Ahvenanmaa – riippa- vai jalokivi?

Olen ennakkoluuloinen ihminen. Erityisesti ruoan suhteen, mutta myös joissakin muissa asioissa. Yritän hälventää ennakkoluulojani ottamalla asioista selvää.

Yksi tällainen ennakkoluuloinen asenneasetelmani on Ahvenanmaa vastaan Manner-Suomi: ”Onko se tarpeeton riippakivi vai arvokas jalokivi”? Olen yrittänyt valaista itseäni tässä asiassa. Viime syksynä kävin tapaamassa Ahvenanmaalla paikallisia virkamiehiä, poliitikkoja ja maaherraa. Avoimin mielin kuuntelin heidän mielipiteitään ja tietotulvaa. Kotimatkalla ranteissani kuitenkin tuntui pientä lämpöä, ilmeisesti niin sanottu ”hihojen palaminen” oli lähellä…

Kerrataanpa hieman. Ahvenanmaa kuuluu Suomeen, on itsehallinnollinen, demilitarisoitu ja yksikielinen ruotsinkielinen maakunta, jossa on vajaat 29 000 asukasta. Ahvenanmaan maakuntapäivillä on oikeus säätää lakeja niin terveyden- ja sairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa, kunnallishallinnossa kuin myös poliisin, postin, radion ja tv:n osalta. (Kuulostaa ihanteelliselta!)  Ahvenanmaalla on tällä hetkellä 16 kuntaa. Siellä ei ole tietoakaan mannermaalla käynnissä olevasta sote- ja kuntauudistussotkusta. Ahvenanmaalaisilla kun on oma lupa päättää, paljonko siellä on kuntia ja ennen kaikkea, minkä kokoisia nämä kunnat saavat olla ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään.

Mistä rahat? Suuri osa ahvenanmaalaisia päättäjiä haluaisi heille oman verotusoikeuden. Nyt verot maksetaan emämaahan, josta ne tuloutetaan takaisin. Ahvenanmaan maakunnan taloudenhoidosta säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa. Vuosittain valtio maksaa Ahvenanmaalle tasoitusmaksua, jolla on tarkoitus kattaa Ahvenanmaan itsehallinnosta aiheutuvia kuluja. Tasoitusmaksun summa on 0,45 prosenttia valtion vuoden tuloista.

Vuonna 2011 tasoitusmaksu oli 193,5 miljoonaa euroa. Vuoden 1993 jälkeen tasoitusperustetta ei ole muutettu, vaikka laissa todetaan, että perustetta on muutettava, jos valtion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat tasoitusmäärän suuruuteen olennaisesti vaikuttavalla tavalla.

Vuoden vaihteessa Manner-Suomessa alkoi Yle-veron periminen. Ahvenanmaalaiset eivät Yle-veroa maksa. Jäin miettimään, että koska Yle-vero käsittääkseni tuo lisätuloa valtiolle, niin meneekö maksuistamme osa tuon rakkaan saaren tasoitusperusteisiin? Tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Vastaukseksi sain valtiovarainministeri Urpilaiselta, että koska Yle-vero lisää valtion tuloja 500 miljoonalla eurolla, vaikuttaa se siten myös Ahvenanmaalle maksettavaan tasoitusmaksuun. Vuonna 2013 Ahvenanmaan tasoitusmaksun on arvioitu olevan noin 211,9 miljoonaa euroa, josta Yle-veron osuus on 2,25 miljoonaa.

Samalla kysyin, olisiko tuota tasoitusmaksun perustetta aika muuttaa!? Siihen sain vastaukseksi, että ministeriö ei aio tarkastella Yle-veron vaikutusta tasoitusperusteeseen yksittäisenä asiana, vaan laajempana kysymyksenä. Vastauksessa kerrottiin, että asian selvittämiseksi on viime kesänä asetettu työryhmä.  

Helmikuun alussa tuo työryhmä palautti raporttinsa. Siinä todettiin, ettei työryhmä päässyt yksimielisyyteen siitä, ovatko perusteet muuttuneet. Ja ehdotti perustettavaksi uuden työryhmän. Että semmosta.

Kävin jälleen ystävänpäivänä 14.2.2013 tutustumassa Ahvenanmaan itsehallintoasioihin Ahvenanmaan Helsingin toimipisteessä. Valitettavasti edes ystävänpäivän kunniaksi en tullut valaistuneeksi heidän vakuutteluistaan, että taloudellinen voittaja tässä kaikessa on Manner-Suomi.

Kolumni julkaistu Seutunelosten lehdissä keskiviikkona 20.2.2013.