Uusi hallitus – muuttuuko linja?

EU-vaalien jälkeinen aika eduskunnassa on ollut hiljaista. Media ja ministerit ovat keskittyneitä lähinnä kokoomuksen puheenjohtajavalintaan ja Suomen uuteen pääministeriin, joka huomenna lauantaina selviää.


Keskiviikkona käytiin kuitenkin keskustelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Päätökset joista keskusteltiin olivat siis Kataisen ja Urpilaisen hallituksen keväällä tekemiä kehyspäätöksiä. Väistämättäkin herää kysymys, että mitä näistä päätöksistä ja linjauksista on enää ensi viikolla minihallitusneuvotteluiden jälkeen jäljellä? Sillä samaan aikaan kun hallituksen selonteko kehyksistä on kiertänyt eduskunnan valiokunnissa, on lehtien palstoilta saanut lukea milloin kenenkin mielipiteitä siitä, mitä kehyspäätöksiä tai hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjauksia pitäisi minihallitusneuvotteluissa repiä auki.

Nuorisotakuu ei toteudu jos perustoiminnoista leikataan

Yhtenä irtiottona päähallituspuolue kokoomus ilmoitti, että se haluaa passittaa oppivelvollisuusiän nostamisen 17 vuoteen uuteen valmisteluun, koska arvioitu 15 miljoonaa ei uudistuksen toteuttamiseen tule riittämään. Samaan aikaan ministeri Kiuru vakuuttaa, että se tulee riittämään, kunhan opetusmateriaalia kierrätetään. Kuntaliiton asiantuntijat kuitenkin arvioivat oppivelvollisuusiän noston hinnaksi 100 miljoonaa euroa, jos kyse tosiaan on kuntia velvoittavasta toiminnasta, jossa myös oppimateriaalit ja oppilaskuljetukset joudutaan hoitamaan. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisen kasan tavaraa ja mitä opetusministeriö on suunnitellut kierrättävänsä, jos aikoo tuon käpin kuroa umpeen?? Kuntaliitto katsookin tiedotteessaan, että oppimateriaalikustannuksia ei voida laskea sen varaan, että niitä kierrätettäisiin. Oppivelvollisuusikää  ei ole mitään järkeä nostaa, koska tämänhetkisiäkään velvoitteita kunnollisen perusopetuksen suhteen  ei pystytä hoitamaan.

Koulutus on nimittäin jälleen tässä kehyspäätöksessä joutunut hallituksen leikkauslistalle: perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa. Lisäksi koulunkäyntiavustajat luetaan osittain osaksi opettaja-oppilassuhdetta valtion rahoituksen perusteissa. Käytännössä ryhmäkokoja siis kasvatetaan.

Perussuomalaiset tarjoavat jälleen vaihtoehdon hallituksen politiikalle. Omassa vaihtoehdossamme panostaisimme mm. koulutukseen vuosittain 55 miljoonaa euroa lisää. Tukisimme ammattikorkeakouluja ja panostaisimme perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Lisäksi tekisimme panostuksia oppisopimuskoulutukseen.

Viime viikolla valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa nuorisotakuun toteutumisesta useampi asiantuntija otti esille sen, että tuntuu toimijoiden mielestä erittäin ristiriitaiselta kun erilaisiin hankkeisiin nuorisotakuun tiimoilta myönnetään kyllä rahaa, mutta samalla perusasioista leikataan. Parasta nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä on panostaa nuoriin jo peruskoulusta lähtien. Tähän pienemmät ryhmäkoot ja toimiva oppilashuolto ovat ensisijaisia tekijöitä. Nuorisotakuu ei ole asiantuntijoiden mukaan toteutunut toivotulla tavalla eikä se tule koskaan toteutumaan niin kauan kun koulutuksen perustoiminnoista leikataan.

Nuorisotakuun myötä noin 70 % sitä koskevasta ikäluokasta on päässyt koulutuksen tai työn piiriin. Toimijoiden mukaan he ovat kuitenkin niitä nuoria, jotka olisivat selviytyneet muutenkin. Se jäljelle jäävä 30 % on nuorisotakuun varsinainen kohde, mutta juuri heihin toimenpiteet eivät ole tehonneet. Ratkaisuksi tarjotaan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja peruspalveluista huolehtimista. Myös nuorten mielenterveyspalvelut ovat huonolla tolalla, sillä edelleen 1000 nuorta jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi.

Nuorisotakuun ei pitäisi olla vain tulipalojen sammuttelua, vaan se pitäisi rakentaa toimivaksi kokonaisuudeksi peruspalvelujen päälle. Perusopetuksen on edelleen oltava laadukasta ja lukioverkon on ulotuttava kaikkialle Suomeen. Nuorille tulee tarjota tukea ja turvallisia aikuisia jo alaluokilta lähtien: liian isossa ryhmässä on vaarana, että joku jää aina yksin.

Lapsiperheet ja eläkeläiset leikkauslistan kärjessä – käsittämätöntä

Kuntien peruspalvelut ovat erityisesti pienituloisille ja eläkeläisille elintärkeitä. Kunnilta on leikattu läpi koko vaalikauden ja tärkeimmät rakenteelliset uudistukset eli kunta- ja sote-uudistus ovat edelleen kesken. Peruspalvelut olisi kuitenkin kaikissa tilanteissa turvattava, vaikka myllerrystä kuntien palveluiden rahoitukseen ja järjestämiseen olisikin tulossa.

Myös lapsilisät lisättiin tässä kehyspäätöksessä leikkauslistalle. Tätä arvovalintaa on vaikea ymmärtää. Vaikeaa se tuntuu olevan monelle muullekin, sillä koko kevään on julkisuudessa kuulunut hallituspuolueiden edustajien ääniä ja jopa nykyisen valtiovarainministerin ääniä siitä, että tämä päätös tulisi purkaa. Kuka tätä vielä kannattaa?

Tässä kehyspäätöksessä hallitus iskee jälleen eläkeläisten kukkaroihin leikkaamalla indeksejä. Samaan aikaan yhä enemmän pitäisi pystyä ostamaan palveluita kotiin kun kunta ei niitä enää tarjoa. Yhtälö on monelle pienituloiselle eläkeläiselle täysin mahdoton. Monen on jo mietittävä, ostaako lääkkeitä, ruokaa vai maksaako vuokran tai sähkölaskun. Olenkin saanut paljon palautetta siitä, että markkasummat ovat muuttuneet euroiksi,  jopa yli kuusinkertaistuneet, mutta tulot pysyneet ennallaan.

Moni kysyy myös, että mihin suomalaisten veroeurot menevät? Se on hyvä kysymys! Olen tehnyt lukuisia kirjallisia kysymyksiä liittyen mm. sosiaalietuuksien maksamiseen ns. sosiaaliturvaturismiin. Sosiaali- ja terveysministeriön tällä viikolla julkaiseman selvityksen mukaan sosiaaliturvaturismista ei selvittäjien mukaan ole näyttöä?! Kuitenkin asiantuntijoilta tuntuu puuttuvan tilastointitietoja, koska niitä ei vain ole saatavissa. Esimerkiksi kasvavista tulkkikustannuksista kysyin kirjallisessa kysymyksessä ja silloinen valtiovarainministeri Urpilainenkin myönsi vastauksessaan mm. ... "Euromääräisiä tulkkauskustannuksia ministeriöittäin ei näin ollen ole mahdollista antaa" ja että "Tarkkoja arvioita kustannusten ja tulkkausten määrän kehittymisestä on mahdoton antaa...". Joten jotta voitaisiin oikeasti arvioida asioita, pitää niistä olla myös tilastotietoja.