Paluu eduskunnan arkeen

Eduskunnan kevätkausi käynnistyi laajalla keskustelulla hallituksen selonteosta Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Aiheeseenhan otti kantaa myös presidentti Niinistö virkakautensa ensimmäisessä valtiopäivien avajaispuheessa.

Aiheesta keskusteltiin keskiviikkona iltamyöhälle. On selvää, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on meitä kaikkia vahvasti koskettava aihe, joka kuitenkin selvästi myös jakaa mielipiteitä. Iso kysymys on puolustusvoimien rahoituksen turvaaminen vuoden 2015 jälkeen. Tätä ei selonteossa ole millään tavalla linjattu, vaan asia on jätetty seuraavan hallituksen päätettäväksi. Selonteossa puolustushallinto on kuitenkin esittänyt oman arvionsa määrärahatarpeesta, joka tuolloin vaaditaan, jotta Suomessa voidaan jatkaa valittua puolustusratkaisua. Tuo ratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja liittoutumattomuuteen. Perussuomalaisten mielestä rahoitus on ehdottomasti puolustusvoimille tuolloin turvattava. Emme voi antaa puolustuksemme rapistua enää enempää kuin mitä parhaillaan käynnissä oleva puolustusvoimauudistus jo sitä tekee. Uskottava puolustus ei kestä enää yhtään enempää joukko-osastojen alasajoa tai reservin pienentämistä.

Omassa puheenvuorossani otin kantaa muun muassa selonteossa laajalti hehkutettuun pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen, josta ei kuitenkaan edelleenkään esitetty minkäänlaisia konkreettisia esimerkkejä. Useimmiten pohjoismainen yhteistyö onkin hyvin kannatettavaa ja hedelmällistä. Nyt ihmetystä herättää kuitenkin se, että Norja, Tanska ja Islanti ovat Nato-maita, joten puolustusyhteistyön syventäminen olisi mahdollista lähinnä Ruotsin kanssa. Kuitenkin viimeaikaisen julkisen keskustelun perusteella tähänkään ei ole halukkuutta tai mahdollisuuksia lähteä. Islannin ilmavalvontaankaan osallistumista ei voida varsinaisena yhteistyönä nähdä, sillä kyseessä on lähinnä avunanto maalle, jolla ei ole edes omaa armeijaa.

Hallituksen selonteossa mainitaan myös parhaillaan käynnissä oleva puolustusvoimauudistus. Muistutin omassa puheessani myös siitä, että esimerkiksi varuskuntien lakkautuksella on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lahdessa Hämeen rykmentin Hennalan varuskunta suljetaan, ja tämä tulee näkymään Päijät-Hämeessä lisääntyvänä työttömyytenä.

Myös Hollolassa Puolustusvoimien talouskuuri vaikuttaa. Varuskunta työpaikkoineen lähtee, mutta meille jää rasitteeksi Hälvälän Puolustusvoimien taisteluharjoitusalue. Alueen läheisyyteen ei voi meluhaittojen vuoksi rakentaa asuinrakennuksia. Harjoitusalueelle voitaisiin kuitenkin kaavoittaa 4 000-5 000 asukkaan käsittävä asuinalue, mikäli Puolustusvoimat luopuisi alueen käytöstä.

Tapasimmekin muutaman muun Hollolalaisen vaikuttajan kanssa Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen tiistaina ja keskustelimme Hälvälän alueen käytöstä tulevaisuudessa. Valitettavasti Puolustusvoimille annettujen säästötavoitteiden vuoksi alue taitaa jäädä harjoitusalueeksi, sillä maaperän puhdistukseen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Toivoa sopiikin, että pääkaupunkiseudun ei tarvitse tulevaisuudessa turvautua varavesivarantoihin, sillä Hälvälässä sijaitsee Suomen ykköspohjavesialue.

Kevätkausi eduskunnassa jatkuu siis näissä merkeissä. Suuressa valiokunnassa pöydällä ovat erityisesti EU:n talous ja mahdolliset uudet kriisimaiden tukipaketit. Täysistunnossa ensi viikolla käydään muun muassa valtiopäivien avajaiskeskustelu hallituksen politiikasta vuonna 2013 sekä lukuisia muita esityksiä.