Mietteitä Heinolan vapputorilla 1.5.2012

Vappupäivän mietelmiä Heinolan torilla 1.5.2012

Hyvät ystävät,

Olen iloinen saadessani kutsun tulla Heinolan vapputorille. Minulla on Heinolassa paljon tuttavia ja ystäviä, joten Heinolaan tulee aina mielellään.

Perussuomalaiset ovat viime aikoina olleet lehtien palstoilla ja tv-ohjelmissa melko paljon esillä. Perussuomalaiset-ilmiö kiinnostaa ihmisiä, mediaa ja vanhoja puolueita. Valitettavasti monilla tahoilla on Perussuomalaisia kohtaan negatiivinen ennakkoasenne jo valmiina, vaikkei tuntisi esimerkiksi puolueohjelmaa tai perussuomaalaisia ihmisiä lainkaan. Perussuomalaisten sanotaan olevan muutoksen vastustajia. Sitähän me emme ole. Älykkäät ihmiset kyseenalaistavat ylhäältä tulevat valmiit vastaukset. Perussuomalaiset ovat halunneet avointa keskustelua ja vaativat valmiiksi purtuihin esityksiin perusteluita.

Perussuomalaiset puhuvat asioista kansantajuisesti ja suoraan. Niin ei ole ollut tapana tehdä poliittisessa päätöksentekomaailmassa. Vanhat puolueet ja päättäjät ovat suhmuroineet päätöksiä pienessä porukassa kabinettien takahuoneissa. Keskustelukulttuurin avautuminen on monille tahoille pelottava asia. Niin pelottava, että Perussuomalaiset yritetään nujertaa teettämällä galluppeja kannatusluvuista. Jos tämä puolue olisi rakennettu galluppien varaan, se olisi haihtunut ilmaan saippuakuplan tapaan jo kauan sitten.

Meidän vahvuutemme tulee Perussuomalaisesta aatteesta, joka kumpuaa sydämestä ja aidosta välittämisestä oman kansan hyvinvoinnista. Kansa on löytänyt oman kanavansa saada äänensä kuuluville.

Yksi esimerkki avoimuudesta, jota Perussuomalaiset peräänkuuluttavat on mm. Kreikan vakuussopimus, jonka valtiovarainministeriö julisti salaiseksi. Perussuomalaiset nostivat asian esiin. Viime perjantaina Ministeri Urpilainen kertoi suuren valiokunnan kokouksessa, että suomeksi käännetty sopimus jaetaan eduskunnassa tällä viikolla. Noh, en tiennyt itkeä vai nauraako, kun sen näin. Joko sivut on kirjoitettu näkymättömällä musteella tai sitten tämä sopimusversio on varsinainen vappupila. Toisaalta se oli kyllä nykyhallituksen linjan mukainen, se sisälsi useita tyhjiä sivuja ja vain vähän asiaa. Mutta jälleen tärkeä esimerkki siitä, että Perussuomalaiset uskalsivat kyseenalaistaa ministerin tekemän salauspäätöksen. Ministeri Urpilainen onkin joutunut tunnustamaan toimineensa vastoin hallintolakia pitäessään salassa Suomen ja kreikkalaisten pankkien välisen vakuussopimuksen. Me emme tyydy tähän saamaamme sopimusselvitykseen vaan työ jatkuu edelleen.

Perussuomalaiset kyseenalaistivat myös Puolustusvoimauudistuksen tekemällä siitä välikysymyksen.Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi viime viikolla päätöksensä puolustusvoimauudistukseen liittyvien kanteluiden pohjalta. Hän totesi, että puolustusvoimauudistuksen kuulemismenettelyssä olisi ollut toivomisen varaa. Hän arvostelee puolustusministeriötä ja puolustusvoimia vähäisestä kuulemismenettelystä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Päätöksessä arvosteltiin myös uudistuksen toteuttamista. Hänen mukaansa varuskuntien lakkautuspäätökset tehtiin ennen palautteen saamista.

Oikeuskanslerin lausunto on erittäin mielenkiintoinen ja osoittaa sen, että perussuomalaiset ovat olleet koko ajan oikeassa vaatiessaan puolustusvoimauudistuksen uudelleenkäsittelyä.

Hallitus on joutunut siis jo useamman kerran nurkkaan ajetuksi ja se on joutunut perustelemaan päätöksiään. Pahoittelut siitä, että olemme aiheuttaneet valtiovarainministerille migreenikohtauksen viimeksi viime viikolla, kun Eduskunta käsitteli Perussuomalaisten tekemää välikysymystä.

Perussuomalaiset ovat osoittaneet osaavansa vahvan oppositiopolitiikan.

Hyvät ystävät,

Näin keväällä saamme nauttia lintujen laulusta. Käen kukunta on tuttu ääni kaikille suomalaisille. Käki on lintumaailman opportunisti. Käki on pesäloinen, eli se ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin. Elinympäristöä tärkeämpää on isäntälinnun pesän löytäminen. Koska käenpoikasella on kuoriutuessaan selässä arka paikka, joka ei kestä painoa, se työntää kilpailevat isäntälajin munat pois pesästä. Käenpoikanen saa näin kasvattiemonsa kaiken ravinnon ja huolenpidon. se kasvaa hyvin nopeasti itse sen kasvattajalajia suuremmaksi.

Väistämättä tästä tarinasta tulee mieleen Euroopan Unioni. Se kasvaa kasvamistaan, lainkaan välittämättä siitä, miten sitä ruokkiville jäsenmaille lopulta käy.

Vuonna 2003 EU-budjetin toteutunut loppusumma oli 89 miljardia euroa. Vuonna 2010 budjetin loppusumma oli 120,5 miljardia euroa. EU-komissio ehdottaa 6,8 prosentin korotusta Euroopan unionin budjettiin vuodelle 2013. Se nostaisi unionin vuosimenot 138 miljardiin euroon. Komission mukaan budjettia pitää kasvattaa, jotta EU kykenee hoitamaan aiemmin sovitut velvoitteensa. Niinpä, eikö hallitus samaan aikaan vaadi meiltä kaikilta suomalaisilta vyön kiristämistä ja menojen sopeuttamista tuloihin.

Euroopan unioni ei ole harmonian tyyssija, vaikka se sellaisena halutaan esittää. Oman näkemykseni mukaan Euroopan unionissa on eri instansseja, jotka käyvät kiivasta valtataistelua. On Euroopan parlamenttia, komissiota, Euroopan valuuttarahastoa, Euroopan keskuspankkia, Euroopan neuvostoa jne. Jopa parlamenttien välisten yhteisten kokousten, kuten parlamenttien Eu-valiokuntien Cosacin sekä ulkoasiainvaliokuntien kokouksen Cofacin ja puolustusvaliokuntien kokouksen Codacin, tarpeellisuudesta ja tärkeyksistä on kädenvääntöä, kuten myös siitä, mistä instansseista ja kuinka monta edustajaa saa näihin kokouksiin osallistua. Taistelua käydään pääasiassa henkisen johtajan roolista, kuka virallisen linjan määrittelee. Jokainen uusi instanssi ja järjestelmä kasvattaa Euroopan Unionin budjetin loppusummaa.

Euroopan unionin tähtiajatus oli kaupan ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Ihanteellinen ajatuskupla. Kuten ihanteille usein käy, ne eivät toimi käytännössä.

Jos 500 miljoonaa eurooppalaista haluaa rakentaa yhteisen, onnellisen utopian, joka toimisi tasapuolisesti, niin jokainen ymmärtää, että silloin täytyy yhteisesti laadittuja pelisääntöjä noudattaa.

Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Osa jäsenmaista hoiti talouttaan tietoisesti huonosti ja väärensi talouslukujaan ja kertoi muunneltua totuutta niin omille kansalaisilleen kuin koko muulle Euroopalle.

Euroopan unionin johdossa tiedettiin asiasta, mutta elettiin edelleen haavekuvien utopiassa. Kriisimaille olisi voitu ja olisi pitänyt langettaa jo kauan sitten sanktiot, joihin Euroopan unionin perussopimus olisi antanut mahdollisuuden, jos päätöksentekijät olisivat olleet tehtäviensä tasolla myös rohkeudessa ja ryhtyneet toimenpiteisiin. Eivät olleet rohkeita, vaan ummistivat silmänsä ja nyt vaaditaan yhteistä vastuunkantoa myös meiltä, jotka emme ole millään tavalla osallisia tähän kurjuuteen.. Kuitenkin jokainen meistä on jo osallistunut näihin keräyksiin yli 14 000 eurolla ja lisää laskuja on tulossa maksettavaksi. Tälle rahalle olisi ollut käyttöä kotimaassakin.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti tuoneet esille asioita, joista muut ovat halunneet vaieta. Eu-kriittisyys on meille erityisen tärkeä. EU:n suhteen on oltava hereillä, nukahtaa ei saa. Euroopan Unionin Komissio lähettää jatkuvasti uusia direktiiviehdotuksia, välittämättä ensin tutkia, ovatko ne kansallisesti edes toteutettavissa saati sitä, mitä niiden toteuttaminen tulee jäsenmaissa maksamaan. Eduskunnassa on käsitelty kevään aikana mm. rikkidirektiiviä, energiadirektiiviä kuin myös Euroopan laajuisen liikenneverkon Ten-T:n vaikutuksia.

Sydäntä särkee, kun kuuntelee asiantuntijoiden lausuntoja kustannuksista, joita ne tuovat meidän kaikkien suomalaisten maksettaviksi. Suorat ja epäsuorat kulut ovat miljoonia ja niiden jälkeenkin vielä miljoonia euroja.

Tällä viikolla eduskunta käsittelee Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevaa sopimusta. Suomen itsenäisyyden ja talouden kannalta erittäin merkittävää sopimusta, johon en halua nimeäni allekirjoittaa. Sopimuksen allekirjoittamalla Suomi antaa avoimen valtakirjan uusille rahalähetyksille..

EVM on euroalueeseen kuuluvien valtioiden välinen kansainvälinen rahoituslaitos, joka tulee sijaitsemaan Luxemburgissa.

Sen tehtävänä on hankkia rahoitusta ja antaa taloudellista tukea niille jäsenmaille, joilla on tai joita uhkaa vakava rahoitusongelma. Huolestuttavaa on se, että EVM voi antaa lainaa myös valtiolle, jolla ei ole vahvistettua talouden sopeuttamisohjelmaa - suomalaisesta näkökulmasta aivan käsittämätön sopimuskohta.

Euroopan rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle ja EVM:lle euromaat ovat antaneet lähes 800 miljardin takuut. Pelkästään Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan julkinen velka on noin 3 300 miljardia euroa. Joten on ihan lapsellista uskoa tuon palomuurin tuovan vakautta. Roomassa suuren valiokunnan delegaation mukana tapasin tässä muutama viikko sitten professori Paolo Guerrierin La Sapienzan yliopistosta, ja hän oli sitä mieltä, että näiden vakausmekanismien suuruudet pitäisi kasvattaa 2 000:een tai jopa 3 000 miljardiin euroon, jotta ne vakuuttaisivat sijoittajat ja markkinat. Nämä summat, joista puhutaan, ovat jo tähtitieteellisiä. Suomen valtion budjetti on vain reilut 52 miljardia euroa. On siis käsittämätöntä jankuttaa suomalaisen veronmaksajan vastuunkannosta. Ei meidän viikkorahoilla Eurooppaa pelasteta.

Euroopan vakausmekanismi EVM voi päättää Suomea velvoittavista miljarditoimista yli eduskunnan päätäntävallan, ja jopa sen tahtoa vastaan, jos koko euroalueen vakaus on vaarassa. Yksimielisyysvaatimuksen sivuuttavassa hätätilamenettelyssä EVM toimii niin kuin vähintään 85 % :n omistusosuutta edustavat jäsenmaat äänestävät. Tuo äänimäärä kertyy esim. Ranskan, Saksan, Italian, Espanjan, Belgian ja tähänastisten kriisimaiden äänin. Tällaisissa äänestyksissä ei Suomen kaltaisilla mailla ole jalansijaa. Menemme virran mukana.

Kriisirahastot kykenevät parhaimmillaankin vain ostamaan lisää aikaa. Nykyinen EU-politiikka ei tuo ratkaisuja, ainoastaan syventää ongelmia.

Emme voi vaieta. Tilanne on kehittymässä vaarallisen hallitsemattomaksi. Tämän viikon torstaina eduskunnassa käytävä keskustelu tulee olemaan tiivistunnelmainen.

Hyvät ystävät,

Pieni vilkaisu Kreikan suuntaan. Käen kukunta kuuluu sielläkin;  Kreikkaan on lähetetty jo kaksi tukipakettia. Kreikalta on vaadittu toimia oman taloutensa kuntoon saattamisesta. Toimien täytäntöönpano ei ole helppoja Kreikan kansalle eikä sen päättäjille. Kreikkalaisten valtion laiva on ajettu niin tukevasti karille, ettei se pääse eteen- eikä taaksepäin. Niinpä Kreikkaa yritetään tukea monin keinoin.

Euroopan unioni lähettää komission toiveen mukaan tukipakettien lisäksi myös viitisenkymmentä virkamiestä Kreikan hallintoa parantamaan. Myös Suomesta lähetettäneen kymmenkunta asiantuntijaa. Kysyin muutama viikko sitten Berliinissä liittokanslerinviraston Eurooppa-osaston apulaisosastopäällikkö Franz Neuederiltä, miten komissio tätä asiantuntijoiden invaasiolaumaa aikoo koordinoida eli mikä maa lähettää minkäkin alan asiantuntijan. Hän vastasi, ettei sitä koordinoida mitenkään. Se on kuulemma lähes mahdoton tehtävä, koska kreikkalaisilla ei itselläänkään ole tietoa, montako virkamiestä ja minkä alan virkamiehiä heillä on. Virkamiesten palkkoja ei myöskään budjetoida, niitä varten pyydetään tarvittaessa lisää rahaa.

Tämän asiantuntija-avun vastaanotto on henkisesti raskasta. Kysyin Neuederiltä haluavatko kreikkalaiset ylipäänsä vastaanottaa tämän asiantuntija-avun. Hän vastasi kahdella kirjaimella…

Milloinkahan on kolmannen tukipaketin vuoro ja Missä on EU:n talouskuripaketin lupaama valo?

Kenen taskuja lämmittävät nämä Kreikkaan jo lähetetyt rahat?  

Hyvät kuulijat,

Kotimaassa  hallitus yrittää ratkaista peruspalveluiden tuotanto- ja saatavuusongelmat suurilla kuntaliitoksilla. Suurkuntien ihannointi perustuu ajattelutapaan, jonka mukaan suuri olisi tehokasta ja väestön huoltosuhde ikään kuin saataisiin näyttämään parempia lukuja. Jokainen tietää, ettei väestön ikääntyminen pysähdy suurkunnissakaan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suurimmat kunnat eivät ole tehokkaimpia, eivätkä myöskään kustannuksiltaan halvimpia.

Kuntauudistusesitys on vastatuulessa niin opposition kuin hallituksen omienkin edustajien riveissä, kun siirrytään kuntapäättäjien puolelle.

Kuntauudistus- esitys sisältää myös monta ristiriitaista esitystä. Kuntauudistuksen tarvetta perustellaan sillä, että kuntien menoja voitaisiin vähentää, palveluita karsimatta.

Otetaanpa tästä esimerkki työryhmän ristiriitaisesta esityksestä Kotka-Hamina –seudulta.

Pyhtää on reilun 5000 asukkaan kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on suomi, ruotsinkielisiä on n. 9 % eli vajaa 500 asukasta. Jos Pyhtää liitettäisiin Uuteen Kotkan –kaupunkiin, pitäisi uudesta kunnasta tehdä kaksikielinen, jotta Pyhtään ruotsinkielisten asukkaiden kielelliset oikeudet sekä lain tasolla että käytännössä toteutuisivat. Noin 87000 asukkaan uudessa Kotkassa olisi vain 1114 ruotsinkielistä (1,3 %), mutta työryhmä esittää, että uusi kunta muutetaan kaksikieliseksi poikkeuslailla. On tässä mitään järkeä?

Täällä Heinolassa ymmärretään myös kuntien itsenäisyyden tuoma turva ja tärkeys.

Heinola lähetti yhdeksän muun kunnan kanssa 30.9.2011 Euroopan neuvoston kuntakongressiin kirjelmän, jossa kongressia pyydettiin selvittämään, ovatko Suomen hallituksen kuntajakouudistukseen liittyvät toimet Suomen vuonna 1991 ratifioiman Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan (CETS 122) vastaisia. 

Asiaa käsiteltiin syksyllä 2011 Kuntakongressin puheenjohtajistossa. Sieltä kirjelmä toimitettiin kuntakongressin hallituksen käsiteltäväksi tämän vuoden helmikuussa. Lisäksi asia oli esillä kuntakongressin monitorointikomitean kokouksessa maaliskuussa 2012.

Kuntakongressin muodostaa Euroopan Neuvoston:n jäsenvaltioiden kuntien, alue- ja paikallishallintojen edustajat. Suomen valtuuskunnassa on 5 jäsentä ja 5 varajäsentä. valtuuskunnan puheenjohtaja  on Helsingin kaupunginvaltuuston Risto Rautava. Kuntakongressi laatii maaraportteja. 18.10.2011 valmistui viimeisin Suomea koskeva raportti. Euroopan Neuvoston ministerikomitealle osoitetussa suosituksessa Suomen viranomaisia kehotettiin toimenpiteisiin kuntien talouden parantamiseksi, rakennemuutosten vaikutusten selvittämiseksi sekä peruspalvelujen tasapuolisen tarjonnan varmistamiseksi koko maassa.

Kuntakongressista tulleen tiedon mukaan tilanne Suomessa on muuttunut maaraportin hyväksymisen jälkeen siinä määrin, että Suomeen lähetetään raportoija keräämään tietoa kuntauudistuksesta.

Toivoa sopii, että tämä raportoija todellakin paneutuu tehtäväänsä ja raportoi syrjäseutujen tilanteesta jo tehtyjen kuntaliitosten jälkeen. Jos raportti tehdään objektiivisesti ja kuntalaisen näkökulmasta, siinä ei tule olemaan onnellista loppua.

Hyvät ystävät,

 
Meillä on Eduskunnassa loistava ja keskusteleva ryhmä. Meidän ryhmässä on Eduskunnan vanhin vuonna 1940 syntynyt Kauko Tuupainen ja nuorin vuonna 1986 syntynyt Olli Immonen. Tähän väliin mahtuu monta erilaista koulutustaustaa sekä elämänkoulua ja työkokemusta. Näistä aineksista olemme rakentaneet keskustelevan tiimin, joka on kuluneen vuoden aikana hitsaantunut hyvin yhteen. Olemme pitäneet yli kaksi tuhatta salipuheenvuoroa, enempäänkin olisi ollut halua, mutta valitettavasti puhemies ei ole aina ollut suosiollinen. Tämä on välillä melko karvasta kalkkia.

Välikysymys on opposition terävin keihään kärki. Sitä pitää käyttää harkiten. Perussuomalaiset ovat tehneet kolme välikysymystä meille tärkeistä aiheista: Euroalueen talouskriisiä koskevat ratkaisusta marraskuussa viime vuonna,

Puolustusvoimien uudistamissuunnitelmista kuluvan vuoden helmikuussa sekä Suomen kokonaisvastuut euroalueen talouskriisissä huhtikuussa.

Perussuomalaisten mielipiteet ovat haluttua tavaraa. Meiltä kysytään mielipiteitä ja niitä myös arvostetaan. Vaikka eihän kysyjät sitä tietenkään aina haluakaan myöntää. Ministerit suorastaan jonottavat päästäkseen kertomaan valmisteilla olevista lakiesityksistä mm. kuntauudistusesityksestä Perussuomalaisten eduskuntaryhmälle. Ministerit Urpilainen ja Kiuru ovat jo käyneet kertomassa omasta hallinnon alastaan.

Meiltä kysytään usein vaihtoehtoja ja yksi konkreettinen esimerkki oli loistava Suomalaiselle parempi- Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2012.

Olemme iloisia, että Perussuomalaisten esittämästä Wahlroos-vero –ehdotuksesta syntyi solidaarisuusvero, jossa yli 100 000 euron ansiotuloille tulee ylin tuloluokka valtion tuloveroasteikkoon. Erityisen pettyneitä sen sijaan olemme yleisen arvonlisäveronkorotukseen, joka heikentää kansalaisten hyvinvointia. Lapsilisien indeksijäädytykset kohdistuvat nekin erityisesti pienituloisten lapsiperheiden arkeen. Niistä arvioidaan saatavan n. 40 miljoonaa euroa. Perussuomalaisille olisi käynyt ottaa tuo summa vaikkapa puoluetuista. Se ei käynyt muille puolueille. Missä on se kuuluisa hallituksen hokema mantra vastuunkannosta?

Hyvät ystävät,

Yhteistyössä on voimaa, yksin tätä työtä ei voi eikä jaksa tehdä. Yhteen hiileen puhaltaminen niin eduskunnassa kuin kuntakentillä on Perussuomalainen voima, jota muut kadehtivat!

Tulevat kuntavaalit ovat jälleen näytön paikka. Jos olet kiinnostunut omasta ja läheisten hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa, tule mukaan ja vaikuta Perussuomalaisten reilun pelin joukkueessa. Tervetuloa mukaan tekemään uutta Jytkyn historiaa!

Saan paljon viestejä ja yhteydenottoja myös Heinolan seudulta. Haluankin kiittää teitä kaikkia. Yhdessä pidämme huolta suomalaisten hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa!

Toivotan kaikille lämmintä, aurinkoista ja halausrikasta kesää!