Tällä viikolla eduskunnassa istunnot alkoivat aikaisin ja
päättyivät vasta iltamyöhällä. Keskiviikkona äänestettiin yli 60 kertaa. Mukana
oli muun muassa äänestykset lisätalousarvioaloitteista sekä ensimmäisestä
kansalaisaloitteesta, joka olisi kieltänyt turkistarhauksen Suomessa.
Eduskunnan selkeä enemmistö äänesti kansalaisaloitetta vastaan. Puheenvuoroja
pidettiin istunnossa yhteensä satoja, erityisesti kuntauudistukseen ja
EU-selontekoon liittyen.
Kuntarakennelaki runnotaan läpi eduskunnan
Kuntarakennelaki sai laajaa huomiota tällä viikolla.
Perustuslakivaliokunta antoi lakiesityksestä erittäin kriittisen lausunnon ja viivästytti
uudistuksen aikatauluja, mutta totesi kuitenkin, että laki voidaan säätää
normaalissa lain säätämisjärjestyksessä. Sote-linjauksiin valiokunta ei vielä
ottanut kantaa, sillä se käsittelee ainoastaan lakeja, ei linjauksia. Näin
ollen samanlainen ruljanssi on edessä ensi keväänä kun sote-laki saadaan
eduskuntaan ja sen perustuslaillisuutta tullaan arvioimaan samalla tavalla.
Sekä keskusta että perussuomalaiset jättivät vastalauseet
hallintovaliokunnan mietintöön kuntarakennelaista ja oppositio esittääkin
lakiehdotuksen hylkäämistä ja sen palauttamista parlamentaariseen valmisteluun.
Näin tuskin tulee kuitenkaan tapahtumaan, sillä tuntuu, että hallituspuolueet
vievät tämän maaliin keinolla millä hyvänsä, yhteistyö ei heitä juurikaan
innosta. Vaaranahan tässä tietysti on, että kun näin isoja rakenneuudistuksia
tehdään vain hallitusenemmistön voimin, niin koko uudistus vesittyy, kun
valtasuhteet seuraavissa eduskuntavaaleissa muuttuvat. Kunnille tilanne on joka
tapauksessa melko epäselvä eikä kenelläkään ole varmuutta siitä, miten uudistus
lopulta tulee tapahtumaan ja tullaanko sen myötä saavuttamaan halutut
tavoitteet.
Hallituksen EU-linja jäi melko avoimeksi
Lisäksi keskiviikkona käytiin keskustelu valtioneuvoston
EU-selonteosta. Aika ei ehkä ollut se kaikista otollisin, sillä varsinaiselle
keskustelulle oli varattu vain kolme tuntia ja muut puheenvuorot pidettiin
tyhjälle salille iltamyöhällä, vaikka asia on mitä tärkein. Selonteossa
EU-politiikasta hallitus toteaa, että unionin toimintaan tulevaisuudessa
kohdistuu paljon kysymyksiä, ja lupaa esittää vastauksensa. Selonteko jätti
kuitenkin vielä paljon asioita tarkemmin määrittelemättä.
Selonteossa todetaan, että tulevaisuuden perussopimusmuutoksia
valmisteltaessa tulee arvioida muutosten todelliset tarpeet, integraation
syventämisen tavoitteet sekä sen aikataulu. Selonteon mukaan pitää varmistaa
muutosten hyväksyttävyys myös kansalaisten näkökulmasta. Gallupit kertovatkin
että kansalaiset ovat tyytymättömiä nykyiseen linjaan esimerkiksi muiden
euromaiden taloudellisesta tukemisesta: 54 prosenttia suhtautui kielteisesti
ajatukseen muiden euromaiden taloudellisesta tukemisesta - heistä 38 prosenttia
jopa silläkin ehdolla, että päätöksestä koituisi haittaa Suomelle ja koko
euroalueelle. Kansanäänestys olisi siis paikallaan, mutta selonteon perusteella
on vaikea löytää sitä linjaa, josta kansanäänestys voitaisiin järjestää.
Tulevien muutosten kohdalla jää nähtäväksi ottaako tämä hallitus kansan viestin
toimissaan huomioon, vai jättääkö se mielipiteet huomioimatta?
Sain puheenvuoron myös debatissa ja pääsin kysymään Eurooppa-ministeri
Stubbilta onko EU-parlamentin kokouskäytäntöihin Strasbourgin osalta koskaan
tulossa muutosta.
Hallituksen EU-selontekoon on nimittäin kirjattu, että
EU-parlamentin hyväksyttävyyttä edistäisi se, että se kokoontuisi
täysistuntoihin vain yhteen toimipaikkaan. Totesin ministerille, että olen
tästä aivan samaa mieltä. Nimittäin 12 kertaa vuodessa parlamentti kerää
Brysselissä tavaransa, henkilökuntansa ja rekkaralli lähtee Strasbourgiin - ja
muutaman päivän kuluttua sama setti toiseen suuntaan. Ralli maksaa satoja
miljoonia euroja vuodessa. EU-parlamenttikin on nykyiseen kokouskäytäntöön
tyytymätön, ja sitä on yritetty lukuisin tavoin poistaa siinä onnistumatta.
Ilokseni ministeri vastasi suoraan minulle. Hän totesi, että
tätä kokouskäytäntöä on vaikea poistaa, sillä jäsenmaat eivät halua
saavutetuista eduistaan luopua. Jäin miettimään tämän pohjalta hieman
laajemminkin, että EU:n muuttaminen ja uudistaminen kuulostaa lähinnä
juhlapuheelta, jos EU:n jäsenvaltioilla ei ole todellista tahtoa muuttaa
rakenteita, ellei muutoslaskua maksa joku muu. Totesinkin varsinaisen
puheenvuoroni lopuksi, että kiihkotonta yhteistä keskustelua on siis syytä
jatkaa siitä, voidaanko EU:ta vielä todella uudistaa vai kaatuuko se yhä
lisääntyvään sopimusten viidakkoon, jota kukaan ei lopulta enää hallitse. Ja
varmasti tuo keskustelu vielä jatkuukin – EU-vaalien merkeissä seuraavaksi.
Hyvää Juhannusta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti