Helsinki-Hollola-Heinola

Maanantai-ilta vierähti Alankomaiden suurlähettilään illallisella, jossa keskustelun aiheena oli "The Dutch subsidiarity review" eli pääsääntöisesti keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta ja sen toimivaltakysymyksistä. Alankomailta tuli kesäkuussa 54-kohdan ehdotuslista, miten he haluaisivat EU:ta kehittää.

Tiistaina suuri valiokunta järjesti yhteistyössä ulkopoliittisen instituutin kanssa seminaarin ”Suomen EU-politiikka muuttuvassa maailmassa ja Euroopassa”. Seminaari toimi myös virallisena julkisena kuulemistilaisuutena suurelle valiokunnalle koskien Valtioneuvoston selontekoa Suomen EU-politiikasta. Näkökulmia ja ajatuksia kuultiin lukuisilta tutkijoilta ja professoreilta niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Aiheina olivat globaalit ja eurooppalaiset kehitystrendit sekä Suomi ja EU ja joukkoon mahtui paljon kritiikkiäkin. Suomi vaatii monissa asioissa EU:lta ja sen toimielimiltä avoimuutta. Kuitenkin samaan aikaan EU-asioiden käsittely eduskunnassa on asiantuntijan mukaan kaikkea muuta kuin avointa, kun suurin osa asioista käsitellään suuressa valiokunnassa suljettujen ovien takana ja vain harvoin asiat etenevät täysistunnon käsiteltäviksi: useimmiten vain opposition tekemien välikysymysten muodossa.

Keskiviikkona vierailimme lakivaliokunnan kanssa Pasilassa, Helsingin poliisilaitoksella. Vierailu oli todella mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Saimme kuulla poliisityöstä oikeiden tapauksien siivittämänä ja esille tuli useita mielenkiintoisia asioita. Helsingin poliisilla menee tulkkikustannuksiin vuodessa 2–3 miljoonaa euroa. Melkoinen summa. Nykyään on myös yleistä, ettei eksoottisten ja erikoisten kielten taitavia tulkkeja löydy Suomesta, vaan niitä joudutaan hakemaan kauempaa. Esimerkiksi nigerian kielen tulkki jouduttiin lennättämään paikalle Norjasta asti.

PS:llä ON vaihtoehto

Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin myös opposition vaihtoehtobudjeteista. Istunto jatkui myöhään ja puheenvuoroja pidettiin lukuisia. Valtiovarainministeri oli sitä mieltä, ettei kumpikaan oppositiopuolue tuonut esille mitään uusia avauksia. Kummasti on kuitenkin aina joitain esityksiä eksynyt myös hallituksen esityksiin seuraavina vuosina. Toivottavaa vain olisi, että hallitus voisi saman tien ottaa ehdotuksiamme huomioon eikä vasta vuoden päästä, kuten viime aikoina on joissain asioissa tapahtunut. Ja ministeri oli hieman väärässä, sillä Perussuomalaiset tarjosivat myös uusia erityisesti työllistämispolitiikkaan liittyviä suunnitelmia.

Kuten edellisinäkin vuosina, olimme tehneet realistisen ja toimivan kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka toimii vaihtoehtona hallituksen esitykselle ensi vuoden budjetista. Kun rahaa on vähän, on kyse arvovalinnoista, mihin niitä yhteisiä rahoja suunnataan. Ja hallituksen arvothan onkin jo tiedossa…

Otin omassa puheenvuorossani esille jälleen maassa laahaavan kuntatalouden. Se on huonossa jamassa. Totesin, että ymmärrämme yleisen taloustilanteen vaikeuden, joten myös kuntasektori osallistuu säästötalkoisiin, mutta hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat menneet jo aivan liian pitkälle. Tilanne on se, että vain lakisääteiset palvelut yritetään kuntatasolla toteuttaa; ennakoivista (ja samalla äärimmäisen tärkeistä) toimista voidaan vain haaveilla.

On tärkeää, että kuntien tehtäviä selkeytetään ja määritellään, kuten hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut. Tuo määrittely ja tehtävien karsiminen ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, vaan edelleen kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää hoidettavanaan, ja ensi vuonna on luvassa lisää velvoitteita, mutta rahoitus ja tehtävät eivät kohtaa.

Ehdotamme vaihtoehtobudjetissamme 300 miljoonaa lisää kunnille. Tuon saman summan ehdotamme leikattavaksi kehitysavusta. Kehitysapu on nykyisellään pirstaloitunutta, ja sen rakenteita uudistamalla voitaisiin varmasti saavuttaa merkittäviä säästöjä ja ennen kaikkea varmistaa, että apu menee sinne ruohonjuuritasolle, jossa sitä kipeästi tarvitaan. Taloustilanteemme on viimeksi ollut näin huono 90-luvulla, jolloin kehitysavusta leikattiin muutamassa vuodessa huomattavasti. Bruttokansantuotteemme on tällä hetkellä vuoden 2006 tasolla, joten tuskin on aivan kohtuutonta vaatia, että palauttaisimme kehitysavun edes vuosien 2007-2008 tasolle.

Nyt on aika tehdä leikkauksia sinne, missä ne vähiten vaikuttavat suomalaisten hyvinvointiin ja maamme talouskasvuun.

Hallitus arvioi ensi vuoden budjettikirjassaan, että valtion velkamäärä hipoo ensi vuoden lopulla jo 100 miljardin euron rajaa. Eduskunnan istuntosalin seinällä on Väinö Aaltosen patsas nimeltään Tulevaisuus. Patsaan ideana oli se, että kansanedustajat muistaisivat patsasta katsoessaan, että he tekevät päätöksiä lastemme ja nuortemme tulevaisuutta varten. Nyt tuntuu, että patsaan Eero-poika katsoo seinältä äitinsä sylistä hyvin hyvin huolissaan nykyhallituksen toimia.

Viikonloppuna jatkuu jälleen paikallisyhdistysten syyskokoukset. Nähdään tällä kertaa Heinolassa!

Ensi viikolla eduskunta viettää syysistuntotaukoansa, joten istuntoja ja valiokuntia ei ole. Kuntapuolella vääntö jatkuu maanantaisella valtuuston kokouksella.

Joululahja EU:lta – avoimet ovet Suomen sosiaaliturvaan

EU-direktiivit vaikuttavat suomalaiseen lainsäädäntöön ja suomalaisten hyvinvointipalveluiden saatavuuteen yhä syvemmin ja laajemmin. Julkista keskustelua direktiivien vaikutuksista pitäisi käydä ehdottomasti enemmän! Usein keskustelu jää vain eduskunnan valiokuntiin ja täysistuntoihin.

Ensi vuonna suomalaisten olohuoneisiin astuu kaksi suurta elefanttia EU-direktiivien siivittäminä. Ne vaikuttavat meidän kaikkien sosiaaliturvaan ja -palveluiden laajuuteen. Toinen on potilasdirektiivin mahdollistama rajat ylittävä terveydenhuolto, jossa potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- ja ETA-valtiosta.

Toinen on EU:n yhdistelmälupadirektiivi, jolla laajennetaan merkittävästi suomalaisen sosiaaliturvan saannin mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomen sosiaalietuudet ovat asumisperusteisia. Nyt EU:n Komissio vaatii, että sosiaalietuudet pitää saada myös työperusteisesti, vaikka asuisi esimerkiksi Virossa. Direktiivillä kun halutaan turvata kolmansista maista tuleville työntekijöille jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa yhdenvertainen kohtelu mm. työelämän, koulutuksen ja sosiaaliturvan alueilla.

Direktiivi edellyttää muutoksia kymmeneen Suomessa jo voimassa olevaan lakiin: ulkomaalaislakiin, ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin, aravarajoituslakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin, kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin.

Käytännössä lakimuutos avaa suomalaisen sosiaaliturvan kaikille EU-kansalaisille sekä lisäksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen töihin saapuville. Lisäksi viisumin perusteella tai viisumivapaasti täällä työskentelevät pääsevät uutena ryhmänä sosiaaliturvan piiriin. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa myös viisumilla työskentelevät kausityöntekijät, vaikkapa marjanpoimijat, pääsevät Suomessa sosiaaliturvan piiriin.

Eduskunnassa syntyi lakiesityksen lähetekeskustelussa puoluerajat ylittävä huoli siitä, että muutos voi lisätä sosiaaliturvan väärinkäytön mahdollisuutta. Jopa hallitus on esityksessään myöntänyt, että riski väärinkäytösten kasvamiseen on. Niiden estämiseksi ehdotetaan tarkkaa poikkihallinnollista seurantaa. Ei kuitenkaan ole seurantajärjestelmää esim. siitä, kuinka pitkäksi ajaksi keskimäärin kolmannen maan kansalaiset jäävät Suomeen.

Suomessa suuri osa sosiaalietuuksista ja -palveluista on maksuihin perustumattomia ja palveluita rahoitetaan verovaroin. Lyhytaikaisesti maassa työskennellyt ulkomaalainen ei siis ole vielä juurikaan osallistunut järjestelmän rahoitukseen, mutta hänelle voi yhdenvertaisen kohtelun myötä syntyä nopeasti oikeus etuuksiin ja palveluihin.

Asumisperusteinen sosiaaliturva Suomessa on ollut hyvinvointivaltiomme perusta ja kansalaisten turva. Hyvinvointivaltiomme rakenteet murenevat jo ilman EU:sta tulevia uusia direktiivejäkin, sillä niin kunnat kuin valtiokin elävät nyt velanotolla. Ensi vuoden lopussa valtion velan osuus kasvaa jo noin 100 miljardiin euroon.

Komissio haluaa yhdistelmädirektiivin voimaan jo 25.12.2013.

Hyvää joulua Suomi! Toivoo EU-komissio!

 

Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä 18.10.2013.

Radiossa ja ainakin leikisti televisiossa

Viikko alkoi maanantaiaamuna suoralla radiohaastattelulla Yle Lahden radiossa. Mukavaa porukkaa tuolla radiossa ja sain hyvin tuotua esille itselleni tärkeitä teemoja. EU direktiivien vaikutuksista pitäisi mielestäni ehdottomasti puhua enemmän julkisuudessa. Ensi vuonna on tulossa voimaan sekä EU:n potilasdirektiivi että yhdistelmälupadirektiivi, jotka muokkaavat merkittävästi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaamme ja erityisesti sosiaalipalveluiden saamisen perusteita. Näistä olenkin jo kirjoittanut aikaisemmissa kirjoituksissa ja myös Itä-Hämeen kolumnissa, joka julkaistiin tänään perjantaina 18.10.

Maanantaina Hollolan kunnan hallitus käsitteli kunnan ensi vuoden budjettia yli kuusi tuntia. Säästöjä kun pitää edelleen löytää ja toimintaa tehostaa.

Tiistaina vietimme isäni, Mikko Vainion 90-vuotisjuhlia Lahdessa. Maanantain 14.10. ESS:ssa oli juttu Mikosta ja avoin kutsu kaikille.Vieraita kävi koko päivän aikana reilut 150. Juhlat olivat rennot ja lämminhenkiset, sellaiset kuin juhlien kohde itsekin on! Myös PS-lehden toimittaja kävi paikalla ja juttu löytyy tänään 18.10. ilmestyneestä Perussuomalainen-lehdestä.

Keskiviikkoaamu alkoi jännittävästi kun pääsin koehaastatteluun YLE:n aamutelevisioon. TV-kokemusta ei ole juurikaan kansanedustajana kertynyt. Oli kiva päästä harjoittelemaan kahden muun kansanedustajan kanssa. Ylen aamutv:n porukka oli mukavaa ja asiansa osaavaa. 

Keskiviikkona täysistunnossa käsiteltiin Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomusta vuodelta 2012. Pohjoismaiden neuvosto täytti viime vuonna 60 vuotta ja juhlaistunto pidettiin syksyllä Helsingissä. Halusin omassa puheenvuorossani korostaa pohjoismaiden yhteistyön tärkeyttä. Hyvien käytäntöjen vaihtaminen pohjoismaiden kesken on erittäin tärkeää. Pohjoismainen yhteistyö kumpuaa samankaltaisista kulttuuritaustoista pohjalta, jossa meidän on helppo tehdä yhteistyötä ja viedä kaikille Pohjoismaiden asukkaille tärkeitä asioita eteenpäin. Eläkeläisten kaksoisverotuksen korjaamisessa tarvitaan aitoja korjaustoimenpiteitä, nämä terveiset menivät ministereille!

Seuraava Pohjoismaiden neuvoston kokous pidetään eduskunnan syysistuntotauolla Oslossa. Hyvinvointivaliokunnassa etsitään tänä vuonna hyviksi havaittuja käytännön toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden hoitoon ja siihen, miten nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä jo ennalta.

Viikolla elinkeinoministeri Vapaavuori vastasi kirjalliseen kysymykseeni Pohjoismaisten energiamarkkinavalvojien suositusten täytäntöönpanosta Suomessa. Ministeri otti vastauksessaan esille paljon puhutun yhden laskun mallin, jota pohjoismaisten energiamarkkinoita valvovien viranomaisten yhteistyöfoorumi NordREG on kaikille pohjoismaille suositellut. Ministeri kuitenkin totesi, ettei näin isoon uudistukseen olla Suomessa vielä valmiita, mutta asiaa arvioitaneen uudestaan tulevaisuudessa.

Perjantai-iltana käyn tutustumassa Hollolan kirkon seudulla olevan aikuisten kehitysvammaisten asumisyksikkö Wilhelmiinan toimintaan. Siellä vietetään tänään 6-vuotissynttäreitä ja tunnelma on katossa vaikka tummat pilvet pilkottavat myös tämän toiminnan yläpuolella.

Viikonloppu täyttyy jälleen paikallisyhdistysten syyskokouksista. Lauantaina Hollolan PS järjestää toritapahtuman klo 11–13, mukana myös Teuvo Hakkarainen. Syyskokous alkaa klo 13.30!

Sunnuntaina osallistun Sysmän syyskokoukseen ja juttelemaan voi tulla ennen sitä klo 17 Ravintola Uotin kabinettiin.

Viikonloppuun on tarkoitus mahduttaa myös hieman omaa sydäntä lähellä olevaa toimintaa eli noutajakoiratoimintaa: hieman riistaharjoituksia, tottelevaisuutta ja sunnuntaina Lahdessa on koiranäyttely.

Sitä sun tätä

Lahden ensi- ja turvakoti järjesti viime lauantaina hienon tapahtuman. Oli ilo olla mukana! Triossa jaettiin yli 400 esitettä ja uusia jäseniäkin saatiin lisää. Kasi-salissa kuultiin Marko Haaviston sykähdyttävää laulua sekä Salpauksen oppilaiden hienoja esityksiä! Totesin paikanpäälläkin, että olen iloinen saadessani kuulua tähän porukkaan. Toivotan myös kaikki muut innolla mukaan tähän vapaaehtoistyöhön, siinä tarvitaan meitä kaikkia, tule Sinäkin!

Viikon aikana eduskunnassa sain ministeri Ihalaiselta vastauksia kirjallisiin kysymyksiini. Vastauksessaan kysymykseen, jossa kysyin työosuuskuntien kautta työllistymisestä sekä TE-toimistojen vaihtelevista käytännöistä asiaan suhtautumisessa, ministeri tyytyi toteamaan, että jos työntekijä kokee, ettei TE-toimiston soveltamiskäytäntö vastaa lainsäädäntöä tai ministeriön ohjetta, hän voi olla yhteydessä kyseisen alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työttömyysturva-asiamieheen. Tämän ministeri oli kirjannut vastauksen loppuun, kun ensin oli vain toistanut faktoja, jotka itsekin olin kysymyksessäni tuonut esille. Mitään muutoksia vallitsevaan tilanteeseen ei siis ainakaan lainsäädännön osalta ole odotettavissa. Harmittavan usein ministerien vastaukset kirjallisiin kysymyksiin ovat juuri tämän kaltaisia…

Toisessa kysymyksessäni olin tiedustellut paljon julkisuudessakin puhututtaneesta Finnairin lentoemäntien tilanteesta. Ihmetyttää, miten valtionyhtiö voi palkata työvoimaa ulkomailta ja käyttää muiden maiden huonompia työehtosopimuksia kun se samalla irtisanoo ja lomauttaa suomalaisia työntekijöitä. Vastauksessaan ministeri toteaa, että esille ottamani tilanne, jossa Finnair on palkkaamassa ulkomaalaista työvoimaa muun muassa USA:sta, on selvityksen alla Uudenmaan TE-toimistossa. Ministeri toteaa olevansa varma siitä, että kyseessä olevat tapauksetkin tulevat käsitellyiksi asiantuntevasti sekä lain ja hyvän hallinnon mukaisesti. Lopputulema taitaa kuitenkin joka tapauksessa olla se, että suomalaisia stuertteja ja lentoemäntiä on edelleen hurja määrä työttömänä…

Kehitysyhteistyö puhuttaa

Torstaina tapasin Suomen World Visionin yhteiskuntasuhteista vastaavan varatoiminnanjohtaja Anne Pönnin. Kehitysavusta paljon käydään keskustelua ja olisiko siitä syytä supistaa tässä taloudellisessa tilanteessa? Tässä keskustelussa on syytä perata ja käyttää niitä toimenpiteitä, joilla tehokkaimmin voidaan auttaa köyhyydessä eläviä ihmisiä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 % määrärahataso BKTL:stä ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Ensi vuoden budjetissa hallitus joutui kuitenkin lähentymään Perussuomalaisen linjaa, sillä kehitysyhteistyövaroista leikataan ja vuonna 2014 kehitysyhteistyömäärärahat vastaavat tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,55 prosenttia bruttokansantulosta. Kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2014 olevan yhteensä 1 102,7 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset tulevat ehdottamaan omassa varjobudjetissaan vielä rajumpaa leikkausta, jo viime vuonna ehdotimme, että kehitysyhteistyövaroja leikattaisiin 270 miljoonalla eurolla.

World Visionin tavoite on auttaa ihmisiä omassa maassaan ja muun muassa kansalaistaitoja opettamalla pitämään puolensa oikeuksien ymmärtämisessä ja puolustamisessa. World Vision korostaa toiminnassaan myös lasten oikeuksia, jotka usein jäävät muun keskustelun varjoon.

Energiatodistuslaki tulossa uudelleen eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta

Lisäksi edelleen olen saanut paljon palautetta rakennusten energiatodistuksista. Viime vuoden lopulla eduskunta hyväksyi lain, jonka myötä energiatodistus tuli pakolliseksi kaikille rakennuksille. Uuden lain ensimmäinen osa tuli voimaan tämän vuoden kesäkuussa. Sen mukaan energiatodistus vaaditaan vuokraus- ja myyntitilanteessa nyt vuonna 1980 tai sen jälkeen rakennetuilta omakotitaloilta. Kesällä 2017 laki laajenee edelleen niin, että omakotitalon omistaja velvoitetaan teettämään vuokraus- tai myyntitilanteessa energiatodistus myös ennen vuotta 1980 rakennetuista omakotitaloista.

Perussuomalaiset jättivät lain käsittelyn aikana eriävän mielipiteen ja äänestimme täysistunnossa lakiesityksen hylkäämisen puolesta. Vastustamme tätä lakia edelleen myös nyt, kun asia saapuu uudelleen eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta. Suomen Omakotiliiton kansalaisaloite on nimittäin kerännyt jo yli 50 000 allekirjoitusta. Omakotiliitto ehdottaa, että energian todellinen kulutus eli ostoenergia olisi aina ilmoitettava todistuksessa laskennallisen luvun lisäksi. Lisäksi kansalaisaloitteella esitetään muutettavaksi sitä, että ennen vuotta 2008 rakennettujen pientalojen kohdalla energiamuoto-kerrointa ei huomioitaisi.

Tällä hetkellä energiatodistuslaki asettaa kansalaiset energiamuotokertoimen kautta eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, mikä on heidän lämmitysmuotonsa. Laskennallinen, energiamuotokertoimella painotettu kulutus on epäoikeudenmukainen vanhoille pientaloille. Mahdollinen ero todelliseen kulutukseen voi olla huomattava ja jopa moninkertainen.

Laki rankaisee siis erityisesti niitä, jotka ovat aikoinaan noudattaneet valtiovallan suosituksia sähkölämmitteisistä taloista, sillä nyt sähkölämmitys tulee vaikuttamaan E-lukuun negatiivisesti ja asunnon arvoa alentavasti. Kaiken lisäksi tuon asian selvittämisestä joutuu pulittamaan arvioiden mukaan yli 500 euroa. Kuulostaa mielestäni melko kohtuuttomalta vanhojen omakotitalojen kohdalla. Kiinteistövälittäjät ovatkin minulle todenneet, ettei vanhemmille taloille ole mitään järkeä teettää tätä todistusta, sillä kaikki tietävät ilman todistustakin, etteivät silloiset rakennusmääräykset täytä nykyisiä kriteereitä. Jos esim. 50-luvun rintamiestalot peruskorjattaisiin näiden kriteerien mittoihin, korjauskustannuksia ei pystyttäisi saamaan takaisin energian säästökuluina vuosikymmeniin.

Viikonloppuna lauantaina Perussuomalaisten Hämeen piirillä on syyskokous ja sunnuntaina tapaan Perussuomalaisia nuoria Lahdessa. Eli varsin perussuomalainen viikonloppu jälleen edessä!

Viikossa riitti vipinää

Tiistaina täysistunnossa käsiteltiin ulkomaalaislain muuttamista (HE 139/2013). Aiheesta enemmän aikaisemmassa blogi-kirjoituksessani, mutta koska kyseessä on tärkeä asia, on siihen syytä vielä palata. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on ainutlaatuinen. Nyt tämä kyseinen EU-direktiivi vaatii, että kaikkien jäsenmaiden kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti maan omien kansalaisten kanssa sosiaaliturvan piiriin pääsyn osalta. Suomessa suuri osa etuuksista ja palveluista on maksuihin perustumattomia ja niitä rahoitetaan verovaroin. Lyhytaikaisesti maassa oleskellut ulkomaalainen ei ole vielä juurikaan osallistunut järjestelmän rahoitukseen, mutta hänelle voi yhdenvertaisen kohtelun myötä syntyä nopeasti oikeus etuuksiin ja palveluihin. Hallituksen esityksessä myös myönnettiin kasvava väärinkäytösten mahdollisuus.

Jätin perjantaina eduskunnassa kaksi kirjallista kysymystä. Halusin kysyä hallitukselta minkälaisiin toimenpiteisiin se ryhtyy että ikääntyneiden maksuhäiriömerkinnät eivät kasva niin voimakkaasti kuin viime vuonna on tapahtunut ja miten varmistetaan, ettei terveyspalveluja tarjoavien yritysten antamasta mahdollisuudesta maksaa luotolla kalliita toimenpiteitä, synny lisää maksuvaikeuksia ikäihmisille.

Osamaksumahdollisuuksien lisääntymistä terveydenhuollossa voidaan pitää osittain hyvänä, sillä jotkut välttämättömien toimenpiteiden kustannukset voivat nousta hyvinkin korkealle. Luottomahdollisuuksien lisääntyminen voi kuitenkin samalla myös lisätä maksuhäiriömerkintöjä, kun otetut kulutusluotot jäävät maksamatta. On tärkeää huomioida, antavatko terveyspalveluja tarjoavat yhtiöt hoitotilanteessa asiakkaalle kaiken tarpeellisen tiedon luotosta ja sen todellisista kustannuksista ja miten näitä yrityksiä valvotaan.

Toinen kysymykseni liittyi tietojärjestelmien hajanaisuuteen. Ongelmia on ilmennyt esimerkiksi kuntien laskutusjärjestelmissä, jotka eivät toimi aina kuten pitäisi. Sama lasku voi tulla asiakkaalle kahteen kertaan. Varsinkin ikääntyneen väestön kohdalla virhe voi jäädä asiakkaalta itseltään huomaamatta. Useat tietojärjestelmät vaatisivat lisäpanostuksia ja lisäksi myös sovellusten kehittämiseen ja päivittämiseen pitäisi varata nykyistä enemmän rahaa. Hajanaiset ja puutteelliset tietojärjestelmät aiheuttavat ongelmia niin kuntasektorilla, sote-puolella kuin myös kuluttajasektorilla. Ongelmana on, että järjestelmät eivät keskustele keskenään.

Viikon kohutuin uutinen oli torstaina julkistettu tieto Perussuomalaisten puoluehallituksen työvaliokunnan päätöksestä erottaa kansanedustaja James Hirvisaari puolueen vastaisen toiminnan vuoksi. Muun muassa Etelä-Suomen sanomat kysyivät myös minun mielipidettäni asiaan. Torstaina ESS.fi ja perjantaina Etelä-Suomen sanomat uutisoivat kommenttini siten, että lukijalle saattoi jäädä vaikutelma, että olisin valmis pistämään viimeisimmänkin tempauksen huumorin piikkiin. Näin ei kuitenkaan ole enkä ole sitä missään vaiheessa tarkoittanut.

Kansanedustajan on harkittava tarkkaan miten itseään ilmaisee. Tämänkaltainen tapaus ei missään nimessä kuulu arvokkaaseen käytökseen. Kohut ja erilaiset tempaukset vievät huomion pois niistä tärkeistä asioista, joita pyrimme eduskunnassa edistämään. Annan tukeni puoluejohdon tekemälle päätökselle.

Kansanedustajan työtä tehdään vastuullisesti. Olen harmissani, jos jollekulle jäi uutisesta käsitys, että suhtautuisin työhöni kevyesti.

Lauantaina osallistun Lahden ensi- ja turvakoti ry:n järjestämään ”En ainakaan minä” -tapahtumapäivään. Päivän tavoitteena on jakaa tietoa yhdistyksen tekemästä tärkeästä työstä sekä innostaa toimintaan mukaan uusia vapaaehtoisia.

Joululahja EU:lta

Eduskunnassa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys HE139, jossa EU-direktiivin mukaisesti ulkomaalaislakia yksinkertaistettaisiin. Esityksen mukaan tänne tulevat kolmansien maiden kansalaisia tulisi kohdella tasavertaisesti jäsenvaltion kansalaisten kanssa.

Suomessa sosiaaliturva on asumisperusteinen eli sitä maksetaan Suomessa asuville.

Nyt Eu haluaa direktiivein muuttaa sosiaaliturvaa työssäkäyntiin perustuvaksi.

Niinpä muutoksia tulee kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin. Jo nyt Suomessa on tänne töihin tulleita ihmisiä, jotka ovat työttömiksi jäätyään siirtyneet nauttimaan sosiaaliturvaa! Syynä usein se, että sosiaaliviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaisten kädet on sidottu tietosuoja-asioiden takia, eikä tietoja voi vaihtaa!

Ja tämä direktiivi pitää olla täytännössä 25.12.2013

Että semmonen joululahja Eu:lta!

Tässä mun puheenvuoroni:

Arvoisa puhemies

Pääministeri Katainen totesi 17.9. istunnossa, suora lainaus alkaa: " Esimerkiksi ulkomaalaisen väestön tulo Suomeen keskipitkällä aikavälillä lisää talouskasvua ja sitä kautta työpaikkoja" lainaus päättyy.

Tällä hallituksen esityksellä toimeenpannaan EU:n yhdistelmälupadirektiivi, joka helpottaa ulkomaisen työntekijän pääsyä myös suomalaisen aiemmin pelkästään asumisperustaisen sosiaaliturvan piiriin.

On oletettavissa, että maassa lyhytaikaisesti työskenteleville työntekijöille kuuluva oikeus asumisperusteisiin etuuksiin ja terveyspalveluihin lisää Suomessa työskentelyn vetovoimaisuutta jossain määrin. Esityksessä myös todetaan, että on perusteltua arvioida, että direktiivin mukaisten oikeuksien piiriin tulevien määrä voi joidenkin vuosien aikavälillä lisääntyä joillakin tuhansilla henkilöillä vuodessa. Tältä osin on huomioitava, että myös mahdollisuudet ja motivaatio järjestelmän väärinkäytöksiin voivat lisääntyä sosiaaliturvaan pääsyn helpottuessa.

Sosiaaliturva Suomessa on ollut hyvinvointivaltiomme perusta ja kansalaisten turva. Toivonkin, että meillä on mahdollisuus ylläpitää sosiaaliturvamme jatkossakin.

Se todellakin vaatii sitä, että Suomeen töihin halajat ymmärtävät myös vastuunsa eikä heitä houkuttele vain toimiva sosiaaliturva.

Arvoisa puhemies

Onkin erikoista, että tässä hallituksen esityksessä myönnetään, että myös varsin vähäinen ja lyhytaikainen työskentely voi avata pääsyn sosiaaliturvaan, mikä saattaa pitkällä aikavälillä lisätä sellaisten maahantulijoiden määrää, joiden tavoitteena on hyötyä Suomen korkeatasoisista sosiaalietuuksista ja -palveluista.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan esitetään tarkkaa poikkihallinnosta seurantaa. Onko kuitenkaan realistisesti mahdollista, että tällaista seurantaa pystyttäisiin toteuttamaan?

Onko hallituksella mitään konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla järjestelmämme väärinkäyttöä pystyttäisiin estämään ja miten varmistetaan, että sosiaaliturvamme kestää nämä paineet, jotka erityisesti lyhytaikaisista ulkomaalaisten työntekijöiden määrän lisääntymisestä aiheutuvat?

Varsinkin kun esityksessä todetaan, ettei varsinaista seurantajärjestelmää ole sen tilastoimiseksi, kuinka pitkäksi ajaksi kolmannen maan kansalaiset keskimäärin jäävät maahan. Väestötietojärjestelmän mukaan Suomessa asui vuoden 2012 lopussa vakinaisesti 195 538 ulkomaan kansalaista.

Maahanmuuttovirasto on vuosina 2011 ja 2012 myöntänyt muita kuin turvapaikkahakemukseen liittyviä ensimmäisiä oleskelulupia 17 000—18 000 henkilölle vuodessa. Osa näistä henkilöistä jää pysyvämmin hakeakseen jatko-oleskelulupaa ja aikanaan mahdollisesti pysyvää lupaa ja Suomen kansalaisuutta.

Lisäksi esityksessä todetaan, että tilapäisillä ja lyhytkestoisilla luvilla maassa oleskelevat henkilöt ovat tyypillisimmin sellaisia, joiden pääsy asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin laajenee direktiivin myötä verrattuna nykyiseen sääntelyyn.

Arvoisa puhemies

Direktiivin yhdenvertaisen kohtelun piiriin kuuluvat oleskeluluvan haltijoiden lisäksi muutkin henkilöt, joille on myönnetty pääsy jäsenvaltioon työntekoa varten. Kysymykseen tulevat siis viisumin tai viisumivapauden nojalla maassa oleskelevat silloin, kun heidän maahantulonsa tarkoitus on ollut työnteko. Jälleen huolestuttavaa on, että Viisumitilastoista ei ole kuitenkaan mahdollista erottaa niitä tapauksia, joissa viisumi on myönnetty työntekoa varten.

Vuonna 2012 TE-toimistot tekivät yhteensä 3 827 ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan osaratkaisua; eniten lupia haettiin puutarha- ja maataloustyöhön, hitsaajaksi ja keittiöhenkilökunnaksi. Jatkoluparatkaisuja tehtiin puolestaan 4 851 kappaletta. Tärkeimmät ammattialat olivat kuljetus ja siivous.

Tähän liittyen on pakko ottaa esille harmaa talous ja viitata kuljetusalaan, sillä

Suurin yksittäinen viisumin nojalla työtä tekevien ryhmä on venäläiset kuljetusalan työntekijät, joiden työnantajalla ei kuitenkaan tavallisesti ole toimipaikkaa Suomessa. Heidän lukumääränsä olisi ulkoasiainministeriön arvion mukaan 5 000—6 000 henkilöä vuodessa.

Viisumivapaasti maahan tulevien osalta ongelmana on se, että maahantulon edellytykset tutkitaan vain rajatarkastuksessa, eikä maahantulon tarkoitus ole jälkikäteen yksinkertaisesti todettavissa samalla tavalla kuin viisumin tai oleskeluluvan haltijoiden kohdalla.

Lisäksi osa viisumivapaussopimuksista sulkee pois työntekoa varten tapahtuvan maahantulon. Rajavartiolaitos tilastoi ulkorajan ylitykset kansalaisuuksittain lukumääräisesti, mutta maahantulon tarkoituksesta ei ole saatavissa tilastoajoa.

Jos viisumivapaus EU:n ja Venäjän välillä toteutuu, tilannetta on yhdenvertaisen kohtelun toteuttamisesta siihen mennessä saatujen kokemusten valossa arvioitava uudelleen.sitä olisi syytä arvioida jo nyt valiokunnissa.

Arvoisa puhemies

Joten tässä esityksessä on todellakin vakavasti otettavia ja selvitettäviä asioita.

Jaan edustaja Myllykosken toiveen siitä,mettä tämä esitys käsitellään valiokunnissa erityisellä tarkkuudella!