Kyproksen rahanpesuselvitys samaan kassakaappiin Kreikan vakuussopimuksen kanssa?

Jätin tänään perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miten Suomen hallitus aikoo arvioida Kyprokselle tehdyn rahanpesuselvityksen tuloksia. Jo aiemmin olen kysynyt valtiovarainministeriltä kuinka perusteellinen tutkimus Kyproksen pankkijärjestelmälle tehdään ja tuleeko Suomen hallitus tyytymään vain pintapuoliseen tarkastukseen. Vastauksessaan huhtikuun alussa valtiovarainministeri totesi, ettei tutkimuksen sisältöä ja laatua vielä pystytä arvioimaan, sillä tutkimuksen suorittavaa tahoa ei tuolloin ollut vielä päätetty. Lisäksi ministeri vakuutti tuolloin, ettei pintapuoliseen tarkastukseen tulla tyytymään. Vastatessaan perussuomalaisten välikysymykseen 17. huhtikuuta valtiovarainministeri jo tiesi, että selvityksen tekee Deloitte ja Moneyval.

Kyproslaisen median mukaan rahanpesuselvitys on nyt valmistunut ja se on toimitettu eteenpäin troikalle. Tuloksia ei Cyprus Mail -lehden (1.5.2013) mukaan aiota tuoda julkisuuteen. Lehti on käyttänyt tietolähteenään Kyproksen valtiovarainministeri Harris Georgiadesia, jonka mukaan tulokset ovat Kyproksen kannalta positiivisemmat kuin moni ulkomaalainen olisi voinut olettaa.

Kysymyksessäni ministerille haluan tietää, miten hallitus aikoo arvioida Kyproksen rahanpesuselvityksen sisältöä ja laatua, mikäli tutkimuksen tuloksia ei luovuteta julkisuuteen ja onko tämä hallituksen mielestä Suomenkin useaan otteeseen peräänkuuluttamaa läpinäkyvää EU-politiikkaa? Kuulostaa nimittäin aika salamyhkäiseltä.

Kyproksen pankeille tehtävä rahanpesuselvitys on useaan otteeseen määritelty maalle nyt annettavan tukipaketin ehdoksi. Valtiovarainministeri Urpilaisen mukaan Suomi on etunenässä vaatinut kattavaa selvitystä jo siitä asti, kun Kypros ensimmäisen kerran pyysi tukipakettia. Hallitusta on myös useaan otteeseen kritisoitu siitä, että se on tukipaketin hyväksymällä antanut siunauksensa myös rahanpesulle, joten luulisi, että selvityksen tulosten ruotiminen kiinnostaisi.

Kysymisen lisäksi sain myös vastauksia

Vappuviikon torstai-ilta kului Smolnassa valtioneuvoston juhlahuoneistossa, jossa Suuri valiokunta tapasi suomalaisia europarlamentaarikkoja ministeri Alexander Stubbin toimiessa isäntänä. Illan aiheina oli EU:n megatrendit ja keskustelimme muun muassa siitä, että nyt talouskriisin aikana EU:n sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt taka-alalle. Keskustelua herätti myös se, mihin suuntaan EU:ta halutaan viedä. Paikalla oli 20 kansanedustajaa ja 7 MEP:iä.

Sain tällä viikolla myös vastauksia aiempiin kirjallisiin kysymyksiini. Olin tiedustellut hallitukselta muun muassa sitä, miksei eduskunnan suullista kyselytuntia lähetetä suorana radion välityksellä. Kysymykseen sain kimmokkeen eräältä kansalaiselta. Vastauksessaan asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru totesi, että Yleisradio Oy katsoo, että kyselytuntien lähettäminen samanaikaisesti television ja internetin lisäksi myös radiossa ei toisi käytännössä olennaista lisää nykytilanteeseen. Olen vastauksesta harmissani, sillä joillekin se voisi olla olennainen tapa seurata viikon kiihkeintä poliittista keskustelua suorana.

Lisäksi sain vastauksen kysymykseeni EU:n potilasdirektiivistä. Tätä asiaa olen jo pohtinut monilla eri foorumeilla ja Pohjoismaiden neuvostossakin pääsin kysymään aiheesta. Suomalaisen ministerin vastaus oli samantyyppinen kuin pohjoismaisen kollegankin: asia on otettu huomioon, mutta tärkeintä on seurata mitä vuoden vaihteen jälkeen todella tapahtuu kun laki astuu voimaan. Kuinka paljon potilaat lähtevät rajojen yli liikkumaan ja minkälaisia vaikutuksia sillä on?

Vastauksessaan ministeri toteaa, että hallitus ei pidä todennäköisenä ulkomailta tulevien potilasmäärien niin merkittävää lisääntymistä, että omien kansalaisten hoitoon pääsy julkiseen terveydenhuoltoon heikentyisi. Tämä jääköön nähtäväksi…

Viikonloppuna on luvassa PerusNaiset ry:n hallituksen kokous sekä  Hollolan perussuomalaisten kevätkokous.