Euroopassa tapahtuu

Tällä viikolla Euroopassa tapahtui paljon. Keskiviikkona EU-parlamentti hylkäsi jäsenmaiden neuvotteleman sopimuksen monivuotisista rahoituskehyksistä. Torstaina ja perjantaina EU-huippukokous paneutuivat talouspolitiikkaan ja kasvuun. Lisäksi euroryhmä kutsuttiin ylimääräiseen kokoukseen perjantaina koskien Kyproksen tukipakettia. Torstaisella kyselytunnilla eduskunnassakin Kyproksen tukipaketti tuli jälleen esille – tosin en taaskaan saanut puhemies Heinäluomalta puheenvuoroa!

Perjantaiaamu eduskunnassa alkoi  kello 7 ylimääräisellä suuren valiokunnan kokouksella, jossa kuultavana oli valtiovarainministeri Urpilainen ennen kun hän matkusti ylimääräiseen euroryhmän kokoukseen Kyproksen tukipaketista. Urpilainen lähti euroryhmän kokoukseen melko vaillinaisin tiedoin, kuten hän kyselytunnilla totesi. Kyproksen pankeille tehtävä rahanpesuselvitys ei ole valmistunut eikä faktaa ole edes siitä, minkälaisella summalla Kyprosta pitäisi tukea. Alkuperäinen pyyntö on ollut 17 miljardia ja suhteessa hakevan maan bruttokansantuotteeseen se on suurin koskaan myönnetyistä. Kyproksen bkt on n. 17 mrd €.

Koska puheenvuoron saaminen suullisella kyselytunnilla tuntuu olevan  hankalaa –ellei mahdotonta- päätin tehdä Kyproksen tukipaketista ja pankeille tehtävästä rahanpesuselvityksestä myös kirjallisen kysymyksen ministerille. Koska asiantuntijoiden mukaan Kyproksen bruttokansantuotteesta lähes 25 % muodostuu pankkitoiminnasta ja 15 % siihen liittyvistä palveluista, vaatii tuon sektorin perkaaminen todella syvälliset tutkimukset – jos  lähes 40 % Kyproksen bkt:stä liittyy pankkialaan, jossa epäillään olevan rahanpesua. Epäselvyyttä on ollut siitä, milloin tuo tutkimus valmistuu. Viime viikolla Brysselissä kuulimme, että siihen voi mennä jopa kuukausia, mutta Taloussanomat uutisoi keskiviikkona, että selvitys valmistuisi jo maaliskuun loppuun mennessä. Herää kysymys, millainen suhaus saatiin kahdessa viikossa aikaan?

Kirjallisessa kysymyksessäni tiedustelin hallitukselta, mikä on tuo ulkopuolinen taho, joka tekee selvityksen Kyproksen pankkien rahanpesuepäilyistä, kauanko selvityksen valmistuminen kestää, kuinka perusteellinen tutkimus tehdään ja aikooko Suomen hallitus tyytyä pintapuolisen tutkimuksen tuloksiin? Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että euroryhmä runttaa päätöstä Kyproksen tukipaketista kasaan joka tapauksessa ennen tuon selvityksen valmistumista.

Neuvottelut rahoituskehyksistä jatkuu

Toinen tämän viikon merkittävä EU-uutinen oli, että jäsenmaiden keskenään sopima ehdotus EU:n monivuotisiksi rahoituskehyksiksi hylättiin EU-parlamentissa – hylkäys oli tosin odotettu, vaikka siitä ei julkisuudessa paljoa ole puhetta ollutkaan. Parlamentilla on nyt ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen myötä päätösvalta asiassa komission ja jäsenmaiden lisäksi.  Luonnollisesti se haluaa valtaansa myös käyttää. Parlamentti on jo pitkään korostanut olevansa eri mieltä komission ja jäsenmaiden aikeista supistaa EU-budjettia.

Nyt parlamentti hyväksyi kehyksen kokonaissumman, mutta vaatii lisäneuvotteluja esimerkiksi koskien maksamattomia laskuja ja kehyksien tarkistuslauseketta. Parlamentti vaatii, että vuosien 2012 ja 2013 maksamattomat laskut maksetaan rahoituskehyksen ulkopuolelta ennen uuden kehyskauden alkua. Maksamattomat laskut ovat alibudjetoinnin seurauksena kasautuneet ja useilta hankkeilta kuten esimerkiksi ERASMUS opiskelijavaihto-ohjelmalta on loppunut rahat kesken hankekauden. Vuodelta 2012 maksamattomia laskuja on 16,2 miljardin euron edestä.

 

EU vaatii jäsenmailtaan tiukkaa talouskuria ja julkisen velan määrää tarkkaillaan mukamas hyvinkin tarkasti. Samaan aikaan EU itse toimii kuin kriisimaa eli elää yli varojensa ja velkaantuu koko ajan lisää.

Parlamentti vaatii kehyksiin myös joustavuutta, jolla käytännössä tarkoitetaan sitä, että kehykset voitaisiin kauden puolivälissä avata uudelleen ja rahaa voitaisiin lisätä, mikäli taloustilanne antaa myöten. Vaikka varoja ei tuolloin lisättäisikään, niin ainakin niitä voitaisiin siirrellä eri alueilta niille, jotka vaativat lisärahoitusta. Suomelle kehysten avaaminen tarkoittaisi todennäköisesti lisämaksuja tai joidenkin tukien menetyksiä. Erityisen merkityksellistä tässä  puolivälissä avaamisessa on se, että sitä ennen käydään uudet Europarlamenttivaalit, joten meillä suomalaisilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa, ketkä ovat ne mepit, jotka kukkaron nyörejä pyörittää.

Parlamentti on ihan oikeassa siinä, kun se vaatii unionilta tarkempaa taloudenpitoa ja maksamatta jääneiden sitoumusten maksamista. Näidenhän pitäisi olla ihan perusasioita. EU:ssa niin ei kuitenkaan näytä olevan, vaan taloudenpito on selvästi löyhempää kuin monissa jäsenmaissa. Ihmetyttää tosiaan, miten suomalaisetkin ovat valmiita hyväksymään sen, ettei EU ole 18 vuoteen saanut puhtaita papereita tilintarkastuksessa? Mitä jos Suomen valtiokaan ei saisi, vaan joka vuosi viisi miljardia käytettäisiin johonkin, mitä ei ihan täysin pystytä selvittämään, olisiko sekin hyväksyttävää? Tuskinpa.

EU:n rahahuolet eivät hoidu sillä, että lisää rahaa vedetään nettomaksajamaiden selkänahasta. Myös parlamentin itsensä pitäisi olla valmis tiukempaan linjaan ja valvotumpaan rahankäyttöön.

Näiden asioiden lisäksi olen iltaisin opiskellut Metsästäjä-tutkintoa. Siinä sitä on tullut uutta asiaa sisäistettäväksi.

Viikonloppu meneekin sitten Perussuomalaisessa seminaarissa ja kokouksissa.