Riitaisat neuvottelut EU:ssa

Euroopan unionissa on tällä hetkellä käynnissä useita tärkeitä talousneuvotteluja. Samaan aikaan väännetään EU:n ensi vuoden budjetista, EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2014–2020 sekä Kreikan tilanteesta.

Suurin osa neuvonpidosta on päättynyt riitaisesti ja niistä käydään teräksen kovaa vääntöä myös tulevaisuudessa.

Euroryhmän valtiovarainministerit yrittivät tiistai-illasta alkaen päästä sopuun Kreikan seuraavan lainatukierän maksamisesta. Kokous päättyi erimielisyyksiin keskiviikkona aamuyöstä. Euroalueen pääministerit sen sijaan aloittivat torstaina neuvottelut monivuotisista rahoituskehyksistä, jotka päättyivät yön syventyessä niin ikään kesken.

Euromaiden päämiehet arvelevat monivuotisten rahoituskehysneuvotteluiden jatkuvan vielä pitkään, todennäköisesti ensi vuoden puolella jos sopua ei tänään synny. Ainakin Britannia on uhannut kaataa koko esityksen jos eivät saa tahtoaan, eli merkittävän suuria leikkauksia läpi. Myös Suomi ajaa leikkauksia budjettiin ja toivoa sopii, ettei Suomen oma maksuosuus ainakaan enää kasva. Jos kasvaa, niin hallituksen on haettava myös Suomelle jäsenmaksualennusta, jota moni muu nettomaksajamaa EU:ssa jo saa. Suomen pitää myös pitää huolta, ettei meille tärkeistä pohjoisten- ja syrjäseutujen tukirahoituksesta leikata.

Nämä EU:n riitaisat talousneuvottelut kertovat siitä, että taloudellisen solidaarisuuden aika on ohi ja useimmat jäsenmaat puolustavat nyt ensisijaisesti omia etujaan. Myös Suomen pitää nyt hylätä ” aina valmis”-partioasenne ja näytettävä mihin laumaansa puolustava Suomi-leijona pystyy.

Toivon, että ministereillämme on rohkeutta puolustaa Suomen kansan etuja, sillä meillä ei ole varaa hävitä näitä neuvotteluja.

Kreikan tilanne on arveluttava

Keskeytyneessä euroryhmän kokouksessa käsiteltiin Kreikan talouden toisen sopeutusohjelman toteutusta ja jatkoa sekä ohjelman toisen lainaerän maksamista. Tarkoituksena oli käydä läpi Kreikan velkakestävyyttä, maan pankkisektorin tilannetta ja Kreikan toimia tilanteensa vakauttamiseksi

Neuvotteluja jatketaan ensi viikon maanantaina. Urpilainen hakee uudet neuvotteluvaltuudet suuresta valiokunnasta tänään. Viime viikon kokouksessaan Suuri valiokunta hyväksyi äänin 16­-9 valtioneuvoston kannan euroryhmän kokoukseen. Vastaehdotuksissaan perussuomalaiset ja keskusta painottivat, että Kreikka ei ole täyttänyt sille sopeutusohjelmassa asetettuja ehtoja.

Joku tämän viikon Euroryhmänkokoukseen osallistuneista kertoi olevansa optimistinen ja toinen toiveikas siitä, että Kreikka halutaan edelleen pitää osana euroaluetta. Myös valtiovarainministeri Urpilainen on todennut olevansa optimistinen sovun löytämisen suhteen, vaikka jonkun kokouslähteen mukaan Suomi on neuvottelijoista hankalin. Ja hyvä niin.

Myös kokouksen puheenjohtaja, Jean-Claude Juncker totesi riitaisesti päättyneen kokouksen jälkeen, että tekniset kysymykset olivat niin vaikeita, että tarvitaan lisää laskelmia. Kuulostaa melko oudolta, että ensin pidetään kokous ja vasta siellä todetaan, että nyt tarvitaankin laskelmia. Kenellä on oikeat laskelmat? Käsittääkseni myös Suomessa valtiovarainministeriössä on taitava ja työlleen omistautunut virkamiesväestö. Mielenkiintoista nähdä, kuka tekee sellaiset laskelmat, että saa muut hyväksymään ne.

Joka tapauksessa kansalaiset alkavat olla kärsimättömiä, niin Kreikassa kuin Suomessakin. Tukipaketit menevät vain pankkiirien ja sijoittajien taskuihin samalla ja samaan aikaan kansalaisilta kiristyy vyö kummassakin maassa. Olemme huolissamme hyvinvoinnistamme. EU sen sijaan ei vaikuta olevan, sillä selkeästi kyseessä on enemmänkin huoli Euroopan Unionin poliittisen uskottavuuden pelastamisesta.

Yritin eiliselläkineduskunnan suullisella kyselytunnilla saada puheenvuoroa. Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, kuinka paljon tämä EU:n poliittisen uskottavuuden hintalapun vielä arvioidaan Suomen kansalaisille maksavan. Puheenvuoroa en saanut. Taaskaan!