Keskiviikkona suuri valiokunta järjesti yhteistyössä
hallintovaliokunnan kanssa jäsenilleen seminaarin aiheesta EU:n ja Venäjän
välinen mahdollinen viisumivapaus. Kaksituntisessa seminaarissa tuli esille
paljon mielenkiintoista asiaa. On huomattava, että kyseessä ei ole vain Suomen
ja Venäjän välinen sopimus, vaan se on EU:n ja Venäjän välinen sopimus.
EU:n ja Venäjän mahdollinen viisumivapaus on EU-komission
agendalla. Komissio laatinee asiasta kokonaisarvion ehkä jo tänä syksynä ja
myös vaikuttavuusarvio tehtäneen samalla. Analyysin mukaan tehdään päätökset
jatkosta ja tarvitaanko uusia arviointikierroksia puolin ja toisin. Asia on
tärkeä ja vaatii todellakin Suomen näkemyksiä asiaan. Nyt on jo 12 miljoonaa
rajanylitystä, joten tarvitaan toimivat järjestelmät rajan molemmin puolin.
Tämä ei ole helppo yhtälö, varsinkin kun viisumivapauden suurimmat vaikutukset
kohdistuvat sisäasiainministeriön alaisiin viranomaisiin ja kyseinen ala on
yksi tämän hallituksen säästökohteista…
Torstaina eduskunnassa puhutti luonnollisesti hallituksen
puolivälitarkastelu, jonka tulokset jäivät kyllä valitettavasti todella
laimeiksi. Media on meiltä opposition kansanedustajilta jo moneen otteeseen
tiedustellut, mistä olisimme valmiita leikkaamaan. Olen omissa vastauksissani aina
korostanut, että nyt pitäisi uskaltaa tutkailla niitä rahavirtoja, jotka
suuntautuvat Suomen ulkopuolelle. Oman maan kansalaisten hyvinvoinnin pitäisi
nyt olla etusijalla.
Hallitus ei leikkauskohteita tai veronkorotustarpeita
kuitenkaan vieläkään osannut nimetä, vaan päätöksenteko siirrettiin jälleen
eteenpäin kolmen viikon päähän kehysriiheen. Saadaankohan yhtenäistä linjaa
aikaiseksi vielä tuolloinkaan?
Viikon aikana jätin eduskunnassa myös kirjallisen
kysymyksen, joka koski kuntien nuorisovaltuustoja. Halusin tiedustella
ministeriltä, onko hallituksella aikeita kirjata nuorisovaltuustojen asema
lakiin. Nuorten omasta näkökulmasta tämä olisi tärkeää, sillä lakikirjauksella
turvattaisiin nuorisovaltuustojen toiminnan jatkuvuus ja arvostus. Nuorisovaltuustojen
kirjaaminen lakiin lisäisi nuorten tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia, kun
jokaisessa kunnassa pääsisi valtuuston kautta vaikuttamaan. Nyt Suomen kunnissa
toimii noin 200 nuorisovaltuustoa. Nuorisovaltuustoilla on tärkeä tehtävä
nuorten äänenä kunnissa. Lisäksi ne ovat monille nuorille hyviä paikkoja oppia
yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja yhteistyöstä. Tällaista toimintaa
pitäisi ehdottomasti arvostaa ja tukea sen verran, että uuteen
kuntarakennelakiin kirjattaisiin kunnissa toimivat nuorisovaltuustot. Meillä
Hollolassakin voitaisiin yhteistyötä nuorten kanssa vielä kehittää. Päätämme
valtuustossa kuitenkin useasta nuortenkin elämää hyvin läheltä koskettavasta
asiasta.
Viikko huipentui perjantai iltapäivän suuren valiokunnan
kokoukseen, jossa oli kuultavana ministereitä. Erityisen mielenkiintoista oli
kuulla valtiovarainministeri Urpilaisen ajatuksia ensi viikon Euroryhmän
kokouksesta, jossa käsitellään jälleen talouskriisimaiden tilanteita.
Sisäministeri Räsänen kertoi ennakkoasetelmista ensi viikolla pidettävän
Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksesta, jossa käsitellään mm. Romanian
ja Bulgarian liittymistä Schengen-alueeseen. Aihe on mielenkiintoinen, sillä
kävin viime syksynä itse tapaamassa molemmissa maissa sekä poliitikkoja että kansalaisjärjestöjen
edustajia. Täytyy sanoa, että molemmissa maissa mm. korruptoineisuus on syvällä
päätöksenteon uumenissa ja ihmisoikeudet vielä lapsen kengissä. Euroopan
Komissio seuraakin molempien maiden edistymistä oikeus- ja sisäasioissa
erityisellä seuranta- eli CVM-mekanismilla.
Ensi viikon alussa matkustamme suuren valiokunnan jäsenten
kanssa Brysseliin kuulemaan ajankohtaisia EU-asioita – ja niitähän riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti