Koulujen työrauha on turvattava
Tiistaina lähetekeskustelussa oli koulujen työrauhalaki,
joka on kevään aikana puhuttanut paljon. Myös eduskunnassa on kokoontunut
puoluerajat ylittävä Työrauha kouluun -ryhmä, joka on asiantuntijoiden voimin
pohtinut tätä lakiesitystä.
Onneksi pääsääntöisesti valtaosa nuorista käyttäytyy
mallikkaasti ja enemmistö vanhemmista kantaa vastuuta lapsistaan ja kouluissa
työ sujuu mallikkaasti. Valitettavasti useiden reaalimaailman esimerkkien
vuoksi olemme kuitenkin tilanteessa, jossa opetuksen ja työrauhan turvaamiseksi
on tarjottava uusia keinoja ja siksi tämä ex-opetusministeri Gustafssonin
aluilleen panema lakiesitys on erittäin tervetullut.
Lakimuutoksella pyritään vaikuttamaan muun muassa koulujen
työrauhaan lisäämällä perusopetuslakiin säännös kasvatuskeskustelusta,
tarkentamalla lain jälki-istuntoa koskevaa säännöstä sekä täsmentämällä
kurinpitokeinojen määräämiseen liittyviä toimivaltuuksia. Nämä nyt tarkennettavat
kurinpitosäädökset tulevat pääasiassa koskemaan opettajia ja rehtoreita, mutta
kouluissa työskentelee myös runsaasti muuta henkilökuntaa. Omassa
puheenvuorossani otin esille koulunkäyntiavustajat, joiden määrä on viime
vuosina ollut melko lailla kasvussa, vaikka valitettavasti monissa kunnissa on
nyt jouduttukin talousvaikeuksien takia heidän määräänsä vähentämään.
Koulunkäyntiavustajat joutuvat päivittäin samoihin
tilanteisiin kuin opettajat, mutta heillä ei lainsäädäntöön ole kirjattu samoja
kurinpito-oikeuksia. Tein tästä aiheesta keväällä kaksi kirjallista kysymystä,
joihin vastatessaan ministeri ei luvannut muutosta nykytilanteeseen
koulunkäyntiavustajien asemassa yleensä tai roolissa koulun työrauhan
turvaamisessa.
Tämä laki saa varmasti kuitenkin vielä kattavan
valiokuntakäsittelyn ja kuulinkin, että sivistysvaliokunta aikoo vielä pohtia
tuota esille nostamaani koulunkäyntiavustajien asemaa.
Talous ja turkistarhaus
Keskiviikkona täysistunto keskittyi valtiontalouden
kehyksiin vuosille 2014–2017. Kuten lehdistä on tällä viikolla jokainen saanut
lukea, Suomen talous näyttää lähivuosinakin vielä synkältä. Sitä se on
Päijät-Hämeessäkin, jossa on jo pitkään ollut korkea työttömyysaste eikä sitä
ole saatu viime vuosina juurikaan kohenemaan.
Työllisyyden saralla hyviä kokemuksia sen sijaan
Päijät-Hämeessä on saatu mestari-kisällimallista, jonka otin esille myös
kehyskeskustelun debatissa, kun varapuhemies Ravi myönsi puheenvuoron.
Päijät-Hämeen mestari-kisällikokeilussa syrjäytyneille nuorille ja ammattinsa
osaaville osatyökykyisille on löydetty yhteinen sävel yhdessä paikallisten
yritysten kanssa. Nuoret ovat työllistyneet kesken projektin osissa tapauksia.
Malli on yksilöllisempi ja siksi hieman kalliimpi kuin oppisopimus mutta
lopputulema on koko yhteiskuntaa palveleva. Hallitukselta kysyin, millä
keinoin he aikovat saada työmarkkinaosapuolet mukaan talkoisiin
mestari-kisälli-mallin hyödyntämisessä.
Perussuomalaiset tarjosivat tuttuun tapaan kehyskeskusteluun
myös oman vaihtoehtonsa. Esitimme valtiovarainvaliokunnan mietintöön
jättämässämme vastalauseessa perustellun kehysvaihtoehdon, joka sopeuttaa
taloutta kehyskauden alkupuolella vähemmän kuin hallitus mutta kiristää
sopeutustahtia kehyksen loppuvuosina. Tällä tavoin olisi kehyskauden lopussa
valtionvelka 500 miljoonaa euroa hallituksen vaihtoehtoa vähemmän. Vaihtoehtomme
keskittyy talouden kasvun ja työllisyyden tukemiseen. Emme kuitenkaan unohda
pienituloisia ja työttömiä vaan lisäisimme resursseja muun muassa kunnille ja
vanhusten hoitoon. Laajentaisimme veropohjaa esimerkiksi palauttamalla
varallisuusveron ja verottamalla suursäätiöiden pääomatuloja. Myös puoluetuen
ja eduskunnan ryhmäkanslioiden tukien tulisi olla säästökohteiden joukossa.
On huolestuttavaa, että Suomen pankin ennusteen mukaan
Suomen julkinen velka nousee 62 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2015.
Suhteellinen velkaantuminen ylittää silloin jo 1990-luvun laman tason ja
samalla rikotaan myös EU:n kasvu- ja vakaussopimusta. Syksyllä ja myös ensi
keväänä taitaa olla siis luvassa jälleen synkkä talouskeskustelu ja luultavasti
hallitus tulee tekemään vielä lisää sopeutustoimia.
Keskiviikkona ja torstaina kansanedustajat vastaanottivat
lähemmäs 400 samansisältöistä turkistarhausta vastustavaa sähköpostiviestiä
liittyen torstaiseen salikäsittelyyn turkistarhauksen kansalaisaloitteen
pohjalta. Tämä ei ehkä ollut se kaikista paras tapa toimia, jos olisi vielä
halunnut muuttaa jonkun kahden vaiheilla olevan edustajan mielen. Oma kantani
on, ettei turkistarhausta tule kevein perustein lopettaa, sillä valtion lompsa
on tyhjä ja jokainen työllistävä mahdollisuus on tutkittava. Kehitettävää
varmasti kuitenkin riittää ja eläimille on tarjottava riittävän hyvät olot.
Siksi Suomessa käytössä oleva tilasertifiointijärjestelmä, jonka tavoitteena on
turkiseläinkasvatuksen kehittäminen, on erittäin hyvä ja siihen pitää edelleen
panostaa.
Suomen turkistuotannon arvo on lähes 400 miljoonaa
vientieuroa. Se on paljon. Moni kunta saa suuren osan verotuloistaan nimenomaan
turkistarhauksesta, ja jos näiden alueiden pääelinkeino lakkautetaan, niin
mistä lisää työtä ja sitä kautta kunnalle verotuloja palveluiden
järjestämiseen?
Perussuomalaiset ovat tehneet koko kevään töitä sekä
kuntarakenne- että sosiaali- ja terveyspalveluiden-uudistuksiin liittyen.
Olemme kuulleet kymmeniä asiantuntijoita. Perussuomalaisten Suomen
palvelukunnat- ohjelman keskipisteessä on palveluja tarvitseva ihminen, jonka
hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja ihmisarvosta huolehditaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti