Oikea aika suunnittelurahan myöntämiseen on nyt, sillä myös
kunnat ovat siihen tänä vuonna varautuneet ja hanke voitaisiin käynnistää
yhteisesti sovitulla rahoituksella. Hollolassa on kehätien suunnittelua varten
varausta tälle vuodelle 100 000 euroa ja Lahdessa 900 000 euroa. Suunnittelun kokonaiskustannusarvio
on noin 3 miljoonaa euroa, josta alueen kunnat ja maakuntaliitto saisivat tällä
hetkellä kasaan siis noin 50 prosenttia ja loput jäisi valtiolle. Ensi vuonna
näitä varauksia ei kuntien budjeteissa enää välttämättä ole.
Kehätiehän on ollut kaavoitettuna jo pitkään, mutta
hankkeelle ei ole myönnetty rahoitusta. Tie helpottaisi huomattavasti valtatien
liikennerasitusta, suojelisi arvokkaita pohjavesiä ja kehittäisi alueen
elinkeinoelämää. Tällä hetkellä noin 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ohittaa
Lahden ydinkeskustan alueen ja muun muassa kauppatorin vain alle puolen
kilometrin päästä. Nykytilanne on todettu liikenneturvallisuuden ja
ympäristönsuojelun näkökulmasta ongelmalliseksi eikä missään muussa Suomen
kaupungissa enää valtatie vastaavalla tavalla kulje läpi kaupungin tiiviimmän
kaupunkirakenteen.
Ministeriö on myöntänyt, että hanke on tärkeä ja olen
jutellut useaan otteeseen asiasta liikenneministeri Kyllösen kanssa.
Perjantaina törmäsin häneen jälleen ja otin asian esille. Vihreää valoa
vaikuttaisi asian suhteen olevan näkyvissä…
Kirjallinen kysymys, jonka aiheeseen liittyen myös jätin
tiistaina, käsitteli kehätien yhteyttä Lahden alueen elinkeinoelämän parantamiseen.
Päijät-Hämeessä on jo pitkään ollut korkea työttömyysaste, jota ei ole saatu
viime vuosina kohenemaan. Maaliskuussa 2013 työttömyysaste Lahdessa oli jopa
15,8 prosenttia ja elinkeinoelämän kehitystä on jarruttanut se, ettei
suunniteltua kehätietä ole vielä rakennettu.
Lahti on syksyllä 2012 hyväksytty äkillisen rakennemuutoksen
tukialueeksi ja hallituskaudeksi on asetettu Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä,
joka päättää tukirahojen jakamisesta ja mahdollisista lisäresurssien tarpeista.
Työryhmässä on edustettuna myös liikenne- ja viestintäministeriö ja
kysymyksessäni tiedustelinkin, miten ministeriö pyrkii vaikuttamaan työryhmässä
siihen, että äkillisen rakennemuutoksen tukirahoja suunnattaisiin Lahden
alueella eteläisen kehätien suunnittelun aloittamiseen ja sitä kautta alueen
elinkeinoelämän edellytyksien kehittymiseen? Toivottavasti parin viikon päästä
saapuvassa vastauksessa todetaan, että suunnittelu onkin jo käynnistetty.
Veronkierto EU:ssa on
saatava kuriin
Loppuviikko menikin sitten EU-asioiden parissa. Suuri
valiokunta kokoontui torstaina ja perjantaina. Torstaina osallistuin myös
Eurooppa-ratikkaan, josta aiempi blogikirjoitukseni kertoo tarkemmin.
Lisäksi jätin perjantaina kirjallisen kysymyksen siitä,
pitäisiköhän muihinkin EU-maihin tehdä kattava ja syvällinen rahanpesuselvitys.
Nostin esille erityisesti maat, jotka kamppailevat talousvaikeuksien kanssa ja joille
on jo myönnetty tukipaketti. EU:ssa vallitsee yhteinen tahtotila veronkierron
ja veropetosten ehkäisemiseksi, sillä on arvioitu, että koko EU:n alueella
menetetään jopa 1000 miljardia euroa veronkierron ja aggressiivisen
verosuunnittelun takia. Tämä on 2000 euroa jokaista Euroopan asukasta kohden. Melko
paljon ja varmaan muutakin käyttöä keksittäisiin. Konkreettisia toimia ei
kuitenkaan ole asian eteen juurikaan vielä toteutettu. Voisiko
rahanpesuselvitykset olla hyvä alku?
On ongelmallista, että veroparatiisille tai aggressiiviselle
verosuunnittelulle ei edelleenkään ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Tärkeä
periaate verotuksessa on, että verot maksetaan sinne, missä tulo syntyy. Tämän
periaatteen kiertäminen tulee ehkäistä ja on ehdottomasti positiivinen asia,
että Eurooppa-neuvosto on näitä asioita viime aikoina pohtinutkin. Ehkä tämä on
projekti, jossa EU-maiden yhteistyöllä voidaan todella saavuttaa jotakin
merkittävää – kunhan saadaan konkreettiset toimet käyntiin.
Viikko eduskunnassa päättyi perjantaina siihen, että Perussuomalaisten
puoluehallitus valitsi minut puolueen eurovaaliehdokkaaksi. Matka siis jatkuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti