14. kesäkuuta 2013

Tahti kiristyy kohti istuntotaukoa

Talvella eduskunnassa oli hiljaisempaa hallituksen esitysten osalta. Ennen maaliskuun kehysriihtä hallitukselta ei tullut esityksiä juuri lainkaan, kun odoteltiin päätöksiä uusista sopeutustoimista. Sote-uudistuksessa ei päästy oikein mihinkään. Kohti kesätaukoa tahti on kuitenkin selvästi kiristynyt. Tällä viikolla istunnot jatkuivat jo iltamyöhälle ja samaa on luvassa ensi viikolla kun asiat on vietävä päätökseen ennen kesän istuntotaukoa. Juhannuksen jälkeenkin vielä kokoonnutaan viemään kuntarakennelaki maaliin – tai viedäänkö, se selviää kunhan perustuslakivaliokunnan lausunto ja hallintovaliokunnan mietintö valmistuvat.

Koulujen työrauha on turvattava

Tiistaina lähetekeskustelussa oli koulujen työrauhalaki, joka on kevään aikana puhuttanut paljon. Myös eduskunnassa on kokoontunut puoluerajat ylittävä Työrauha kouluun -ryhmä, joka on asiantuntijoiden voimin pohtinut tätä lakiesitystä.

Onneksi pääsääntöisesti valtaosa nuorista käyttäytyy mallikkaasti ja enemmistö vanhemmista kantaa vastuuta lapsistaan ja kouluissa työ sujuu mallikkaasti. Valitettavasti useiden reaalimaailman esimerkkien vuoksi olemme kuitenkin tilanteessa, jossa opetuksen ja työrauhan turvaamiseksi on tarjottava uusia keinoja ja siksi tämä ex-opetusministeri Gustafssonin aluilleen panema lakiesitys on erittäin tervetullut.

Lakimuutoksella pyritään vaikuttamaan muun muassa koulujen työrauhaan lisäämällä perusopetuslakiin säännös kasvatuskeskustelusta, tarkentamalla lain jälki-istuntoa koskevaa säännöstä sekä täsmentämällä kurinpitokeinojen määräämiseen liittyviä toimivaltuuksia. Nämä nyt tarkennettavat kurinpitosäädökset tulevat pääasiassa koskemaan opettajia ja rehtoreita, mutta kouluissa työskentelee myös runsaasti muuta henkilökuntaa. Omassa puheenvuorossani otin esille koulunkäyntiavustajat, joiden määrä on viime vuosina ollut melko lailla kasvussa, vaikka valitettavasti monissa kunnissa on nyt jouduttukin talousvaikeuksien takia heidän määräänsä vähentämään.

Koulunkäyntiavustajat joutuvat päivittäin samoihin tilanteisiin kuin opettajat, mutta heillä ei lainsäädäntöön ole kirjattu samoja kurinpito-oikeuksia. Tein tästä aiheesta keväällä kaksi kirjallista kysymystä, joihin vastatessaan ministeri ei luvannut muutosta nykytilanteeseen koulunkäyntiavustajien asemassa yleensä tai roolissa koulun työrauhan turvaamisessa.

Tämä laki saa varmasti kuitenkin vielä kattavan valiokuntakäsittelyn ja kuulinkin, että sivistysvaliokunta aikoo vielä pohtia tuota esille nostamaani koulunkäyntiavustajien asemaa.
 
Talous ja turkistarhaus

Keskiviikkona täysistunto keskittyi valtiontalouden kehyksiin vuosille 2014–2017. Kuten lehdistä on tällä viikolla jokainen saanut lukea, Suomen talous näyttää lähivuosinakin vielä synkältä. Sitä se on Päijät-Hämeessäkin, jossa on jo pitkään ollut korkea työttömyysaste eikä sitä ole saatu viime vuosina juurikaan kohenemaan.

Työllisyyden saralla hyviä kokemuksia sen sijaan Päijät-Hämeessä on saatu mestari-kisällimallista, jonka otin esille myös kehyskeskustelun debatissa, kun varapuhemies Ravi myönsi puheenvuoron. Päijät-Hämeen mestari-kisällikokeilussa syrjäytyneille nuorille ja ammattinsa osaaville osatyökykyisille on löydetty yhteinen sävel yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Nuoret ovat työllistyneet kesken projektin osissa tapauksia. Malli on yksilöllisempi ja siksi hieman kalliimpi kuin oppisopimus mutta lopputulema on koko yhteiskuntaa palveleva.  Hallitukselta kysyin, millä keinoin he aikovat saada työmarkkinaosapuolet mukaan talkoisiin mestari-kisälli-mallin hyödyntämisessä.

Perussuomalaiset tarjosivat tuttuun tapaan kehyskeskusteluun myös oman vaihtoehtonsa. Esitimme valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässämme vastalauseessa perustellun kehysvaihtoehdon, joka sopeuttaa taloutta kehyskauden alkupuolella vähemmän kuin hallitus mutta kiristää sopeutustahtia kehyksen loppuvuosina. Tällä tavoin olisi kehyskauden lopussa valtionvelka 500 miljoonaa euroa hallituksen vaihtoehtoa vähemmän. Vaihtoehtomme keskittyy talouden kasvun ja työllisyyden tukemiseen. Emme kuitenkaan unohda pienituloisia ja työttömiä vaan lisäisimme resursseja muun muassa kunnille ja vanhusten hoitoon. Laajentaisimme veropohjaa esimerkiksi palauttamalla varallisuusveron ja verottamalla suursäätiöiden pääomatuloja. Myös puoluetuen ja eduskunnan ryhmäkanslioiden tukien tulisi olla säästökohteiden joukossa.

On huolestuttavaa, että Suomen pankin ennusteen mukaan Suomen julkinen velka nousee 62 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2015. Suhteellinen velkaantuminen ylittää silloin jo 1990-luvun laman tason ja samalla rikotaan myös EU:n kasvu- ja vakaussopimusta. Syksyllä ja myös ensi keväänä taitaa olla siis luvassa jälleen synkkä talouskeskustelu ja luultavasti hallitus tulee tekemään vielä lisää sopeutustoimia.

Keskiviikkona ja torstaina kansanedustajat vastaanottivat lähemmäs 400 samansisältöistä turkistarhausta vastustavaa sähköpostiviestiä liittyen torstaiseen salikäsittelyyn turkistarhauksen kansalaisaloitteen pohjalta. Tämä ei ehkä ollut se kaikista paras tapa toimia, jos olisi vielä halunnut muuttaa jonkun kahden vaiheilla olevan edustajan mielen. Oma kantani on, ettei turkistarhausta tule kevein perustein lopettaa, sillä valtion lompsa on tyhjä ja jokainen työllistävä mahdollisuus on tutkittava. Kehitettävää varmasti kuitenkin riittää ja eläimille on tarjottava riittävän hyvät olot. Siksi Suomessa käytössä oleva tilasertifiointijärjestelmä, jonka tavoitteena on turkiseläinkasvatuksen kehittäminen, on erittäin hyvä ja siihen pitää edelleen panostaa.

Suomen turkistuotannon arvo on lähes 400 miljoonaa vientieuroa. Se on paljon. Moni kunta saa suuren osan verotuloistaan nimenomaan turkistarhauksesta, ja jos näiden alueiden pääelinkeino lakkautetaan, niin mistä lisää työtä ja sitä kautta kunnalle verotuloja palveluiden järjestämiseen?

Perussuomalaiset ovat tehneet koko kevään töitä sekä kuntarakenne- että sosiaali- ja terveyspalveluiden-uudistuksiin liittyen. Olemme kuulleet kymmeniä asiantuntijoita. Perussuomalaisten Suomen palvelukunnat- ohjelman keskipisteessä on palveluja tarvitseva ihminen, jonka hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja ihmisarvosta huolehditaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti