Torstaina osallistuin eduskunnan sosiaali- ja
terveysvaliokunnan järjestämään avoimeen asiantuntijakuulemistilaisuuteen EU:n
potilasdirektiivin toimeenpanosta: ensi vuoden alusta lähtien potilas voi
halutessaan hakeutua hoitoon missä tahansa EU-maassa. Lakimuutoksen
vaikutuksista ja kustannuksista on kuitenkin vielä hyvin vähän tietoa ja tähän
aionkin paneutua vielä syvällisemmin. Tämä on todella iso ja merkittävä juttu,
valitettavasti Suomen hallitus tuntuu sulkeneen silmänsä sen mahdollisilta
vaikutuksilta eikä ole ottanut sitä mukaan laajaan SOTE-uudistukseen.
Torstaina Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan
jäsenet oli kutsuttu Mäntyniemeen Tasavallan presidentti Sauli Niinistön
vieraaksi. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa seuraavassa pohjoismaiden neuvoston
täysistunnossakin aiheena olevasta Pohjoismaisesta yhteistyöstä turvallisuus-
ja puolustuspolitiikassa.
Liikkuvaa poliisia ei pitäisi lakkauttaa
Torstaina käytiin salissa pitkälle iltaan keskustelua
hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan liikkuvan poliisiin lakkauttamista.
Perussuomalaiset ovat alusta asti vastustaneet tätä esitettyä uudistusta, sillä
se heikentää merkittävästi liikenneturvallisuutta, vaikeuttaa harmaan talouden
torjuntaa ja lisäksi vaikuttaa kansalaisten yleiseen turvallisuuden tunteeseen.
Käytännössä juuri liikennevalvonta muodostaa merkittävimmän
osan liikkuvan poliisin tehtäväkentästä ja siksi onkin syytä epäillä, että
yksikön lopettaminen tulee heikentämään liikenneturvallisuutta
merkittävästi. Myös raskaan liikenteen valvonta ja harmaan talouden
torjunta on ollut liikkuvan poliisin heiniä. Nykyisilläkään resursseilla
harmaata taloutta ei ole kuljetusalalta ja liikenteestä pystytty juuri
kitkemään, joten ihmetyttää, kuinka se voisi onnistua vielä kevenevin
resurssein? Vaikka hallitus väittää, etteivät kenttätoiminnan resurssit
pienene tai liikenneturvallisuus heikkene, on liikkuvan poliisin
sulauttamisella paikallispoliisiin kuitenkin seurauksensa. Resurssien
puutteessa edes selviä tapauksia ei ehditä tutkita. Tämä on omiaan viemään
poliisin uskottavuutta. Jo nyt poliisipartioiden määrät ovat pienentyneet,
joten ihmiset joutuvat odottamaan poliisin saapumista yhä kauemmin. On selvää,
että paikallispoliisissa muut henkeen ja omaisuuteen liittyvät hälytystehtävät
ajavat liikennevalvonnan ohi, ja näin pitääkin olla, mutta juuri siksi
liikenteen valvonnalle on oltava oma erikoisyksikkönsä. Toivottavasti
valiokuntakäsittelyssä lakiin tulisi vielä kriittisten asiantuntijalausuntojen
siivittämänä järkeviä muutoksia.
Kirjallinen kysymys on kansanedustajalle hyödyllinen tapa
tiedustella hallituksen kantaa
Kansanedustajan työssä on tärkeää kuunnella myös kentän
ääntä. Sain kysymyksen kentältä ja päätin lähteä selvittelemään, mikä on
hallituksen kanta sterilisaation alaikärajan laskemiseen. Vapaaehtoisesti
lapsettomat ry:n adressin tarkoituksena olisi saada tätä ikärajaa laskettua.
Tällä hetkellä sterilisaation alaikäraja Suomessa on 30 vuotta, mikä on korkein
itsemääräämisoikeutta rajoittava kotimainen alaikäraja. Vapaaehtoisesti lapsettomat
ry pitää ikärajaa kohtuuttoman korkeana muihin oikeuksiin verrattuna.
Esimerkiksi biologiselle vanhemmuudelle ei ole alaikärajaa ja perheen
ulkopuolisen adoption ikäraja on 25 vuotta. Myöskään abortille ei ole
alaikärajaa. Jokainen voi siis raskaana ollessaan päättää, että ei halua jatkaa
raskautta, mutta ei voi halutessaan pysyvästi ennaltaehkäistä raskaaksi
tulemistaan milloin tahansa täysi-ikäisenä. Muissa Pohjoismaissa sterilisaation
ikäraja on jo 25 vuotta.
Tekemässäni kirjallisessa kysymyksessä pyysin hallitukselta
vastausta siihen, aikooko se laskea sterilisaation alaikärajaa Suomessa 25
vuoteen, kuten se muissa Pohjoismaissa tällä hetkellä on, ja pitäisikö
steriloimislakia hallituksen mielestä muilla keinoin muuttaa, jotta ihmiset
olisivat sen edessä tasavertaisessa asemassa. Mielenkiinnolla odotan, mitä
ministeri vastaa.
Tällä viikolla sain vastauksen hallinto- ja kuntaministeri
Henna Virkkuselta esittämääni kirjalliseen kysymykseen nuorisovaltuustojen
asemasta kunnissa. Kysyin ministeriltä miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia
aiotaan parantaa ja tullaanko nuorisovaltuustojen asema kirjaamaan uuteen
kuntarakennelakiin. Vastauksessaan ministeri ei luvannut nuorisovaltuustoille
lakikirjausta, mutta totesi, että kuntalain uudistamisen eräs keskeinen
tavoite on, että tuleva lainsäädäntö voisi taata nykyistä yhdenvertaisemmat
osallistumismahdollisuudet eri kunnissa asuville kuntalaisille ja myös
nuorille. Lain uudistamisen yhteydessä on ministerin mukaan tarkoitus
tarkastella laajasti keinoja ja tehdä ehdotukset sellaisista
lainsäädäntömuutoksista, jolla osallistumista ja vaikuttamista voidaan
nuortenkin osalta edistää.
Välikysymyksen seurauksena on aina äänestys hallituksen
luottamuksesta
Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin Perussuomalaisten
ja Keskustan välikysymyksestä kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta.
Välikysymyksestä äänestettiin perjantain täysistunnossa.
Hallitus sai luottamuslauseen äänin: 103-61
Kyproksen tilanne on edelleen auki
Perussuomalaiset päättivät tällä viikolla jättää pääsiäisen
jälkeen välikysymyksen Kyproksen tukipaketista. Kyproksen hallitus käsittelee
asiaa viikonloppuna. Mahdollisesti myös euroryhmän on kokoonnuttava
viikonloppuna käsittelemään Kyproksen hallituksen ehdotuksia. Näissä
tunnelmissa myös suuri valiokunta on jälleen ”hälytysvalmiudessa”.
Kansalaisaloite oikeudesta sterilointiin ei ole saanut julkisuutta mediassa.
VastaaPoistaSuomessa vasta 30-v pidetään tarpeeksi kypsänä päättämään, ettei halua kolmea tai ei ollenkaan lapsia.
Muissa pohjoismaissa jo 25-v saa päättää lisääntymiskyvystä luopumisesta.
Nyt voi kannattaa ja jakaa kansalaisaloitetta itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi.
"Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta"
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401
Nykylain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista lainsäädäntöä.