Suuri valiokunta kokoontui vielä kaksi kertaa tällä
viikolla. Maanantaina kuultiin Kataista ja perjantaina Urpilaista.
Urpilainen osallistuu ensi viikolla euroryhmän kokoukseen,
jossa keskustelussa on muun muassa Kreikan sopeutusohjelman kolmas
välitarkastelu. Ministeri totesi, että Kreikalla on vaikeuksia noudattaa
sopeutusohjelmaa ja saavuttaa välitarkastukselle asetettuja tavoitteita…
Vielä on auki se tullaanko euroryhmässä tekemään päätöksiä
Kreikan neljännen lainaerän osalta. Ministeri esitti, että Suomi voisi hyväksyä
neljännen lainaerän maksatuksen, mikäli troikka sitä yksimielisesti
suosittelisi. Tästä äänestettiin ja valiokunta yhtyi äänin 12-7 valtioneuvoston
toimintalinjaan.
Pääministeri Katainen antoi selvityksen kesäkuun Eurooppa-neuvoston
kokouksesta, jossa käsiteltiin muun muassa Euroopan taloutta, pankkiunionin
etenemistä sekä erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoa. Eurooppa-neuvoston
päätelmien mukaan nuorisotyöttömyyden ongelma on ennen kaikkea ratkaistava
kansallisesti. Jäsenvaltioiden on Eurooppa-neuvoston mielestä itse kannettava
päävastuu nuorisotyöttömyyden vähentämisestä.
Onneksi kuitenkin myös EU tekee panostuksia
nuorisotyöttömyyteen ja budjetista myönnettäneen 6-8 miljardia euroa, jotka onkin
tarkoitus käyttää etupainoisesti eli rahoituskehyskauden alkuvaiheessa. Varat
suunnataan kuitenkin lähinnä niihin maihin, jossa nuorisotyöttömyys ylittää 25
%. Samaan aikaan pyritään panostamaan nuorten liikkuvuuteen Euroopassa.
Suomessa nuorisotyöttömyyteen on puututtu säätämällä laki
nuorisotakuusta. Se ei ole vielä tuottanut toivottuja tuloksia, mutta
toivottavasti tilanne etenee. Keskusteluissa tulisi kuitenkin vielä kiinnittää
tarkemmin huomiota myös nuoriin, jotka joutuvat jäämään
työkyvyttömyyseläkkeelle. Jätin aiheesta kirjallisen kysymyksen perjantaina
ministerille.
Kelan vuonna 2011 julkaistussa alle 30-vuotiaita nuoria
koskevassa tutkimuksessa kerrotaan, että joka arkipäivä keskimäärin kymmenen
alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle, kolme neljäsosaa heistä
mielenterveysongelmien takia. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden seurauksena
valtio voi menettää verotuloina, kasvaneina sosiaalimenoina ja menetettynä
työpanoksena lähes 1,2 miljardia euroa vuodessa. Myös jokainen
työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt nuori maksaa kalliin hinnan omalla kohdallaan –
syrjäytymisvaara työkyvyttömyyseläkkeellä on ilmeinen.
Suomen ylioppilaskuntien liitto ehdottaa kannanotossaan
ratkaisuksi valtion panostusten lisäämistä kuntoutuspsykoterapiaan, joka Kelan
tutkimuksien mukaan on hyvä keino nuorten opiskelu- ja työkyvyn palauttamiseen.
Huomionarvoista nimittäin on, että nuorisotakuu, johon valtio tällä hetkellä
panostaa suuria summia, ei ulotu niihin nuoriin, joilla on jo opiskelu- ja
työpaikka, mutta jotka eivät voi hyvin.
Kysymyksessäni halusin tiedustella, miten hallitus aikoo
varmistaa, että alle 30-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien
määrä pienenee ja aikooko se lisätä panostuksia työssäkäyvien ja opiskelijoiden
kuntoutuspsykoterapiaan?
Istuntotauko on hyvää aikaa ideoida ja puuhailla
valtiopäivätoimia. Jätin tällä viikolla toisenkin kirjallisen kysymyksen.
Toinen kysymykseni koski koirien sähköpantoja, jotka mielestäni tulisi
lainsäädännössä kieltää kokonaan. Nyt näin ei ole ja sähköpantojen avulla
voidaan aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Muitakin tehokkaita
koulutusmenetelmiä on ja lainsäädännön tulisi kannustaa ennen kaikkea niiden
käyttöön. Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa, toivottavasti
siinä sähköpannat kielletään kokonaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti