Hallitus lapioi eurot Kyprokselle – kuntakenttään jää ammottava aukko

Viikon kohokohta oli keskiviikkoja iltaan jatkunut keskustelu Kyproksen tukipaketista. Hallitus vastasi tuolloin meidän välikysymykseen ja keskustelu oli tiivistunnelmaista. Pidin perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, jossa keskityin kumoamaan hallituksen usein eurokeskustelujen yhteydessä esittämiä väittämiä, jotta tällä kertaa välttyisimme turhalta inttämiseltä.

Ei vältytty, sillä paljon tuli keskustelua siitä ikuisuuskysymyksestä: mikä on perussuomalaisten vaihtoehto? Ryhmäpuheessani totesin, että vaihtoehtomme on alusta pitäen ollut se, että tukipaketteihin ei osallistuta vaan velkajärjestelyn kautta kriisimaiden hoito olisi jätetty Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hoidettavaksi, jonka vastuulle nämä kriisit ovat perinteisesti kuuluneet. IMF:n kautta saataisiin niitä leveämpiä hartioita, joista hallitus haaveilee kuntauudistuksessakin puhuessaan vahvoista peruskunnista.

Sain keskustelussa vain kaksi debattipuheenvuoroa. Toisessa nostin esille Kyprokselle tehtävän rahanpesuselvityksen. Ihmetyttää, että kun Kypros melkein vuosi sitten esitti pyynnön lainamuotoisesta tuesta pankkisektorinsa tervehdyttämiseksi, niin miksi syvällistä ja perusteellista rahanpesututkintaa ei aloitettu jo silloin? Epäilyt Kyproksen rahanpesusta ja sen maine veroparatiisina olivat nimittäin olemassa jo silloin ja ovat olleet oikeastaan jo vuosikausia. Olikohan syynä tuolloin se, että Kypros aloitti EU:n puheenjohtajamaana viime heinäkuussa?

Epäilyttävää on myös se, että Kyproksen tiedotusvälineiden ja BBC:n mukaan Kyproksen suurimman pankin Bank of Cypruksen tietokoneista on yllättäen löytynyt pankin toiminnan tiedostoja tuhoava ohjelma vuosilta 2007–2010. Aikookohan euroryhmä tutkia tätä mitenkään? Sattuipa sopivasti!

Lisäksi tiedustelin valtiovarainministeriltä keiden talletuksia Kyproksella todella nyt leikataan ja kuinka paljon näitä talletuksia ylipäätään on. Yli 100 000 euron talletuksen leikkauksia on kuvattu melko yksinkertaiseksi toimenpiteeksi. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Laiki-pankissa olisi yli 350 000 asiakasta mutta vain murto-osalla asiakkaiden tileistä olisi niin paljon rahaa, että leikkaus voitaisiin tehdä. Paljonkohan pankkien taseissa on vielä jäljellä, kun tukipakettineuvottelujen aikaan rahaa pystyi ulkomaan sivukonttoreiden kautta myös siirtämään pois? Vastauksia näihin kysymyksiin en ministeriltä saanut.

Käytin keskustelussa vielä yhden pidemmänkin puheenvuoron. Nostin esille myös Kyproksen kansalaiset. Kysyin viikonloppuna Kyproksella asuvalta ystävältäni, miltä tilanne peruskyproslaisesta tuntuu. Hän vastasi, että sokkireaktion jälkeen peruskyproslaiset ovat lamaantuneita ja tulevaisuus näyttää synkältä. Rahaa ei juuri ole, eikä sitä uskalleta käyttää. Ostetaan vain se, mitä on pakko, ja bensaakin tankataan vain parin päivän tarpeiksi. Monet elävät jo hyväntekeväisyysorganisaatioiden ruoka-avun varassa. EU:n tukipaketti ei peruskyproslaisille edes ulotu, sillä se tukee vain pankkeja. Leikkaukset ja veronkiristykset tulevat vaikeuttamaan kansalaisten elämää entisestään.

Kypros oli esillä myös perjantaina Suuressa valiokunnassa, jossa jätimme eriävän mielipiteen valiokunnan lausumaan, jolla se hyväksyy Suomen osallistumisen Kyproksen sopeutusohjelmaan.

Kuntapäättäjän roolissa on Hollolan kunnan asioita pohdittu ja selvitetty useampana iltana niin hallituksen kokouksessa, ryhmän kesken kuin myös valtuustoseminaarissa. Palveluiden tuottaminen ja talouden tasapainossa pitäminen on entistä vaikeampaa. Noh, onneksi hallitus kantaa huolta siitä, miten muualla EU:n alueella menee. Suomi ei kohta ole enää hyvinvointivaltio, kyllä se kohta on lähempänä pahoinvointivaltiota.

Ensi viikolla eduskunnassa alkaa ensimmäisen kansalaisaloitteen käsittely, kun torstaina lähetekeskustelussa on turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite. Aihe on hyvin monisäikeinen ja keskustelussa tullaan varmasti kuulemaan monenlaisia kantoja ja perusteluja molempiin suuntiin.