Kirjallisia kysymyksiä istuntovapaalla

Kuluva viikko oli eduskunnassa istuntovapaata eli täysistuntoja ja valiokuntien kokouksia ei järjestetty.

Istuntovapaan aikana kansanedustaja voi kuitenkin tehdä erilaisia valtiopäivätoimia ja itse jätin viikon aikana kaksi kirjallista kysymystä. Toinen on jo pitkään mielessä ollut kysymys siitä, miten hallitus aikoo lisätä korruption ja harmaan talouden tutkimisen resursseja muiden Pohjoismaiden tasolle ja kehittää viranomaisyhteistyötä sekä valvontamekanismeja näiden asioiden hyväksi. Sillä vaikka kansainvälisten tilastojen mukaan Suomessa esiintyy korruptiota erittäin vähän, on sitä tutkijoiden mukaan kuitenkin olemassa.

Asiantuntijoiden mukaan meiltä puuttuu riittävät valvontamekanismit korruption ja harmaan talouden havaitsemiseksi eikä korruptiota osata esimerkiksi kunnissa tunnistaa tai siitä ilmoittaa. Tehokkaimmin suomalaista korruptiota on tuntunut viime aikoina valvovan ainoastaan media. Korruption tutkimisen ja paljastamisen resurssit ovatkin Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna hyvin vähäiset.

Korruption parissa täysipäiväisesti työskentelee Suomen keskusrikospoliisissa ilmeisesti ainoastaan kaksi henkilöä, joiden vastuulla on varsinaisen tutkinnan lisäksi myös muiden viranomaistahojen koulutus. Myös verohallinnossa Suomen resurssit ovat ainakin veroparatiisien tutkinnassa muihin pohjoismaihin verrattuna äärimmäisen vähäiset. Ruotsissa veroparatiisien kimpussa työskentelee 200 henkilöä, Tanskassa 100, Norjassa 80 ja Suomessa vain 10–20 henkilöä. Olisikohan näille asioille aika tehdä jotain jos hallitus aikoo saavuttaa yhden kautensa kärkitavoitteista, nimittäin harmaan talouden kitkemisen?

Toinen kirjallinen kysymykseni koski EU:n potilasdirektiiviä, jonka toimeenpanoa Suomessa parhaillaan valmistellaan. Direktiivin pääasiallinen sisältö on, että potilas voi hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-alueella ja on aina oikeutettu sosiaalivakuutusjärjestelmästä samaan korvaukseen kuin jos hoito olisi annettu kotimaassa. Potilasdirektiivi on hyvä esimerkki EU-sääntelystä, jolla on merkittäviä välillisiä vaikutuksia kotimaiseen järjestelmäämme. Tuntuu vain, että hallitus on sulkenut silmänsä sen vaikutuksilta ja pitää direktiiviä pimennossa esimerkiksi kunnilta, sillä sitä ei ole otettu avoimesti mukaan käynnissä olevaan SOTE-uudistukseen.

Asiantuntijoiden mukaan direktiivi tulee kuitenkin merkittävästi muuttamaan voimassaolevia järjestelmiämme ja lisäämään kustannuksia. Kaikesta tästä on kuitenkin vielä hyvin vähän faktatietoa saatavilla. Toivottavasti ministeri pystyy vastauksessaan kertomaan miten hallitus on potilaiden liikkuvuuteen tai mahdollisesti kasvaviin hoitojonoihin varautunut sekä miten se varmistaa, että kunnat selviytyvät taloudellisesti direktiivin tuomista muutoksista.

 

Hyvää pääsiäistä kaikille!