Halvaantunut hallitus

Kunnallisvaalit on nyt käyty, sydämellinen kiitos kaikille äänestäjilleni luottamuksesta. Tällä viikolla eduskunnassa kokoontui Pohjoismaiden neuvosto ja ensi viikolla jatkuu taas eduskunnan syysistuntokausi. Tahti kiristyy jälleen loppuvuotta kohden kun käsittelyyn saadaan ensi vuoden talousarvio, kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Alla hieman pohdintaa hallituksen toimintakyvystä tänä syksynä. Kolumni julkaistiin Itä-Hämeessä 29.10.

Hallitus on puolitoista vuotta uhonnut pelastavansa Euroopan erilaisilla tukipaketeilla ja vienyt Suomea yhä lähemmäksi EU:n liittovaltion päätösvaltaa. Hallituksen päätöksentekokyky on taidettu jo lähettää Brysseliin, sillä hallitus ei ole pystynyt kotimaassa tekemään päätöksiä muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta, vanhuspalvelulaista sen paremmin kuin kuntarakennelain uudistuksestakaan. Asioista, jotka vaikuttavat suomalaisten arkipäivään.

 

Eduskunnassa kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa ovat olleet syksyn kuumimmat puheenaiheet. Aiheista on viimeisten kuukausien sisällä jätetty jo kaksi välikysymystä. Ja miten toimii hallitus? Riitelee, kinastelee, viivyttelee ja siirtelee vastuuta. Hallituspuolueet ovat pelanneet omaa mediapeliään unohtaen, että perustavan laatuisia uudistuksia ei tehdä puolueiden kilpien kiillottamiseksi, vaan palveluiden järjestämisen turvaamiseksi.

 

Hallituksen pääpuolueet, Kokoomus ja SDP nostavat molemmat omia teemojaan esille, haluamatta löytää yhteisymmärrystä. Tämä on kansalaisten tilannetajun aliarvioimista. Vai miltä kuulostaa Yle-uutisten mukaan ministeri Urpilaisen kommentointi sote-uudistuksen aikataulusta, jossa hän toteaa, ettei vaalipäivä voi olla näin merkittävä ja kaikkien suomalaisten elämään vaikuttavan uudistuksen deadline. Katainen puolestaan kommentoi, että nyt tarvittaisiin halua tehdä päätöksiä, mutta samalla hän väistää vaatimukset, joiden mukaan pääministerin olisi otettava sote-uudistuksessa ohjat käsiinsä. Tuntuu siltä, että hallituspuolueissa on unohdettu se kansalainen, jonka vuoksi tätä työtä tehdään.

 

Sekä kunta- että sote-uudistuksen keskiössä tulisi olla yksilö, joka palveluita tarvitsee ja käyttää. Tutkimusten mukaan jopa 42 prosenttia kansalaisista pitää nykyistä palvelujen saatavuutta heikkona. Huolestuttavana tilannetta pitää peräti joka toinen kuntalainen. Terveyserojen kasvu yhteiskuntaluokkien välillä onkin hyvin huolestuttava ilmiö. Ei voi olla niin, että vain rikkaat ja hyväosaiset selviytyvät. Peruspalveluiden saatavuus tulee olla tasavertaista kaikille.

 

Kun hallitukselta kysytään, miksi se leikkaa esimerkiksi kuntien valtionosuuksista tai nostaa arvonlisäveroa, on vastaus aina sama: tässä heikossa taloustilanteessa kaikki yhteiskunnan alat joutuvat leikkurin alle ja kaikkien on kannettava vastuunsa. Samaista vastuuta hallitus kantaa kun se syytää rahoja EU:lle. Ensi kesänä Kroatia liittyy EU:n jäsenmaaksi. Suomalaisille veronmaksajille se maksaa 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä rahalla olisi pidetty Heinolan Reumasairaala hengissä.