Lukuisia äänestyksiä ja satoja puheenvuoroja

Juhannusta edeltävä viikko on ollut perinteisesti eduskunnan viimeinen istuntoviikko, mutta tänä vuonna vielä juhannuksen jälkeisenä keskiviikkona viedään loppuun hallituksen esitys uudeksi kuntarakennelaiksi. Suuri valiokuntahan jatkaa kokoontumisiaan vielä heinäkuun alkuun asti.

Tällä viikolla eduskunnassa istunnot alkoivat aikaisin ja päättyivät vasta iltamyöhällä. Keskiviikkona äänestettiin yli 60 kertaa. Mukana oli muun muassa äänestykset lisätalousarvioaloitteista sekä ensimmäisestä kansalaisaloitteesta, joka olisi kieltänyt turkistarhauksen Suomessa. Eduskunnan selkeä enemmistö äänesti kansalaisaloitetta vastaan. Puheenvuoroja pidettiin istunnossa yhteensä satoja, erityisesti kuntauudistukseen ja EU-selontekoon liittyen.

Kuntarakennelaki runnotaan läpi eduskunnan

Kuntarakennelaki sai laajaa huomiota tällä viikolla. Perustuslakivaliokunta antoi lakiesityksestä erittäin kriittisen lausunnon ja viivästytti uudistuksen aikatauluja, mutta totesi kuitenkin, että laki voidaan säätää normaalissa lain säätämisjärjestyksessä. Sote-linjauksiin valiokunta ei vielä ottanut kantaa, sillä se käsittelee ainoastaan lakeja, ei linjauksia. Näin ollen samanlainen ruljanssi on edessä ensi keväänä kun sote-laki saadaan eduskuntaan ja sen perustuslaillisuutta tullaan arvioimaan samalla tavalla.

Sekä keskusta että perussuomalaiset jättivät vastalauseet hallintovaliokunnan mietintöön kuntarakennelaista ja oppositio esittääkin lakiehdotuksen hylkäämistä ja sen palauttamista parlamentaariseen valmisteluun. Näin tuskin tulee kuitenkaan tapahtumaan, sillä tuntuu, että hallituspuolueet vievät tämän maaliin keinolla millä hyvänsä, yhteistyö ei heitä juurikaan innosta. Vaaranahan tässä tietysti on, että kun näin isoja rakenneuudistuksia tehdään vain hallitusenemmistön voimin, niin koko uudistus vesittyy, kun valtasuhteet seuraavissa eduskuntavaaleissa muuttuvat. Kunnille tilanne on joka tapauksessa melko epäselvä eikä kenelläkään ole varmuutta siitä, miten uudistus lopulta tulee tapahtumaan ja tullaanko sen myötä saavuttamaan halutut tavoitteet.

Hallituksen EU-linja jäi melko avoimeksi

Lisäksi keskiviikkona käytiin keskustelu valtioneuvoston EU-selonteosta. Aika ei ehkä ollut se kaikista otollisin, sillä varsinaiselle keskustelulle oli varattu vain kolme tuntia ja muut puheenvuorot pidettiin tyhjälle salille iltamyöhällä, vaikka asia on mitä tärkein. Selonteossa EU-politiikasta hallitus toteaa, että unionin toimintaan tulevaisuudessa kohdistuu paljon kysymyksiä, ja lupaa esittää vastauksensa. Selonteko jätti kuitenkin vielä paljon asioita tarkemmin määrittelemättä.

Selonteossa todetaan, että tulevaisuuden perussopimusmuutoksia valmisteltaessa tulee arvioida muutosten todelliset tarpeet, integraation syventämisen tavoitteet sekä sen aikataulu. Selonteon mukaan pitää varmistaa muutosten hyväksyttävyys myös kansalaisten näkökulmasta. Gallupit kertovatkin että kansalaiset ovat tyytymättömiä nykyiseen linjaan esimerkiksi muiden euromaiden taloudellisesta tukemisesta: 54 prosenttia suhtautui kielteisesti ajatukseen muiden euromaiden taloudellisesta tukemisesta - heistä 38 prosenttia jopa silläkin ehdolla, että päätöksestä koituisi haittaa Suomelle ja koko euroalueelle. Kansanäänestys olisi siis paikallaan, mutta selonteon perusteella on vaikea löytää sitä linjaa, josta kansanäänestys voitaisiin järjestää. Tulevien muutosten kohdalla jää nähtäväksi ottaako tämä hallitus kansan viestin toimissaan huomioon, vai jättääkö se mielipiteet huomioimatta?

Sain puheenvuoron myös debatissa ja pääsin kysymään Eurooppa-ministeri Stubbilta onko EU-parlamentin kokouskäytäntöihin Strasbourgin osalta koskaan tulossa muutosta.

Hallituksen EU-selontekoon on nimittäin kirjattu, että EU-parlamentin hyväksyttävyyttä edistäisi se, että se kokoontuisi täysistuntoihin vain yhteen toimipaikkaan. Totesin ministerille, että olen tästä aivan samaa mieltä. Nimittäin 12 kertaa vuodessa parlamentti kerää Brysselissä tavaransa, henkilökuntansa ja rekkaralli lähtee Strasbourgiin - ja muutaman päivän kuluttua sama setti toiseen suuntaan. Ralli maksaa satoja miljoonia euroja vuodessa. EU-parlamenttikin on nykyiseen kokouskäytäntöön tyytymätön, ja sitä on yritetty lukuisin tavoin poistaa siinä onnistumatta.

Ilokseni ministeri vastasi suoraan minulle. Hän totesi, että tätä kokouskäytäntöä on vaikea poistaa, sillä jäsenmaat eivät halua saavutetuista eduistaan luopua. Jäin miettimään tämän pohjalta hieman laajemminkin, että EU:n muuttaminen ja uudistaminen kuulostaa lähinnä juhlapuheelta, jos EU:n jäsenvaltioilla ei ole todellista tahtoa muuttaa rakenteita, ellei muutoslaskua maksa joku muu. Totesinkin varsinaisen puheenvuoroni lopuksi, että kiihkotonta yhteistä keskustelua on siis syytä jatkaa siitä, voidaanko EU:ta vielä todella uudistaa vai kaatuuko se yhä lisääntyvään sopimusten viidakkoon, jota kukaan ei lopulta enää hallitse. Ja varmasti tuo keskustelu vielä jatkuukin – EU-vaalien merkeissä seuraavaksi.

Hyvää Juhannusta kaikille!