Suomen ja Espanjan välinen sopimus pankkien tukemisesta
Eduskunta kutsuttiin 19.7.2012 koolle kuulemaan valtioneuvoston tiedonantoa valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten. Eduskunta kutsuttiin kesätauolta koolle edellisen kerran 50 vuotta sitten, vuonna 1962. Tämä kertoo, että tilanne on vakava; ministeri Urpilainenkin totesi, että Etelä- ja Pohjois-Euroopan mailla on erilaiset näkemykset siitä, mihin suuntaan EU:ta pitäisi viedä.
Euroalueen valtiovarainministerit ilmoittivat 9.6.2012 olevansa valmiit myöntämään 100 miljardia € rahoitustukea Espanjan pankkijärjestelmän tervehdyttämiseksi. Suomen takausosuus nyt tehdyssä Espanja-sopimuksessa on n. 3,6 miljardia €. Erilaisia taloudellisia vastuita Suomella on jo 30-50 miljardin euron verran. Suomen oma budjetti on reilut 52 mrd € - joten kuilun partaalla kiikutaan.
Kansanedustajille lähetettiin sähköpostilla hallituksen tiedoksianto Espanjan kanssa tehdystä sopimuksesta 18.7.2012 iltakuuden jälkeen. Suomen Espanjan kanssa tekemänsä vakuussopimuksen suomenkielinen, epävirallinen, sensuroitu ja salaiseksi julistettu malli tuli iltakahdeksalta. Lisättynä maininnalla, että sopimusasiakirjoja on kaikkiaan kuusi, yhteensä n. 130 sivua. 19.7.2012 klo 12:58 tuli sähköposti: Vakuussopimus, englanninkieliset vakuusjärjestelyn sopimusasiakirjat, joista poistettu salassa pidettävät kohdat. Ja eduskunnan täystistunto alkoi siis tunti ja kaksi minuuttia tuon viestin saamisen jälkeen.
Espanja-sopimus perustuu lokakuussa 2011 tehtyyn Kreikka-sopimukseen, jota valmisteltiin monta (noin neljä) kuukautta. Selvitystyö tilattiin brittiläiseltä asianajotoimisto Linklatersiltä, jonka lasku Suomelle oli lähes 600.000 euroa. HS:ssa 18.7.2012 alivaltiosihteeri Martti Hetemäki toteaa: ”Ne ovat kovia hintoja, mutta meidän piti maksaa siitä asiantuntemuksesta ja varmuudesta, jota tarvitsimme!”
Suomessa ei siis valtiovarainministeriössäkään ollut tarpeeksi asiantuntemusta tehdä kumpaakaan sopimusta. Miten kansanedustajat olisivat siis yhdessä yössä voineet selvittää syvällisesti saamaansa sensuroitua Espanja-sopimusta.
Perussuomalaisten mielestä sopimus olisi ollut tutkimisen arvoinen ja olisimme halunneet sen tutkimiseen aikaa. Nyt ehdittiin lukea läpi sensuroitu sopimus, josta ei käynyt ilmi muuta kuin lähinnä otsikoita ja yleisiä määritelmiä.
Sosiaalidemokraareille tuntui riittävän se, että joku muu luki sopimuksen heidän puolestaan: Yle-uutisten nettisivuilta 19.7.2012 poimittu: "Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ei näe ongelmaa siinä, että kansanedustajilla on ollut vain vähän aikaa tutustua Espanja-vakuussopimukseen." Ja lisää: "Minulle on tärkeää se, että virkamiehet ja ministerit esittävät lainmukaisella vastuulla sen oleellisen sisällön."
Että sillä lailla.
Kansainvälisen valuuttarahaston eli IMF:n vastuunkanto Euroopan talouskriisissä on ollut
Suomessa hallituksen tavoite. Nyt ei Espanjan valtiolta ilmeisesti uskallettu
vaatia kirjallisia sitoumuksia talouden tervehdyttämistoimenpiteistä. Näin IMF
saattoi jättäytyä Espanjan taloudellisen tukemisen ulkopuolelle vedoten siihen, ettei se voi tukea maita, joilla ei ole sitovaa talouden sopeuttamisohjelmaa. IMF kun ei sääntöjensä mukaan voi tukea pankkeja suoraan. Ministeri Urpilaisen 19.7.2012 eduskunnan täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa kiinnittyikin huomio kohtaan: "Laina myönnetään siis Espanjan valtiolle, ei suoraan pankeille". Mielestäni tämä kohta ministerin puheessa ei ole selkeä eikä johdonmukainen. Urpilainen kertoo puheessaan, että laina myönnetään Espanjan valtiolle, mutta se kierrätetääkinn sellaisen instanssin kautta, että IMF voi jättäytyä sääntöihinsä vedoten pois. Suomalaisia veronmaksajia vedätetään selvästi.
Koska siis IMF ei osallistu, niin Suomi on ainoa pohjoismaa, joka Espanjan pankkeja tukee. Muut pohjoismaat kun eivät euroon kuulu. Olisiko aika tiivistää pohjoismaista taloudellista yhteistyötä!
18.05.2012 Kauppalehden haastattelussa EU:n talouskomissaari Olli Rehn oli vielä sitä mieltä, että Espanja ei pankkitukea tarvitse ja että Espanjalla on tarpeeksi resursseja pankkiensa kuntoon saattamiseksi. Olettaisin talouskomissaarin olevan asioista perillä, mutta eivät nämä nykytoimet tällaista näkemystä tue. Tulee väistämättä mieleen, mitä vielä on tulossa ja mihin tämä kehitys johtaa, jos talouskomissaarikaan ei ole kartalla.
Reuters–Taloussanomat 7.6.2012 kirjoitti: "Suomen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo, että hän ei usko Espanjan tarvitsevan tukipakettia. – Luotan henkilökohtaisesti siihen, että Espanja ei tarvitse tukipakettia." Mahtoiko sillä olla merkitystä, että hän oli kommentin antaessaan Yhdysvalloissa ja saattoi haluta antaa Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithnerille ja Yhdysvaltainkeskuspankin pääjohtaja Ben Bernankenille käsityksen, että Suomella oikeasti olisi Euroopassa päätösvaltaa...
Espanja-painostuksen takana lienee Saksa, jolla on miljardisaamiset Espanjan pankeilta ja se hyötyy Espanjan pankkien tukemisesta enemmän kuin muut euromaat. Voihan se olla, että Saksa myöntää euromenolipun Etelä-Euroopan maille, jahka on saanut saatavansa niiden pankeilta... Eduskunta keskusteli valtioneuvoston tiedonannosta koko 19.7.2012 torstaipäivän iltamyöhään.
Perjantaina 20.7.2012 eduskunta äänesti siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta äänin Jaa 109 Ei 73 Pois 17. Hallitus jatkaa siis linjalla, jota suurin osa suomalaisista ei enää halua:
Yle-Uutisten Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä selvisi, että 66 %
suomalaisista ei halua kasvattaa Suomen taloudellisia vastuita velkakriisissä,
vaikka se vakauttaisi euroalueen.
Hoidetaan ensin kotimaan asiat kuntoon ja parannetaan muu maailma vasta sen jälkeen!
