva ryhmä.
Meidän ryhmässä on Eduskunnan vanhin vuonna 1940 syntynyt Kauko Tuupainen ja
nuorin vuonna 1986 syntynyt Olli Immonen. Tähän väliin mahtuu monta erilaista
koulutustaustaa sekä elämänkoulua ja työkokemusta. Näistä aineksista olemme
rakentaneet keskustelevan tiimin, joka on kuluneen vuoden aikana hitsaantunut
hyvin yhteen. Olemme pitäneet yli kaksi tuhatta salipuheenvuoroa, enempäänkin
olisi ollut halua, mutta valitettavasti puhemies ei ole aina ollut
suosiollinen. Tämä on välillä melko karvasta kalkkia.
Välikysymys on opposition terävin keihään kärki. Sitä
pitää käyttää harkiten. Perussuomalaiset ovat tehneet kolme välikysymystä
meille tärkeistä aiheista: Euroalueen talouskriisiä
koskevat ratkaisusta marraskuussa viime vuonna,
Puolustusvoimien uudistamissuunnitelmista
kuluvan vuoden helmikuussa sekä Suomen kokonaisvastuut euroalueen
talouskriisissä huhtikuussa.
Perussuomalaisten
mielipiteet ovat haluttua tavaraa. Meiltä kysytään mielipiteitä ja niitä myös
arvostetaan. Vaikka eihän kysyjät sitä tietenkään aina haluakaan myöntää.
Ministerit suorastaan jonottavat päästäkseen kertomaan valmisteilla olevista
lakiesityksistä mm. kuntauudistusesityksestä Perussuomalaisten
eduskuntaryhmälle. Ministerit Urpilainen ja Kiuru ovat jo käyneet kertomassa
omasta hallinnon alastaan.
Meiltä kysytään usein vaihtoehtoja ja yksi
konkreettinen esimerkki oli loistava Suomalaiselle parempi- Perussuomalaisten
vaihtoehtobudjetti 2012.
Olemme iloisia, että Perussuomalaisten esittämästä
Wahlroos-vero –ehdotuksesta syntyi solidaarisuusvero, jossa yli 100 000 euron
ansiotuloille tulee ylin tuloluokka valtion tuloveroasteikkoon. Erityisen
pettyneitä sen sijaan olemme yleisen arvonlisäveronkorotukseen, joka heikentää
kansalaisten hyvinvointia. Lapsilisien indeksijäädytykset kohdistuvat nekin
erityisesti pienituloisten lapsiperheiden arkeen. Niistä arvioidaan saatavan n.
40 miljoonaa euroa. Perussuomalaisille olisi käynyt ottaa tuo summa vaikkapa
puoluetuista. Se ei käynyt muille puolueille. Missä on se kuuluisa hallituksen
hokema mantra vastuunkannosta?
Hyvät
ystävät,
Yhteistyössä
on voimaa, yksin tätä työtä ei voi eikä jaksa tehdä. Yhteen hiileen
puhaltaminen niin eduskunnassa kuin kuntakentillä on Perussuomalainen voima,
jota muut kadehtivat!
Tulevat
kuntavaalit ovat jälleen näytön paikka. Jos olet kiinnostunut omasta ja
läheisten hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa, tule mukaan ja vaikuta
Perussuomalaisten reilun pelin joukkueessa. Tervetuloa mukaan tekemään uutta
Jytkyn historiaa!
Saan paljon
viestejä ja yhteydenottoja myös Heinolan seudulta. Haluankin kiittää teitä
kaikkia. Yhdessä pidämme huolta suomalaisten hyvinvoinnista myös
tulevaisuudessa!
Toivotan
kaikille lämmintä, aurinkoista ja halausrikasta kesää!