Ei vältytty, sillä paljon tuli keskustelua siitä
ikuisuuskysymyksestä: mikä on perussuomalaisten vaihtoehto? Ryhmäpuheessani
totesin, että vaihtoehtomme on alusta pitäen ollut se, että tukipaketteihin ei
osallistuta vaan velkajärjestelyn kautta kriisimaiden hoito olisi jätetty
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hoidettavaksi, jonka vastuulle nämä
kriisit ovat perinteisesti kuuluneet. IMF:n kautta saataisiin niitä leveämpiä
hartioita, joista hallitus haaveilee kuntauudistuksessakin puhuessaan vahvoista
peruskunnista.
Sain keskustelussa vain kaksi debattipuheenvuoroa. Toisessa
nostin esille Kyprokselle tehtävän rahanpesuselvityksen. Ihmetyttää, että kun
Kypros melkein vuosi sitten esitti pyynnön lainamuotoisesta tuesta
pankkisektorinsa tervehdyttämiseksi, niin miksi syvällistä ja perusteellista
rahanpesututkintaa ei aloitettu jo silloin? Epäilyt Kyproksen rahanpesusta ja
sen maine veroparatiisina olivat nimittäin olemassa jo silloin ja ovat olleet
oikeastaan jo vuosikausia. Olikohan syynä tuolloin se, että Kypros aloitti EU:n
puheenjohtajamaana viime heinäkuussa?
Epäilyttävää on myös se, että Kyproksen tiedotusvälineiden
ja BBC:n mukaan Kyproksen suurimman pankin Bank of Cypruksen tietokoneista on
yllättäen löytynyt pankin toiminnan tiedostoja tuhoava ohjelma vuosilta 2007–2010.
Aikookohan euroryhmä tutkia tätä mitenkään? Sattuipa sopivasti!
Lisäksi tiedustelin valtiovarainministeriltä keiden
talletuksia Kyproksella todella nyt leikataan ja kuinka paljon näitä
talletuksia ylipäätään on. Yli 100 000 euron talletuksen leikkauksia on kuvattu
melko yksinkertaiseksi toimenpiteeksi. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi
Laiki-pankissa olisi yli 350 000 asiakasta mutta vain murto-osalla asiakkaiden
tileistä olisi niin paljon rahaa, että leikkaus voitaisiin tehdä. Paljonkohan
pankkien taseissa on vielä jäljellä, kun tukipakettineuvottelujen aikaan rahaa
pystyi ulkomaan sivukonttoreiden kautta myös siirtämään pois? Vastauksia näihin
kysymyksiin en ministeriltä saanut.
Käytin keskustelussa vielä yhden pidemmänkin puheenvuoron.
Nostin esille myös Kyproksen kansalaiset. Kysyin viikonloppuna Kyproksella
asuvalta ystävältäni, miltä tilanne peruskyproslaisesta tuntuu. Hän vastasi,
että sokkireaktion jälkeen peruskyproslaiset ovat lamaantuneita ja tulevaisuus
näyttää synkältä. Rahaa ei juuri ole, eikä sitä uskalleta käyttää. Ostetaan
vain se, mitä on pakko, ja bensaakin tankataan vain parin päivän tarpeiksi.
Monet elävät jo hyväntekeväisyysorganisaatioiden ruoka-avun varassa. EU:n
tukipaketti ei peruskyproslaisille edes ulotu, sillä se tukee vain pankkeja.
Leikkaukset ja veronkiristykset tulevat vaikeuttamaan kansalaisten elämää
entisestään.
Kypros oli esillä myös perjantaina Suuressa valiokunnassa,
jossa jätimme eriävän mielipiteen valiokunnan lausumaan, jolla se hyväksyy
Suomen osallistumisen Kyproksen sopeutusohjelmaan.
Kuntapäättäjän roolissa on Hollolan kunnan asioita pohdittu
ja selvitetty useampana iltana niin hallituksen kokouksessa, ryhmän kesken kuin
myös valtuustoseminaarissa. Palveluiden tuottaminen ja talouden tasapainossa
pitäminen on entistä vaikeampaa. Noh, onneksi hallitus kantaa huolta siitä,
miten muualla EU:n alueella menee. Suomi ei kohta ole enää hyvinvointivaltio,
kyllä se kohta on lähempänä pahoinvointivaltiota.
Ensi viikolla eduskunnassa alkaa ensimmäisen kansalaisaloitteen
käsittely, kun torstaina lähetekeskustelussa on turkistarhauksen kieltävä
kansalaisaloite. Aihe on hyvin monisäikeinen ja keskustelussa tullaan varmasti
kuulemaan monenlaisia kantoja ja perusteluja molempiin suuntiin.