Hajutonta ja mautonta

Keskiviikkona käytiin valtiopäivien avajaiskeskustelut. Puolet keskustelusta oli varattu EU-aiheisiin ja olin valmistautunut haastamaan ministereitä hieman EU:n taloudenpidosta sekä laajentumissuunnitelmista. Debattipuheenvuoroa ei kunnioitetulta puhemies Heinäluomalta tullut. Kuten ei tullut puheenvuoroa torstain kyselytunnillakaan. Taaskaan.

Perjantaina suuri valiokunta hyväksyi kokouksessaan70-sivuisen mietinnön tuosta hallituksen EU-selonteosta. Syksyn aikana valiokunta kuuli kymmeniä asiantuntijoita, vastaanotti lukuisia kirjallisia lausuntoja ja tämän vuoden alussa järjesti myös kansalaisille verkkokeskustelumahdollisuuden Suomen EU-politiikkaan liittyen.

Perussuomalaisten ahkera ja rakentavan kriittinen EU-politiikka on tuonut kotimaassakin jo tulosta ja paineen alla hallitus on joutunut muuttamaan myös omaa EU-linjaansa. Mutta koska hallituksessa on kuusi toistaan erilaisempaa puoluetta, ei selkeää linjaa ole havaittavissa. Hallituksen Eu-selonteko oli varsin hajuton ja mauton. Hallituksen selonteko ruotii enemmänkin mennyttä aikaa ja viljelee itsestäänselvyyksiä, kuin suuntaa katsettaan konkreettisesti ja analysoiden tulevaisuuteen.

Vastausta ei tullut mm. siihen mitkä ovat Suomen hallituksen tavoitteet integraation syventämisessä. Missä menee raja? Hyväksyykö Suomi yhteisen velan, yhteisen budjetin sekä EU:n laajan kontrollin työmarkkinoihin, eläkepolitiikkaan ja sosiaaliturvaan? Entä onko Suomi valmis tarvittaessa osallistumaan uusiin tukipaketteihin? Selonteko ei vastaa tämänkaltaisiin kysymyksiin lainkaan.

Jätimme EU-selontekomietintöön napakan vastalauseen, jossa tuomme omia linjauksiamme esille.

Keskustelu jatkuu ensi viikon keskiviikkona täysistuntosalissa, jossa EU-selonteko on käsittelyssä.