Sote-sopastako pettuleipää

Eduskunnan viikko oli taas pääasiassa yhdistelmä EU-politiikkaa ja kunta- ja soteuudistusta. Kummassakaan tämä hallitus ei nyt oikein tunnu onnistuvan. Tällä viikolla on ehditty ruotia läpi Suomen Kreikka-vakuudet, jotka todellisuudessa eivät mitkään vakuudet edes ole ja lisäksi on asiantuntijoidenkin toimesta todettu, että Kreikka ei lainataakastaan tule selviämään – vaikka laina-aikoja kuinka pidennettäisiin. Lisäksi selvisi, että Kyproksella todella on harjoitettu rahanpesua. 

Raporttien tiedot osoittavat, että pankit jättivät kertomatta valvontaviranomaiselle lähes kaikista epäilyttävistä transaktioista, vaikka monessa tapauksessa asiakkaiden rikollinen tausta oli julkista tietoa. Deloitten raportissa todetaan, että 70 prosentissa tapauksista, joissa omistusrakenne on kaikista monimutkaisin, osakkeenomistajat on nimetty. Niissä asiakkaan ja hyötyvän omistajan tai omistajien välillä on keskimäärin kolme kerrosta. Hyötyvien omistajien henkilöllisyys voidaan selvittää itsenäisen tahon kautta vain 9 prosentissa tapauksista. Lisäksi tutkituista tallettaja-asiakkaiden tiedoista noin 27 prosenttia sisälsi riittämätöntä informaatiota asiakkaan ja hyötyvän omistajan suhteesta. Lainapapereiden kohdalla luku oli 11 prosenttia. Moneyval puolestaan huomautti, että jatkuvan valvonnan tuloksena vain muutamista epäilyttävistä rahaliikkeistä oli ilmoitettu tai ne olivat käyneet ilmi verotuksellisten rahanpesuepäilyjen yhteydessä.

Nähtäväksi jää, vaikuttaako tämä mitenkään seuraavan Kyproksen tukierän maksamiseen. Suomi on kuulemma ollut tiukkana, mutta onko silläkään vaikutusta päätöksissä, joissa yksimielisyyttä ei vaadita vaan enemmistöäänet riittävät?!

Torstaina pääministeri antoi ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. Tämä sote-uudistus on jälleen yksi valtion tapa ujuttaa kuntia yhteen. Esimerkiksi Hollola on 22.000 asukkaan kunta, joka haluaa pysyä itsenäisenä.

Ministeri Kataisen mukaan kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000 asukasta, on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Niiden osalta kunta voisi myös toimia oman toiminnallisen alueensa vastuukuntana. Kuitenkin työssäkäynti- ja asiointialueella on pääsääntöisesti vain yksi sote-alue, joka Hollolan kohdalla olisi Lahti. Tästä poiketen suurten kaupunkiseutujen yli 20 000 asukkaan kehyskunnat voivat saada perustason järjestämisoikeuden, mikäli kuntarakennelain 4 d §:ssä mainitulla alueella tehdään kaikki kunnat kattava kokonaistarkastelu valtion erityisellä kuntajakoselvityksellä.

Hollola ei aio vapaaehtoisesti lähteä kuntajakoselvitykseen, vaikka siihen painostetaan yhdyskuntarakenteen perusteella. Tämä tullee merkitsemään sitä, että Hollolalla ei tule olemaan oikeutta järjestää ja päättää edes perustason sosiaali- ja terveyspalveluista. Tulevaisuus ei siis näytä hyvältä Hollolan kannalta.

Sote-sopan keittäminen jatkuu: hutunkeittäjiä on ollut jos jonkinmoista työryhmää ja nyt vaihdettiin vielä pääkokkiakin kun Susanna Huovinen ensi viikolla korvaa Guzenina-Richardsonin. Näyttää siltä, että hellan levy loimuaa punaisena ja soppa näyttää uhkaavasti palavan pohjaan. Piti tulla ravitseva soppa koko kansalle, mutta tuloksena taitaa olla pettuleipää kansalle.

Mahtui viikkoon vähän muutakin. Tiistaina vierailin muiden Hämeen piirin edustajien kanssa Ylen uutistoimituksessa. Oli mielenkiintoinen vierailu ja päästiin näkemään myös telkkariuutiset ja säälähetys livenä. Olen saanut kansalaisilta palautetta, että eduskunnan kyselytunti olisi mukava saada suorana lähetyksenä myös radiosta. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, johon ministeri vastasi, että vastuu Yleisradio Oy:n toiminnasta ja sen ohjaamisesta ei ole valtioneuvostolla, vaan siitä vastaavat Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaisesti yhtiön hallintoelimet ja että hallintoneuvosto päättämää ohjelmatoiminnan säännöstöä. Niinpä otin vaarin tästä ja puhuin tapaamisessa mm. uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläisen kanssa. Asiaa luvattiin miettiä.

Lisäaikaa kriisimaiden velkojen maksuun

Keskiviikkona eduskunnassa päästiin keskustelemaan – välillä aika kiihkeästikin – jälleen eurokriisistä. Käsittelyssä oli hallituksen tiedonanto, joka koski Kreikalle, Portugalille ja Irlannille ERVV:n kautta annettujen lainojen maksuaikojen pidentämistä. Samassa yhteydessä käsiteltiin paljon myös Kreikan ja Suomen välistä vakuussopimusta, joka aikoinaan salaiseksi julistettiin ja tällä viikolla korkeimman oikeuden päätöksen seurauksena jouduttiin julkistamaan.

On melko utopistista odottaa, että Kreikka koskaan maksaisi velkaansa täysimääräisenä takaisin. Laina-ajan pidentäminen tarkoittaa, että Kreikan velka olisi maksettu takaisin vasta vuonna 2058. Siihen mennessä sopimuksia on varmasti muutettu ja velkoja leikattu moneen kertaan. Myös IMF on todennut, että Kreikka ei tule ilman velkajärjestelyjä velkataakastaan selviämään. Vastuun näiden vuosien aikana tehdyistä tukipaketeista jätämme siis perintönä tuleville sukupolville… ei tunnu hyvältä.

Aina, kun tukipaketeista on eduskunnassa keskusteltu, on hallituksen suosikkihokema ollut, että euroakaan ei ole Suomen budjetista kriisimaille annettu. Piakkoin eduskuntaan on tulossa tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvio, jossa on kohta otsikolla "Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle", 41 880 000 euroa. Lisätalousarviosta siirretään siis lähes 42 miljoonaa euroa suoraan Kreikalle. Mitäköhän tämä sitten on, jos ei suoraa tulonsiirtoa kriisimaalle Suomen budjetista?

Tuo raha tarvittaisiin kyllä kipeästi täälläkin vaikkapa uuden lastensairaalan rakentamiseen. Siellä nimittäin hoidetaan niitä tulevia veronmaksajia, joiden pitää jaksaa kantaa sitä velkataakkaa, joka nyt tehdään.

Vakuussopimus tuli julki – vihdoinkin

Keskustelu Kreikan ja Suomen välisestä vakuussopimuksesta jatkui torstain suullisella kyselytunnilla, kun paikalla oli myös pääministeri vastaamassa. Tuntuu käsittämättömältä, että nyt julkistetussa asiakirjassa ei edes mainita sanaa vakuus… ja että kuvassa joka vuosi sitten levisi ympäri Suomen valtiovarainministeri allekirjoittaa kirjeen eikä mitään varsinaista sopimusta. En yhtään ihmettele jos tämä koko show näyttäytyy kansalaisille vain salailuna ja poliittisena keplotteluna – siltä se tuntuu itsestänikin. Samaan aikaan on julkistettu myös Kyproksen rahanpesuselvitys, joka osoitti aiemmat epäilyt todeksi – EU todella myönsi tukipaketin rahanpesuvaltiolle.

Perjantaina äänestettiin hallituksen luottamuksesta liittyen keskiviikkoiseen laina-aikojen pidentämistä koskevaan tiedonantoon. Ja äänin 103–70 eduskunta edelleen luottaa tähän hallitukseen, joka tämän vaalikauden edetessä vaikuttaa koko ajan vain sekaisemmalta ja toimimattomammalta.