Joululahja EU:lta – avoimet ovet Suomen sosiaaliturvaan

EU-direktiivit vaikuttavat suomalaiseen lainsäädäntöön ja suomalaisten hyvinvointipalveluiden saatavuuteen yhä syvemmin ja laajemmin. Julkista keskustelua direktiivien vaikutuksista pitäisi käydä ehdottomasti enemmän! Usein keskustelu jää vain eduskunnan valiokuntiin ja täysistuntoihin.

Ensi vuonna suomalaisten olohuoneisiin astuu kaksi suurta elefanttia EU-direktiivien siivittäminä. Ne vaikuttavat meidän kaikkien sosiaaliturvaan ja -palveluiden laajuuteen. Toinen on potilasdirektiivin mahdollistama rajat ylittävä terveydenhuolto, jossa potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- ja ETA-valtiosta.

Toinen on EU:n yhdistelmälupadirektiivi, jolla laajennetaan merkittävästi suomalaisen sosiaaliturvan saannin mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomen sosiaalietuudet ovat asumisperusteisia. Nyt EU:n Komissio vaatii, että sosiaalietuudet pitää saada myös työperusteisesti, vaikka asuisi esimerkiksi Virossa. Direktiivillä kun halutaan turvata kolmansista maista tuleville työntekijöille jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa yhdenvertainen kohtelu mm. työelämän, koulutuksen ja sosiaaliturvan alueilla.

Direktiivi edellyttää muutoksia kymmeneen Suomessa jo voimassa olevaan lakiin: ulkomaalaislakiin, ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin, aravarajoituslakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin, kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, lapsilisälakiin sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin.

Käytännössä lakimuutos avaa suomalaisen sosiaaliturvan kaikille EU-kansalaisille sekä lisäksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen töihin saapuville. Lisäksi viisumin perusteella tai viisumivapaasti täällä työskentelevät pääsevät uutena ryhmänä sosiaaliturvan piiriin. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa myös viisumilla työskentelevät kausityöntekijät, vaikkapa marjanpoimijat, pääsevät Suomessa sosiaaliturvan piiriin.

Eduskunnassa syntyi lakiesityksen lähetekeskustelussa puoluerajat ylittävä huoli siitä, että muutos voi lisätä sosiaaliturvan väärinkäytön mahdollisuutta. Jopa hallitus on esityksessään myöntänyt, että riski väärinkäytösten kasvamiseen on. Niiden estämiseksi ehdotetaan tarkkaa poikkihallinnollista seurantaa. Ei kuitenkaan ole seurantajärjestelmää esim. siitä, kuinka pitkäksi ajaksi keskimäärin kolmannen maan kansalaiset jäävät Suomeen.

Suomessa suuri osa sosiaalietuuksista ja -palveluista on maksuihin perustumattomia ja palveluita rahoitetaan verovaroin. Lyhytaikaisesti maassa työskennellyt ulkomaalainen ei siis ole vielä juurikaan osallistunut järjestelmän rahoitukseen, mutta hänelle voi yhdenvertaisen kohtelun myötä syntyä nopeasti oikeus etuuksiin ja palveluihin.

Asumisperusteinen sosiaaliturva Suomessa on ollut hyvinvointivaltiomme perusta ja kansalaisten turva. Hyvinvointivaltiomme rakenteet murenevat jo ilman EU:sta tulevia uusia direktiivejäkin, sillä niin kunnat kuin valtiokin elävät nyt velanotolla. Ensi vuoden lopussa valtion velan osuus kasvaa jo noin 100 miljardiin euroon.

Komissio haluaa yhdistelmädirektiivin voimaan jo 25.12.2013.

Hyvää joulua Suomi! Toivoo EU-komissio!

 

Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä 18.10.2013.