Kehyksiä ja pohjoismaiden yhteistä turvallisuuspolitiikkaa

Tämän viikon tiistaina eduskunta keskusteli valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017. Keskustelua kesti iltaan asti ja se jatkui vielä seuraavana päivänäkin. Oman puheenvuoroni pääsin pitämään tiistaina puoli kymmenen aikaan. Debatissa en taaskaan saanut Heinäluomalta puheenvuoroa vaikka sinnikkäästi yritin.

Puheenvuorossani otin esille muun muassa kuntatalouden näkymät, jotka hallituksen selonteonkin mukaan ovat lähivuosille hyvin huolestuttavat. Tämän tuntee nahoissaan jokainen kuntapäättäjä, koska olemme jo joutuneet ja joudumme jatkossakin toteuttamaan mittavia sopeutusohjelmia. Esimerkiksi tänä iltana Hollolassa kokoontuu joukko meitä kuntapäättäjiä pohtimaan talouden sopeuttamistoimia: miljoonien eurojen edestä pitäisi löytää säästökohteita.

Kehysselonteon mukaan hallitus leikkaa tulevaisuudessa valtionosuuksia vielä entisestään. Tästä aiheutuu väistämättä, että kuntalaisten veroprosentit nousevat ja palveluiden tasoa lasketaan. Lisäksi otin puheenvuorossani jälleen kantaa EU:n potilasdirektiiviin, joka vaikuttaa edelleen aiheuttavan virkamiehillekin lukuisia avoimia kysymyksiä.  Puheenvuoroni kehysselontekokeskustelussa on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Ahkerana Pohjoismaiden neuvostossa

Keskiviikkona ja torstaina Pohjoismaiden neuvosto kokoontui tämän vuoden teemaistuntoonsa Tukholman Riksdageniin. Teemaistunnon aiheena oli pohjoismaiden yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Aihe on hyvä ja tärkeä, mutta pidettyjen puheiden ja esitettyjen kysymysten ja niihin saatujen vastausten perusteella voi todeta, ettei konkreettisia toimenpiteitä pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle juurikaan ole syntymässä. Pääsin itsekin kysymään Ruotsin puolustusministeriltä mitä mieltä hän on puolustuskaluston ja materiaalin yhteisomistuksesta muun muassa Suomen ja Ruotsin välillä. Vastaus oli melko yleisluontoinen ja mitäänsanomaton. Lopussa hän totesi vielä, että asiaa täytyy yhteisillä sopimuksilla ohjata.

Torstaisella pohjoismaiden ministerien kyselytunnilla pääsin esittämään kysymykseni potilasdirektiivistä ja sen vaikutuksista pohjoismaisiin rajaesteisiin. Halusin tietää ovatko ministerit tehneet yhteistyötä tämän asian tiimoilta ja miten he näkevät, tuleeko direktiivi lisäämään joitain rajaesteitä pohjoismaiden välillä, kun se sitoo ainoastaan EU:hun kuuluvia maita? Vastauksen kysymykseeni antoi tanskalainen ministeri. Vastauksessaan hän totesi, että asian tiimoilta on käyty vuoropuhelua pohjoismaiden välillä ja että ensi vuoden alussa tullaan tekemään kartoitusta sen suhteen, kuinka paljon potilaat ovat rajojen yli liikkuneet. Eli varsin ympäripyöreää ilman konkreettista vastausta.

Perussuomalaisilla on Pohjoismaiden neuvostossa tanskalaisen Dansk Folkepartin kanssa yhteinen poliittinen Vapaa Pohjola -niminen ryhmä. Siellä esiin tuli aborttiturismi Tanskan ja Ruotsin välillä. Tanskassa abortin raja on 12 viikkoa. 14 viikolla ultrassa voi todeta lapsen sukupuolen. Nyt on todettu useita tapauksia, joissa lapsen sukupuoleksi on havaittu tyttö ja tämä vaihtoehto ei ole ollut mieleinen tietyissä uskontoryhmissä. Niinpä nämä naiset enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti matkustavat Ruotsiin, jossa abortin voi saada vielä viikolla 18.

Lisää pohdintojani EU:n potilasdirektiivistä voi lukea tänään ilmestyneestä Perussuomalainen-lehdestä, jossa kolumnini aiheesta on julkaistu. Odotan edelleen myös ministerin vastausta kirjalliseen kysymykseeni.

Vastauksia muihin kysymyksiin

Tällä viikolla sain vastaukset kahteen muuhun kirjalliseen kysymykseeni. Toinen koski sterilisaation alaikärajan laskua 30 vuodesta 25 vuoteen. Tätä on ajanut ainakin Vapaaehtoisesti lapsettomat ry ja muissa Pohjoismaissa sterilisaation alaikäraja on 25 vuotta. Ministeri Guzenina-Richardson kuitenkin totesi vastauksessaan, että steriloimislain muuttamista ei tällä hetkellä pidetä ajankohtaisena. Vastausta ministeri perusteli sillä, että steriloiminen on monin tavoin poikkeuksellinen terveydenhuollon toimenpide ja sen luonne henkilön omaan toiveeseen perustuvana, lopullisena ja pysyvään lapsettomuuteen johtavana toimenpiteenä puoltaa suhteellisen korkean ikärajan asettamista steriloinnin edellytykseksi.

Toinen saamani vastaus koski Kyproksen rahanpesuselvitystä. Tiedustelin valtiovarainministeriltä, että joko on tiedossa selvityksen tekevä taho ja kuinka perusteellisesti tutkimus aiotaan toteuttaa sekä aikooko Suomen hallitus tyytyä vain pintapuoliseen tutkimukseen. Vastaus oli, että pintapuoliseen tutkimukseen ei aiota tyytyä ja koska selvityksen suorittavaa tahoa ei ole vielä päätetty, tutkimuksen sisältöä tai laatua ei pystytä vielä tarkasti arvioimaan. Kaikki tämä on kuitenkin jo liian myöhäistä, sillä tukipaketti Kyprokselle on jo myönnetty ja EU sekä Suomen hallitus on osoittanut hyväksyvänsä jopa rahanpesun pelastaakseen euron.

Kyprokseen liittyviä kysymyksiä pääsemme onneksi esittämään ensi viikolla vielä lisää kun hallitus keskiviikkona vastaa välikysymykseemme.

Lauantaina 13.4.2013 olen Lahden torilla Päijät-Hämeen Perusnaisten teltalla tapaamassa kansalaisia klo 10–12. Nähdään!