Välikysymyksessämme kysymme muun muassa sitä, miten Suomen
hallitus saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettisopimuksen, jossa myös alle
100 000 euron talletuksia olisi leikattu 6,75 prosenttia. Tämä oli melko
härski teko, joka pelästytti piensäästäjät kaikkialla Euroopassa.
Suomalaisiakin varmasti kiinnostaa, ollaanko euron pelastamiseksi jatkossa
valmiita tekemään mitä tahansa ja onko tämä mahdollinen toimintatapa myös
myöhemmin, kun pitää keksiä uusia rahoituskeinoja? Tämä todistaa vain, ettei EU
ja Suomen hallitus todella välitä Euroopan kansalaisista vaan ainoa pyrkimys on
parantaa euron ja EU:n poliittista uskottavuutta.
Kyproksen parlamentti ei tietenkään ensimmäistä versiota
hyväksynyt ja toteutuneessa sopimuksessa vain yli 100 000 euron
talletuksista leikataan. Tällä tavalla ei kuitenkaan täysin toteudu se
Urpilaisen niin suuresti hehkuttama sijoittajan vastuu, joten lisäselvitystä
kaipaamme hallitukselta tästäkin.
Kyproksen kriisi kärjistyi viime kuun lopussa, maan pankit
olivat päiväkausia kiinni, sillä pääomapako haluttiin ehkäistä. Pientallettajat
eli tavalliset Kyproksen kansalaiset jonottivat muutaman sadan euron nostoja
automaateilta, jos niissä riitti rahaa ja samaan aikaan suursijoittajien oli
mahdollista nostaa sijoituksiaan pankkien haarakonttoreista Kyproksen
ulkopuolella. Jälleen härskiä toimintaa, josta ei tiedotettu.
Pankeista on ilmeisesti poistunut jopa satoja miljoonia
euroja päivittäin. Tarkkoja lukuja ei tiedetä. Mitä on jäljellä niistä
talletuksista, joista oli tarkoitus leikata?
Kyproksen tukipaketissa on myös iso moraalinen ongelma.
Tukemalla Kyprosta, EU osoittaa hyväksyvänsä rahanpesun. Paljon puhuttu
pankkien rahanpesuselvitys ei ole valmistunut, sitä ei ole edes aloitettu, eikä
sen tekijää edes ole varmistettu. Silti tukipaketti ollaan valmiita myöntämään.
EU ja samalla Suomen hallitus antavat signaalin, että nykyään tuetaan siis jo
rikollistakin toimintaa.
Vahva veikkaukseni on, ettei tämä jää tähän, vaan Kypros
tulee Kreikan tavoin tarvitsemaan vielä lisää rahaa. Kuinka pitkään tätä
tuloksetonta tukipakettipolitiikkaa ollaan valmiita jatkamaan? Hallitus vastaa
välikysymykseemme 15 päivän kuluessa ja tällä kertaa toivomme todella saavamme
hallitukselta myös vastauksia ja selkeitä sellaisia.
Viikon muita tapahtumia
Keskiviikko aamupäivä vilahti Lahden torilla markkinoilla.
Aurinko paistoi ja ihmisiä oli todella paljon Persuteltalla. Tuli taas paljon
ajatuksia ja viestejä eteenpäin vietäviksi. Oli todella kiva aamupäivä ja
toivottavasti näitä torikeikkoja tulee kevään edetessä vielä lisää.
Jätin tällä viikolla myös kirjallisen kysymyksen siitä,
miksei eduskunnan kyselytuntia lähetetä suorana lähetyksenä radiosta, vaan
ainoastaan televisiosta. Sain aiheesta huolestuneen kansalaispuhelun ja päätin
selvittää asiaa ministeriltä. Ylen toimintaperiaatteiden mukaan yhtiön
tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja
radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen
saataville yhtäläisin ehdoin. Monelle kansalaiselle suullisen kyselytunnin
katsominen kuuluu viikoittaiseen ohjelmaan. Suomessa on kuitenkin myös ihmisiä,
jotka eivät omista televisiota tai eivät jostain syystä pysty suoraa
tv-lähetystä katsomaan. Vaikka Yle Areena tarjoaakin mahdollisuuden katsoa
tv-lähetyksen jälkikäteen, ei se korvaa suoraa lähetystä.
Radiosta kyselytunti on kuultavissa vain koosteena
seuraavana päivänä. Se ei ole poliittisen avoimuuden kannalta riittävää.
Mielenkiintoista on kuulla, mitä mieltä asiasta ministeri on ja pystyykö
hallitus ylipäätään tähän asiaan vaikuttamaan.
Ensi viikolla Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu vuoden 2013 teemaistuntoonsa.
Olen valmistellut pohjoismaiden yhteistyöministerien kyselytunnille kysymyksen
koskien EU:n potilasdirektiiviä ja sen mahdollisia vaikutuksia pohjoismaisiin
rajaesteisiin. Ennakkotietojen mukaan näyttäisi siltä, että pääsen esittämään kysymyksen.
En ole saanut tänä vuonna suunvuoroa Suomen eduskunnan kyselytunnilla, saas
nähdä saanko sen Ruotsin Rikdsdagenissa!?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti