Saimme jälleen paljon informaatiota, mutta ilmaan jäi
edelleen myös monia kysymyksiä, joihin ei vastauksia tunnu löytyvän. Ei ihme,
että unionin taloudenpidossa on vuosittain häikkää ja rahoja katoaa ties minne.
Välillä tuntuu, ettei kukaan tiedä mihin johonkin tiettyyn tukivälineeseen
suunnattuja rahoja käytetään tai millä perusteella jäsenmaat voivat niitä
hakea. Paljon puhutaan myös erilaisista rahastoista, joita pitäisi perustaa
varsinaisen rahoituskehyksen ulkopuolelle. Kukakohan nämä rahastot sitten
rahoittaa…
Tutustuimme rahoituskehysten tilanteeseen parlamentin
budjettivaliokunnan eri ryhmien jäsenten kanssa. Viesti parlamentista oli
selkeä: jäsenmaiden päämiesten sopimaa rahoituskehystä ei sellaisenaan tulla
parlamentissa hyväksymään, vaan muutoksia on tehtävä. Parlamentti vaatii
sopimukseen mukaan myös pakollisen ja kattavan tarkistuslausekkeen, jonka myötä
kehyksen tasoa voidaan kehyskauden aikana tarkastella uudelleen. EU on
myöntänyt tukea hankkeille, jotka nyt ovat päättymässä ja niihin luvatut rahat
pitäisi löytyä jostain. Eu on elänyt yli varojensa. Euroopan parlamentti haluaa
komission esittävän lisäbudjettiluonnoksen, jolla vuoden 2012 maksuvaatimukset
katettaisiin. 18 vuoteen EU ei ole saanut tilintarkastuksessa puhtaita
papereita ja nytkin miljardeja on kateissa ja miljardien edestä laskuja on
maksamatta. Oi millaista taloudenpitoa! Euroopan parlamentti äänestää
rahoituskehyksistä täysistunnossaan keskiviikkona 13.3.2013.
Joten se siitä pienennetystä EU-budjetista. Suomelle sovittu
rahoituskehys ei ollut tällaisenaankaan hyvä tulos. Tulevaisuudessa maksamme
enemmän ja saamme vähemmän. Millä tasolla tämä on hyvä saavutus?
Samaan aikaan alkuviikosta euroryhmä pohti Kyprokselle
myönnettävää tukipakettia. Alustava lupaus tuesta on jo annettu ja varsinainen
päätös tulee tämän kuun aikana. Vaikka Kypros on suostunut selvitykseen
pankkiensa rahanpesuepäilyistä, tuo selvitys tuskin ehtii valmistua ennen
tukipäätöstä. Tai ainakin se tulee olemaan pintapuolinen raapaisu. Asiantuntijoiden
mukaan Kyproksen bruttokansantuotteesta jopa 25 % muodostuu pankkitoiminnasta
ja 15 % siihen liittyvistä palveluista. Eli Kyproksen bkt:sta jopa 40 %
liittyisi pankkialaan, jossa epäillään olevan rahanpesua. Eli pankkien toiminta
ulottuu syvälle yhteiskunnan syövereihin, joten tutkimuksen pitäisi olla
laajauloitteinen.
Noh, ei kai tuolla tutkimuksella lopulta merkitystä
olisikaan, Urpilainenhan myönsi, että tukipaketti annetaan joka tapauksessa. Nyt
EU aikoo siis rahoittaa jo rikollistakin toimintaa ja hyväksyy rahanpesun jäsenvaltioissaan?
Hmmph… Toivottavaa onkin, että tämä Kyproksen tukipaketti-asia tulee eduskunnan
päätettäväksi täysistuntoon. Jos hallitus ei sitä tuo, niin perussuomalaiset
voivat tuoda – vaikkapa välikysymyksen merkeissä.
Keskiviikkona eduskunnassa hyväksyttiin vaalipiiriuudistus.
Nykyiset Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri yhdistettäisiin uudeksi
Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon vaalipiiri ja Pohjois-Karjalan
vaalipiiri uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Äänestystä voisi kuvailla melko
tiukaksi, sillä poissa oli 53 kansanedustajaa ja uusi vaalipiirijako
hyväksyttiin äänestyksen jälkeen luvuin 83–63.
Poissaolollahan hallituspuolueiden edustajat tunnetusti
välttelevät ryhmäkurin luomaa vastuuta. Selvää on, että vastustajia tälle
uudistukselle löytyi nimittäin myös muista kuin Keskustan ja Perussuomalaisten
eduskuntaryhmistä. Ainakin SDP:n Rajamäki vain istui paikoillaan ja jätti
äänestämättä…
Torstaina suullisella kyselytunnilla otettiin esille jälleen
tuo Kypros. Opposition pääkysymyksen aiheena oli tukipaketti ja Kyproksen
pankkeihin kohdistuvat rahanpesuepäilyt. Kokoomuksestakin on kuulunut soraääniä
tähän asiaan, kun ainakin Ben Zyskowicz ja Lasse Männistö ovat ilmaisseet
kantansa olevan, että Kyprokselle ei pitäisi tuota tukipakettia myöntää.
Suureksi pettymyksekseni en taaskaan saanut puheenvuoroa,
vaikka puheenvuorojaon pitäisi kuulemma perustua valiokuntapaikkoihin. Olisin
kysynyt valtiovarainministeri Urpilaiselta, että hyväksyykö EU sittenkin
rahanpesun ja miksi se ei noudata omia uunituoreita säädöksiään. EU:n Komissio
nimittäin hyväksyi 5.2.2013 kaksi ehdotusta, joilla lujitetaan rahanpesun
torjuntaan ja varainsiirtoihin sovellettavia EU:n sääntöjä.
Sisämarkkinoista vastaavan komissaari Barnierin mukaan unionin
tavoitteena on olla mukana kansainvälisissä toimissa, joissa torjutaan
rahanpesua. EU:n sisäasioista vastaavan komissaari Malmströmin mukaan on
varmistettava, ettei järjestäytynyt rikollisuus pysty pesemään varojaan
pankkijärjestelmän avulla.
Perjantaiaamuni alkoi ranskan kielen opiskelulla ja sieltä
riensin lakivaliokunnan kokoukseen. Käsittelyssä oli Kouvolan hovioikeuden
siirto Kuopioon, johon jätimme vastalauseen.
Perjantain täysistunnossa oppositio jätti myös yhteisen
välikysymyksen kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta. Hallituksen asuntopolitiikka
on epäonnistunut eikä hallitusohjelman kirjauksia ja lupauksia ole pystytty
täyttämään. Hyvä, että tästäkin asiasta päästään keskustelemaan. Toivottavasti
koko opposition tällä välikysymyksellä luoma paine vaikuttaa myös hallituksen
kehysriihen tuloksiin asuntopolitiikan osalta. Loppuiltapäivä meni suuren
valiokunnan kokouksessa jossa kuultavina olivat ministerit Tuomioja, Stubb sekä
Kyllönen. Perjantai oli melkoinen vastalauseiden päivä, ei kahta ilman
kolmatta. Jätimme myös suuressa valiokunnassa vastalauseen: Suuri valiokunta
päätti hallituspuolueiden äänin 14-9 yhtyä hallituksen kantaan koskien pankkien
suoraa pääomittamista EVM:n kautta. Perussuomalaiset jättivät siis tästä
vastalauseen, koska Euroopan vakausmekanismin sopimuksen mukaan siitä ei
voi pääomittaa pankkeja suoraan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti