Vastauksia ministereiltä

Yksi kansanedustajan tärkeistä valtiopäivätoimista on kirjallisen kysymyksen esittäminen ministerille. Olen tehnyt tämän ensimmäisen kauteni aikana jo lukuisia kirjallisia kysymyksiä, sillä ne ovat hyvä keino ottaa kantaa johonkin vallitsevaan epäkohtaan ja vaatia hallitukselta lisäselvitystä asiasta. Kyseisen ministerin, jonka aihealueeseen esitetty kysymys kuuluu, tulee tietyssä määräajassa vastata kansanedustajalle. Kaikki tehdyt kysymykset löytyvät vastauksineen eduskunnan verkkosivuilta.

Marraskuussa tein kirjalliset kysymykset Yle-veron ja Ahvenanmaalle maksettavan tasoitusmaksun suhteesta sekä Unkarin aikeista myydä oleskelulupia ulkomaisille sijoittajille. Viime viikolla sain vastaukset valtiovarainministeri Urpilaiselta sekä sisäasiainministeri Räsäseltä näihin kysymyksiin.

Ahvenanmaan tasoitusmaksun suuruus mietittävä uudelleen

Ahvenanmaalle maksetaan valtion varoista tasoitusmaksua vuosittain 0,45 prosenttia valtion tilinpäätöksen mukaisista tuloista. Vuoden 1993 jälkeen tuota tasoitusperustetta ei ole muutettu. Laissa todetaan, että sitä on muutettava jos valtion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat tasoitusmäärän suuruuteen olennaisesti vaikuttavalla tavalla.

Ensi vuonna valtion tilinpäätökseen tulee positiivisesti vaikuttamaan Yle-vero, jota kerätään kaikilta kansalaisilta ja joka kuitenkin siirretään suoraan Ylen toiminnan rahoittamiseen. Näin ollen Yle-vero tulee vaikuttamaan suurentavasti myös Ahvenanmaalle maksettavaan tasoitusmaksuun. Mietin vain, että onkohan tämä ihan tarkoituksenmukaista?

Ensi vuonna Ahvenanmaa saa tasoitusmaksua noin 211,9 miljoonaa euroa. Yle-veron osuus siitä on 2,25 miljoonaa euroa.

Ahvenanmaalaiset eivät itse Yle-veroa maksa, mutta saavat siitä kuitenkin kermat päältä. Niinpä kysyin valtiovarainministeriltä, että voisiko tuota maksuperustetta muuttaa - nyt kun mannersuomalaisten maksama Yle-vero tuottaa valtion kassaan lisää tuottoja? Urpilainen vastasi, että keväällä asetettu työryhmä selvittää parhaillaan, ovatko valtion tilinpäätöksen perusteet muuttuneet tasoitusmäärän suuruuteen olennaisesti vaikuttavalla tavalla. Työryhmän on määrä antaa esityksensä vuoden loppuun mennessä. Nähtäväksi siis jää, mutta on hyvä, että tasoitusmaksun perusteita uudelleen mietitään.

Ahvenanmaan maakunta kuuluu jo nyt taloudellisesti vauraimpiin alueisiin Suomessa eikä tunnu reilulta, että ensi vuonna kun kaikki osallistuvat Yle-veron maksamiseen, tuloutetaan tuostakin summasta osa Ahvenanmaalle, jonka kansalaiset on kuitenkin Yle-verosta vapautettu.

EU-kansalaisuus myynnissä?

Toinen kirjallinen kysymykseni koski Unkarin aikeita myydä oleskeluviisumeja ulkomaisille sijoittajille. Jos laki Unkarissa toteutuu, voisi 250 000 euron joukkolainasijoituksella saada vakituisen oleskeluluvan Unkarista. Myöhemmin tuo oleskelulupa olisi helppo muuttaa myös kansalaisuudeksi.

Ihmetystä aiheessa herätti nimenomaan se, että voiko yksittäinen EU-jäsenvaltio noin vain myydä omaa kansalaisuuttaan, sillä samallahan on myynnissä myös EU-kansalaisuus? Sisäasiainministeri Päivi Räsänen vastasi kysymykseeni toteamalla, että tällaisia oleskelulupakäytäntöjä on käytössä myös muissa EU-maissa ja että oleskeluluvan myöntämisen tarkemmat perusteet jäävät kansallisen lainsäädännön varaan. Näin ollen Suomi tai EU ei voi oleskelulupien myymiseen puuttua.

Ministeri myös toteaa vastauksessaan, että niin sanotuissa perinteisissä siirtolaisia vastaanottaneissa maissa, kuten USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa, on ollut vuosikymmeniä käytössä maahanmuuttoväyliä ja lupajärjestelmiä, jotka suosivat yritystoimintaa ja maan talouteen sijoittamista ja että näistä keinoista on mitä ilmeisimmin ollut hyötyä kyseisten maiden taloudelle ja kehitykselle.

Myös Unkari pyrkii toimillaan hankkimaan varoja talousvaikeuksiensa voittamiseen. Näinköhän tässä olisi vastaus velkaantuvien euromaiden ahdinkoon…