Jätin tiistaina kaksi kirjallista kysymystä liittyen Kreikan haastavaan taloustilanteeseen ja maan talouden ja hallinnon uudistusprojekteihin.
Kreikan talouden tilasta ja sopeutusohjelman noudattamisesta tihkuu erilaisia tietoja eri lähteistä. On erittäin olennaista seurata sitä, miten talouden ja hallinnon uudistusprojektit Kreikassa todella etenevät vai etenevätkö ollenkaan. Kreikalle myönnettiin tämän viikon alussa neljäs lainaerä vaikka Ylen uutisten mukaan Euroopan keskuspankin, EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n muodostama troikka sanoo, että Kreikan talouden uudistusohjelma on oikeansuuntainen, mutta talousuudistukset etenevät liian hitaasti. Kreikka ei ole vähentänyt julkisen sektorin työpaikkoja eikä yksityistänyt valtionyhtiöitä niin nopeasti kuin EU on toivonut. Kreikan talouden tulevaisuudennäkymät ovat siis edelleen hyvin epävarmat.
Kysyin toisessa kysymyksessä hallitukselta, mikä on ollut Suomen rooli EU-komission vuonna 2011 perustamamassa Task Force for Greece -ohjelmassa, jonka tarkoituksena on tarjota asiantuntija-apua muista EU-jäsenmaista Kreikalle maan laajaa uudistustyötä varten. Tietoja Suomen osallistumisesta, kustannuksista tai saavutetuista tavoitteista on melko vaikea löytää.
Kreikan talousvaikeuksien yhtenä laukaisijanahan voidaan pitää väärenneltyjä tilastoja, sillä talouden tilastot olivat väärennettyjä silloin kuin maa liittyi euroon. Oikeilla tilastoilla maa ei olisi edes koskaan päässyt yhteisvaluuttaan. Kysymyksessäni tiedustelin, onko esimerkiksi taloustilastojen taso nyt luotettavampi, kun asiantuntija-apua on sillekin osa-alueelle ilmeisesti Suomesta tarjottu? Lisäksi kysyin, miten kreikkalaiset viranomaiset ovat suhtautuneet Task Force for Greece -ohjelmaan ja siinä työskentelevien ulkomaalaisten asiantuntijoiden tarjoamaan apuun?
Saksa on tarjonnut Kreikalle apua verohallinnossa, onkohan sen tila parantunut? Komissio on julkaissut neljä yleisluontoista raporttia ohjelman etenemisestä, mutta esimerkiksi Suomen ulkoministeriön sivuilta tietoa ohjelmasta, siihen osallistumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta ei löydy. Toivottavasti ministerin vastauksella saan lisätietoja asiasta.
Toisella kysymykselläni haluan tietää lisää Kreikan julkisen hallinnon työntekijöiden vähentämisestä. Kreikan sopeutusohjelma määrää, että julkisen alan työntekijöitä pitää maassa vähentää. Ohjelman mukaan Kreikan on määrä laittaa 25 000 julkisen sektorin työntekijää työvoimareserviin. Puolet tuosta määrästä oli tarkoitus siirtää työvoimareserviin kesäkuun loppuun mennessä, mutta Kreikka ei ole pysynyt aikataulussa.
Kreikkalaisen Kathimerini-lehden mukaan nyt myönnetyn neljännen lainaerän neuvotteluja vaikeutti kysymys siitä, miten Kreikka siirtää tuon 12 500 julkisen sektorin työntekijäänsä työvoimareserviin odottamaan irtisanomista tai siirtoa uuteen työhön. Yhtenä ratkaisuna on, että Kreikka aikoo siirtää 4 000 kunnallista poliisia Kreikan valtion poliisin riveihin.
Onko tämä jälleen yksi esimerkki siitä, että mitään todellista parannusta ei tapahdu, vaan tilastoja kaunistellaan kiertoteitse? Taloussanomat kirjoitti 9.7.2013, että Kreikka siirtää 4 200 työntekijää niin kutsuttuun Liikkuvuus ja uudelleensijoitus -ohjelmaan. Nuo työntekijät ovat irtisanomisreservissä kahdeksan kuukautta, jonka aikana heidän tulee hyväksyä mikä tahansa muu heille tarjottu työ. Mitä tapahtuu tuon 8 kuukauden jälkeen? Onko kysymys vain määräaikaisista irtisanomisista ja tilastokikkailusta vai mikä on todellinen tilanne?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti